Suuret kaupungit hallitsevat kulttuurin taloutta

  1. Kulttuurin rooli kaupunkien taloudessa vaihtelee
  2. Suurempi osuus työllisyydestä kuin arvonlisäyksestä
  3. Av-toiminta eniten Helsinkiin keskittynyttä
  4. Perinteistä joukkotiedotusta yhä eri puolilla maata
  5. Muotoilu on varsin keskittynyttä
  6. Lahdessa esittävällä taiteella iso paino
  7. Kulttuurituotteitten kauppa hajallaan
  8. Taiteilijatoiminnalla pienin osuus kulttuurin taloudessa
  9. Kulttuurin taloudella on kokoaan isompi vaikutus muuhun talouteen
  10. Helsinki on erityistapaus

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Helsinki on erityistapaus

Oheisessa kuviossa 1 on esitetty, millä aloilla Helsingin arvonlisäysosuus koko maahan nähden on suurinta. Taidekorkeakoulut ovat luonnollisesti kärjessä, koska ainoastaan pieniä osia korkeimmasta taideopetuksesta tapahtuu muualla. Myös muut kärkialat ovat selviä. Kirjastoalalla Helsingin osuus on matalimpia, 15 prosenttia.

Kuvio 1.Helsingin osuus toimialan arvonlisäyksestä 2007

On toki myös joitakin aloja, joilla Helsingin osuus jää alle sen 10,7 prosentin väestöosuuden. Näihin kuuluvat mm. valokuvien kehittämispalvelut, viihde-elektroniikan vähittäiskauppa ja rahapelitoiminta. Lisäksi on joitakin toimialoja, joilla ei ole ollenkaan toimintaa Helsingissä, kuten sanomalehtien painaminen tai soitinten valmistus.

Alat, joissa Helsingillä on suurin työllisten osuus, ovat lähes identtiset arvonlisäysosuuden kanssa (Kuvio 2).

Kuvio 2. Helsingin osuus koko maan kulttuurialojen työllisistä 2007

Radio- ja tv-toiminta suurinta

Jos taas vertaillaan arvonlisäystä absoluuttisella tasolla, kärkeen nousee radio- ja televisiotoiminta (Kuvio 3). Se on selkeästi merkittävin arvonlisäyksen luoja Helsingissä kulttuurin piirissä. Yhtä selvä kakkonen on aikakausilehtien kustantaminen. Kiinnostavaa on, että myös kolme taidealaa on noussut kärkijoukkoon.

Kuvio 3. Kulttuurialojen arvonlisäys Helsingissä 2007

Absoluuttisella tasolla on radio- ja televisiotoiminta samoin suurin kulttuurin työllistäjä Helsingissä (Kuvio 4). Mainostoimistot ovat toiseksi suurin ja aikakausilehtien kustantaminen kolmanneksi suurin. On huomattava, että tässä työllisten määrä tarkoittaa kaikkia alalla työskenteleviä, osa-aikaisiakin. Se on siis joka alalla suurempi kuin yritysrekisterin kokoaikaiseksi muutettu työllisten määrä.

Kuvio 4. Työllisten määrä kulttuurialoilla Helsingissä 2007, 10 kärjessä

________________________

Artikkeli perustuu kansantalouden tilinpidon kulttuurisatelliitin aluepilotin 2001-2007 tietoihin. Kulttuurialoiksi luettiin siinä vajaat 60 toimialaa pääosin kokonaan mutta joidenkin alojen osalta vain osittain. Tulevaisuudessa siirryttäessä uuteen toimialaluokitukseen kulttuurialojen lukumäärä tulee tarkentumaan ja kasvamaan.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 9.7.2010