Tilastoinnin merkityksen ymmärtäminen lisää tutkimuksiin osallistumista
- Katoa analysoitiin laatututkimuksen avulla
- 59 prosenttia osallistui
- Kadon kato
- Myönteiset käsitykset lisääntyvät tiedon myötä
- Yhteiskunnallinen vaikuttaminen vastaamisen motiivina
- Haastatteluun osallistuneet äänestivät eduskuntavaaleissa
- Puhelinkulttuurin muutos on yksi kadon lisääntymisen syy
- Todennäköisyys päätyä otokseen on pieni
- Tiedonkerääjän tehtävänä on perustella tutkimuksen tärkeys
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Haastatteluun osallistuneet äänestivät eduskuntavaaleissa
Tutkimuksiin osallistumattomuus yhdistetään usein yhteiskunnalliseen osallistumattomuuteen. Laatututkimuksessa kysyttiinkin eduskuntavaaleissa äänestämistä maaliskuussa 2007 eli juuri ennen tutkimuksen tiedonkeruuta. Eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus koko maassa oli tuolloin 67,8 prosenttia.
Laatututkimukseen osallistuneet ja Aikuiskoulutustutkimus 2006:sta pois jääneet osoittautuivat tavanomaista aktiivisemmiksi äänestäjiksi: 70–75 prosenttia heistä ilmoitti äänestäneensä. Ilmoitettu äänestysaktiivisuus ei juuri vaihdellut sen mukaan, minkä pituiseen haastatteluun henkilö osallistui.
Koska laatututkimuksen otos on osa Aikuiskoulutustutkimus 2006:n katoa, niin tähän tutkimukseen osallistuneet ovat samalla sekä katoon kuuluvia että tutkimukseen osallistuneita. Saatu tulos äänestysaktiivisuudesta ei siis suoranaisesti tue ajatusta, että äänestämättä jättäminen ja tutkimuksiin osallistumattomuus kasaantuisivat samoille henkilöille.
Toisaalta on tiedossa, että haastattelututkimuksilla on taipumusta yliarvioida äänestysaktiivisuutta. Tämä perustuu kahdenlaisiin oletuksiin: Ensinnäkin on oletettu, että äänestämättä jättäminen on yhteydessä tutkimuksista kieltäytymiseen. Toisaalta oletuksena on, että vastaamistilanteessa on sosiaalisia paineita kertoa äänestämisestä, vaikka ei olisi äänestänyt. (Esim. Voogt—Saris 2005, Granberg—Holmberg 1991.)
Päivitetty 7.3.2011