Suuret kaupungit hallitsevat kulttuurin taloutta
- Kulttuurin rooli kaupunkien taloudessa vaihtelee
- Suurempi osuus työllisyydestä kuin arvonlisäyksestä
- Av-toiminta eniten Helsinkiin keskittynyttä
- Perinteistä joukkotiedotusta yhä eri puolilla maata
- Muotoilu on varsin keskittynyttä
- Lahdessa esittävällä taiteella iso paino
- Kulttuurituotteitten kauppa hajallaan
- Taiteilijatoiminnalla pienin osuus kulttuurin taloudessa
- Kulttuurin taloudella on kokoaan isompi vaikutus muuhun talouteen
- Helsinki on erityistapaus
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kulttuurin taloudella on kokoaan isompi vaikutus muuhun talouteen
Kulttuurin talouden toimijoiden voi sanoa vaikuttavan omaa välitöntä kokoaan suuremmassa määrin koko kansantalouteen ainakin kolmella tavalla.
Ensinnäkin kulttuurin alat käyttävät koko maassa keskimääräistä enemmän muiden alojen välituotteita. Tämä käy ilmi oheisen taulukon sarakkeesta, jossa on laskettu kulttuurialojen tuotoksen suhde arvonlisäykseen. Jos suhde on suurempi kuin 1, ovat kulttuurin välilliset kerrannaisvaikutukset talouteen karkeasti arvioiden suuremmat kuin sen oma suora toiminta. Näin erityisesti jos välituoteostot ovat pääosin kotimaista perua. Ja kulttuurin aloillahan näin pääosin on.
Isoista kaupungeista vain Lahdella, Jyväskylällä ja Oululla suhde on pienempi kuin 1. Paras suhde on Vantaalla. Ehkä pääkaupunkiseudulla ja Tampereella kulttuurialojen toimijat ovat isompia ja keskittyvät sellaisiin toimintoihin, joissa ostetaan monipuolisemmin palveluja ja tuotteita ulkopuolelta.
Toiseksi rahatalouden ulkopuolinen kulttuurinen toiminta vaikuttaa välillisesti erityisesti isoissa kaupungeissa koko muuhun talouteen. Kulttuurin tekijöiden ja harrastajien välillä on hyvin paljon yhteyksiä ja verkostoja. Viime aikoina on alettu puhua käyttäjäkeskeisestä innovaatiotoiminnasta, ja sen yhteydessä erilaisilla kulttuurisilla aktiviteeteilla on usein tärkeä rooli. Esimerkkinä tällaisista voivat olla julkisen, kolmannen sektorin, yritysten sekä vapaaehtoistoiminnan väliset linkit. Erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet mutta myös sosiaalisen median kaltaiset ilmiöt kuuluvat tähän toimintaan.
Kolmanneksi on monia kulttuurisia toimintoja, jotka tapahtuvat osin sekä kulttuurisilla toimialoilla että muilla aloilla. Muotoilun eri toiminnot on tärkeä esimerkki. Tärkeimmissä isoissa kaupungeissa toimivissa teknologiayrityksissä on suuri määrä ns. inhouse-muotoilijoita, jotka ovat paljon tekemisissä itsenäisten muotoilupalveluyritysten kanssa.
Kulttuurinen kokonaistuotoksen1) ja arvonlisäyksen osuus koko kansantaloudesta ja niiden suhde isoissa kaupungeissa, 2001-07 keskiarvo
| Kokonaistuotoksen osuus koko kansantalouden kokonaistuoksesta, % |
Arvonlisäyksen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä, % |
Kokonais-tuotos/ arvonlisäys |
|
| Espoo | 2,2 | 1,9 | 1,18 |
| Helsinki | 9,1 | 7,2 | 1,28 |
| Vantaa | 4,9 | 3,0 | 1,60 |
| Turku | 5,1 | 4,5 | 1,14 |
| Lahti | 3,4 | 3,5 | 0,96 |
| Tampere | 4,3 | 3,8 | 1,12 |
| Jyväskylä | 3,3 | 3,7 | 0,91 |
| Oulu | 1,8 | 2,1 | 0,86 |
| Koko Suomi | 3,5 | 3,2 | 1,12 |
|
1)Kokonaistuotokseen sisältyy arvonlisäys+muilta toimialoilta ostetut välituotepanokset |
|||
________________________
Päivitetty 9.7.2010