Tilastoinnin merkityksen ymmärtäminen lisää tutkimuksiin osallistumista
- Katoa analysoitiin laatututkimuksen avulla
- 59 prosenttia osallistui
- Kadon kato
- Myönteiset käsitykset lisääntyvät tiedon myötä
- Yhteiskunnallinen vaikuttaminen vastaamisen motiivina
- Haastatteluun osallistuneet äänestivät eduskuntavaaleissa
- Puhelinkulttuurin muutos on yksi kadon lisääntymisen syy
- Todennäköisyys päätyä otokseen on pieni
- Tiedonkerääjän tehtävänä on perustella tutkimuksen tärkeys
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Myönteiset käsitykset lisääntyvät tiedon myötä
Laatututkimuksen yksi tavoite oli kartoittaa kansalaisten ja erityisesti tutkimuksesta kertaalleen kieltäytyneiden tai tavoittamattomaksi jääneiden näkemyksiä tutkimukseen osallistumisesta.
Yllättäen käsitykset tutkimusten rasittavuudesta ja jopa hyödyllisyydestä poikkesivat oleellisesti vastaajan vastaustaakan mukaan siten, että mitä enemmän vastaaja itse uhrasi laatututkimukseen aikaa, sitä harvemmin hän piti tutkimuksia rasittavina.
Selvä enemmistö vastaajista ei koe tutkimuksia liian tungettelevina. Joka neljäs vain katohaastatteluun suostuneista oli sitä mieltä, että tutkimuksissa kysytään liian henkilökohtaisia asioita. Sen sijaan tutkimuksen sisältöön tutustuneista tätä mieltä oli enää vain murto-osa eli 5–8 prosenttia. (Kuvio 3.)
Kuvio 3. Samaa mieltä väitteen "Tutkimuksissa kysytään liian henkilökohtaisia asioita" kanssa olevat tiedonkeruumuodon mukaan. Prosenttia.
Lähde: Aikuiskoulutustutkimuksen laatututkimus 2007, Tilastokeskus.
Myös näkemys tutkimuksen vaatimasta ajasta poikkesi selkeästi sen suhteen, osallistuiko henkilö vain katohaastatteluun, lyhyeen haastatteluun vai pitkään haastatteluun (kuvio 4). Jopa kolme neljästä katohaastatteluun osallistuneista piti tutkimuksen vaatimaa aikaa liian pitkänä. Lyhyeen haastattelun osallistuneista tätä mieltä oli noin joka neljäs ja eniten aikaansa uhranneista eli pitkään haastatteluun osallistuneista vain 7 prosenttia.
Vaikuttaa siis siltä, että tutkimusten rasittavuus onkin vain ihmisten mielissä elävä olettamus. On tietysti mahdollista, että vain katohaastatteluun suostuneilla oli aikaisempaa kokemusta tutkimusten liiallisesta henkilökohtaisuudesta ja liiasta pituudesta. Tästä syystä he eivät halunneet osallistua varsinaiseen laatututkimukseen. Laatututkimuksessa esitetyt väitteethän koskevat tutkimuksia yleisesti, ei vain laatututkimukseen osallistumista.
Kuvio 4. Samaa mieltä väitteen "Tutkimuksiin osallistuminen vie liian paljon aikaa" kanssa olevat tiedonkeruumuodon mukaan. Prosenttia.
Lähde: Aikuiskoulutustutkimuksen laatututkimus 2007, Tilastokeskus.
Päivitetty 7.3.2011