Suuret kaupungit hallitsevat kulttuurin taloutta
- Kulttuurin rooli kaupunkien taloudessa vaihtelee
- Suurempi osuus työllisyydestä kuin arvonlisäyksestä
- Av-toiminta eniten Helsinkiin keskittynyttä
- Perinteistä joukkotiedotusta yhä eri puolilla maata
- Muotoilu on varsin keskittynyttä
- Lahdessa esittävällä taiteella iso paino
- Kulttuurituotteitten kauppa hajallaan
- Taiteilijatoiminnalla pienin osuus kulttuurin taloudessa
- Kulttuurin taloudella on kokoaan isompi vaikutus muuhun talouteen
- Helsinki on erityistapaus
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Muotoilu on varsin keskittynyttä
Muotoilun talouteen on kulttuurin tilinpidossa luettu mainosala, arkkitehtuuri ja taideteollinen muotoilu. Lohkon toiminta on av-sektorin jälkeen toiseksi keskittyneintä isoihin kaupunkeihin. Niiden osuus arvonlisäyksestä on selvästi yli 80 prosenttia. Keskittyminen on selvää kaikilla muotoilun toimialoilla. Helsinkiin on keskittynyt yli puolet muotoilun uudesta arvosta (Kuvio 2).
Kuvio 2. Kaupunkien osuus muotoilun taloudesta, 2001-2007 keskiarvo
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus
Muotoilualoilla yhteensä on keskimäärin viidenneksen osuus koko kulttuurista. Kaikki muotoilualat ovat suhteellisen työvaltaisia aloja, muotoilunkin työllisyysosuus on kaikissa isoissa kaupungeissa arvonlisäysosuutta suurempi.
Suurin suhteellinen rooli muotoilun työllisyydellä näyttää yllättäen olevan Turussa. Kaupunkien väliset erot eivät tosin ole kovin suuria.
Vantaa on ainoa, jossa muotoilun rooli jää selvästi muita kaupunkeja pienemmäksi. Vantaallakin muotoilun arvonlisäys on kasvanut ylivoimaisesti nopeimmin aivan viime vuosina, joten luultavasti muotoilun rooli tulee sielläkin olemaan samalla tasolla muiden isojen kaupunkien kanssa.
Päivitetty 9.7.2010