Ensimmäiset merkittävät tilasto-organisaatiot syntyivät 1800-luvulla

  1. Kansallisten tilastovirastojen perustaminen
  2. Painettujen lukujen hyöky
  3. Tilastoseurat vauhdittavat tilastojen tuottamista
  4. Britannian tilastoliike
  5. Tilastovirastoissa oli merkittäviä yhteiskuntatutkijoita
  6. Kongressien aikakausi
  7. Tilastoinnin ihanne syntyi viktoriaanisessa Englannissa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Tilastoinnin ihanne syntyi viktoriaanisessa Englannissa

Tilastoinnin historia on yllättävän moni-ilmeinen. Preussin kuningaskunnalla oli keskeinen merkitys, sillä Preussi oli 1700-luvun loppupuolella suurvalta. Sen kuningas Fredrik II Suuri halusi osoittaa olevansa valistusajan hallitsija, valistunut yksinvaltias, ja sen vuoksi hän suosi tilastointia ja sen opettamista yliopistoissa.

Edellä mainittu Achenwall oli hänen suosikkinsa, ja tämän oppilas A. L. von Schlözer oli puolestaan luultavasti vaikutusvaltaisin tilastoinnin kehittäjä 1700-luvun lopulla. Tämän vuoksi on luonnollista, että ensimmäinen topografis-tilastollinen virasto perustettiin Preussiin. Suhteellisen nopeasti sen jälkeen vastaavanlainen virasto perustettiin useihin muihin saksankielisiin kuningaskuntiin ja Euroopan maihin. Lisäksi innostuksen aikakaudella perustettiin tilastovirasto moneen suureen kaupunkiin, eikä yksinomaan pääkaupunkeihin.

Tilastovirastojen toiminta loi pohjan nykyiselle tilastolliselle ajattelulle myös siinä mielessä, että niissä työskennelleiden tutkijoiden ansiosta syntyivät aikaa myöten yhteiskuntatieteet ja tilastotiede.

Tilastovirastot eivät ehkä olisi yksin pystyneet luomaan tilastoinnista niin laaja-alaista kuin se nykyisin on. Avuksi tuli valistuneiden kansalaisten aktiivisuus. Jo 1700-luvun lopulla yksityiset kansalaiset osoittivat suurta kiinnostusta tilastointia kohtaan, ja 1800-luvulla kansalaistoiminta tuotti suuren joukon tilastoseuroja. Varsinkin Isossa-Britanniassa seurojen kiinnostus kumpusi teollisuusväestön elinoloja ja toimeentuloa koskeneesta huolesta. Ison-Britannian tilastoliikkeeseen osallistui paljon viktoriaanisen ajan intellektuelleja; muun muassa Thomas Malthus ja tietokoneen keksijänä pidetty Charles Babbage olivat liikkeen aktivisteja.

Tilastoseurojen toiminta on jättänyt pysyvän jäljen niin tilastolliseen toimintaan kuin tilastolliseen ajatteluunkin. Muun muassa nykyinen tilastoalan eettinen normisto (mm. puolueettomuus, objektiivisuus, riippumattomuus) on pitkälti johdettu tilastoseurojen säännöistä ja toiminta-ajatuksista. Tilastoseurojen perustamisen aikoihin virastot olivat kiinteästi kytköksissä valtiokoneistoihin, eivätkä edellisen kaltaiset eettiset periaatteet olleet aina arvossa.

Tilastoseurojen aktiivit auttoivat tilastovirastoja tietojen keräämisessä ja painostivat virastoja keräämään tietoja oikeina pitämistään asioista. Lisäksi tilastoseurat keräsivät paljon tietoa ja kehittivät keruumenetelmiä, jotka myöhemmin otettiin käyttöön myös tilastovirastoissa.

Lähteet:

Achenwall, G. 1749. Abriss der neusten Staatswissenschaft der europäischen Reiche und Republiken. Göttingen.
Ashton, T. S. 1934. Economic and Social Investigations in Manchester 1833—1933. P. S. King & Son, London.
Booth, C. 1889. Life and Labour of the People in London. Macmillian and Co., London.
Bowley, A. L. 1913. Working-class Household in Reading. Journal of the Royal Statistical Society. 76. vsk.
Bowley, A. L. — Burnett-Hurst, A. R. 1915. Livelihood and Poverty. Bell & Sons, London.
Engel, E. 1861. Die Methoden der Volkszahlung. Verlagsbuchhandlung des Königlich Preußischen Statistischen Bureaus, Berlin.
Hacking, I. 1990. The Taming of Chance. Cambridge University Press, Cambridge.
Heywood, J. 1838. Report of an Inquiry, conducted from House to House, into the State of 176 families in Miles Platting, within the borough of Manchester, in 1837. Journal of the Statistical Society of London 1/1838.
Lexis, W. 1875. Einleitung in die Theorie der Bevölkerungsstatistik. Karl J. Trübner, Strassburg.
Lexis, W. 1877. Zur Theorie der Massenerscheinungen in der Menschlichen Gesellschaft. Fr. Wagnersche Buchhandlung, Freiburg.
Mayr, G. v. 1895. Statistik und Gesellschaftslehre. Vol I. Mohr, Freiburg.
Porter, T. M. 1986. The Rise of Statistical Thinking 1820—1900. Princeton University Press, Chichester, UK.
Rowntree, B. S. 1901. Poverty. A Study of Town Life. Macmillian and Co., London
Westergaard, H. 1932. Contributions to the History of Statistics. P. S. King & Sons, London.
Willcox, W. F. 1934. Note on the chronology of statistical societies. Journal of the American Statistical Association. 29. vsk
Van der Zande, J. 2010. Statistik and History in the German Enlightenment. Journal of the History of Ideas 3/2010.
Von Schlözer, A. L. 1804. Theorie der Statistik. Vandenhoek und Ruprecht, Göttingen.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 7.3.2011