Jäävätkö tuloerot pysyvästi suuriksi?
- Tuloerot kasvoivat erityisen nopeasti 1990-luvun lopulla
- Tuloerot ovat kasvaneet myös keskituloisten joukossa
- Julkisella vallalla on monia tulontasauskeinoja
- Pientuloisimpien veroaste on pienempi kuin suurituloisten
- Huipputuloisten veroprosentti on suhteellisen pieni
- Suurituloisimmat saavat eniten pääomatuloja
- Suurituloisimmat saavat lähes kaikki verovapaat osinkotulot
- Verotuksen tulontasausvaikutus on pienentynyt
- Voiko Suomi palata 1980-luvun aikaisiin tuloeroihin?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Pientuloisimpien veroaste on pienempi kuin suurituloisten
Tarkastellaan seuraavaksi näiden periaatteiden toteutumista asuntokuntien (ks. oheinen tietolaatikko) tulojen pohjalta, vaikka tarkkaan ottaen verotuksen oikeudenmukaisuutta pitäisi tutkia henkilökohtaisten tulojen ja verojen pohjalta.
Kuviossa 2 on eräisiin tuloryhmiin kuuluvien asuntokuntien keskimääräisiä veroprosentteja (maksetut tuloverot / bruttotulot) vuosina 1995–2009. Keskimääräinen veroaste on alentunut tasaisesti viime vuosina: vuonna 1995 se oli runsaat 28, mutta vuonna 2009 enää 23 prosenttia (harmaat pylväät).
Kuvio 2. Keskimääräinen veroaste eräissä tuloryhmissä vuosina 1995–2009. Prosenttia.
Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto. Tilastokeskus.
Pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvien veroaste aleni vuosien 1995 ja 2009 välisenä aikana runsaasta 11 prosentista 8,5 prosenttiin (punainen käyrä). Suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluvien keskimääräinen veroaste oli vuonna 1995 noin 35 prosenttia, mutta vuonna 2008 se oli pienentynyt vajaaseen 30 prosenttiin. (Ylin tulokymmenys ei ole kuviossa.)
Pientuloisimpaan kymmenykseen kuuluvien veroaste on siis selvästi pienempi kuin suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluvien. Tällä tasolla tarkasteltuna verotuksen oikeudenmukaisuusperiaatteet näyttävät toteutuvan tarkoitetulla tavalla.
Päivitetty 7.3.2011