Tilastoinnin merkityksen ymmärtäminen lisää tutkimuksiin osallistumista
- Katoa analysoitiin laatututkimuksen avulla
- 59 prosenttia osallistui
- Kadon kato
- Myönteiset käsitykset lisääntyvät tiedon myötä
- Yhteiskunnallinen vaikuttaminen vastaamisen motiivina
- Haastatteluun osallistuneet äänestivät eduskuntavaaleissa
- Puhelinkulttuurin muutos on yksi kadon lisääntymisen syy
- Todennäköisyys päätyä otokseen on pieni
- Tiedonkerääjän tehtävänä on perustella tutkimuksen tärkeys
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen vastaamisen motiivina
Tutkimukseen osallistuneista 82 prosenttia ilmoitti, että Tilastokeskus oli heille tuttu ennen ensimmäistä yhteydenottoa. Osuus on lähes samaa tasoa kuin Tilastokeskuksen yrityskuvatutkimuksessa vuonna 2007, jonka mukaan 86 prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista tunsi Tilastokeskuksen.
Laatututkimukseen osallistuneet uskoivat tutkimusten yhteiskunnalliseen merkitykseen (kuvio 5) ja siihen, että osallistumisesta on vastaajalle itselleenkin hyötyä ja iloa. Kolme neljästä pitkään haastatteluun osallistuneesta uskoi, että tutkimukseen osallistumalla voi vaikuttaa asioihin ja osallistuminen antaa ajattelemisen aihetta omankin elämän kannalta. Osa väitteistä esitettiin vain pitkässä haastattelussa.
Laatututkimuksen otos on Aikuiskoulutustutkimus 2006:n katoa, ja siksi näinkin positiivinen asenne tutkimuksiin ja tilastojen tekemiseen on huomion arvoista. Jopa 85 prosenttia "sittenkin osallistuneista" on sitä mieltä, että tutkimuksilla saadaan arvokasta tietoa, ja vain joka neljäs pitää osallistumista liikaa aikaa vievänä.
Kuvio 5. Samaa mieltä väitteen "Tutkimuksilla saadaan arvokasta tietoa suunnittelua varten" kanssa olevat tiedonkeruumuodon mukaan. Prosenttia.
Lähde: Aikuiskoulutustutkimuksen laatututkimus 2007, Tilastokeskus.
Päivitetty 7.3.2011