Jäävätkö tuloerot pysyvästi suuriksi?
- Tuloerot kasvoivat erityisen nopeasti 1990-luvun lopulla
- Tuloerot ovat kasvaneet myös keskituloisten joukossa
- Julkisella vallalla on monia tulontasauskeinoja
- Pientuloisimpien veroaste on pienempi kuin suurituloisten
- Huipputuloisten veroprosentti on suhteellisen pieni
- Suurituloisimmat saavat eniten pääomatuloja
- Suurituloisimmat saavat lähes kaikki verovapaat osinkotulot
- Verotuksen tulontasausvaikutus on pienentynyt
- Voiko Suomi palata 1980-luvun aikaisiin tuloeroihin?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suurituloisimmat saavat lähes kaikki verovapaat osinkotulot
Hyvätuloisimpien verotuksen alhaista veroastetta selittävät myös henkilöverotuksessa vapautetut osinkotulot, joita pörssissä listaamattomien yritysten omistajat ovat voineet saada vuoden 2005 verouudistuksesta lähtien. Näitä niin sanottuja verovapaita osinkotuloja on maksettu asuntokuntaväestölle vuosina 2006–2009 runsaat 9 miljardia euroa.
Verovapaista osinkotuloista suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluneet ovat saaneet vuosittain runsaat 80 prosenttia (oheinen taulukko). Suurituloisin prosentti väestöstä (noin 52 000 henkeä) on saanut puolet verovapaista osinkotuloista. Suurituloisin promille (5 200 henkilöä) on puolestaan saanut verovapaista osingoista jopa viidenneksen, ja vuonna 2005 osuus oli peräti 22 prosenttia.
Verovapaiden osinkotulojen jakautuminen tuloryhmittäin vuosina 2005–2009. Prosenttia.
Tuloryhmä / vuosi | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
Verovapaiden osinkotulojen totaali, milj. euroa | 1 868,3 | 1 598,0 | 1 780,8 | 1 953,7 | 1 927,3 |
% | |||||
Yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
1. kvinttiili (pienituloisin) | 0,8 | 0,9 | 0,9 | 0,8 | 0,8 |
2. kvinttiili | 1,5 | 1,5 | 1,6 | 1,5 | 1,4 |
3. kvinttiili | 2,6 | 2,6 | 2,7 | 2,6 | 2,6 |
4. kvinttiili | 5,4 | 5,5 | 5,6 | 5,4 | 5,5 |
5. kvinttiili, josta | 89,9 | 89,5 | 89,2 | 89,6 | 89,7 |
– 9. tulokymmenys | 6,2 | 6,7 | 6,8 | 6,8 | 6,8 |
–10. tulokymmenys (suurituloisin), josta | 83,7 | 82,8 | 82,4 | 82,8 | 82,9 |
– suurituloisin
tulokymmenys ilman suurituloisinta prosenttia |
30,3 | 32,6 | 33,8 | 32,4 | 32,1 |
– suurituloisin
prosentti ilman suurituloisinta promillea |
31,7 | 33,4 | 32,8 | 33,1 | 33,4 |
– suurituloisin promille | 21,7 | 16,8 | 15,8 | 17,3 | 17,3 |
Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto. Tilastokeskus.
Järjestelmän puolustajien mukaan verovapaista osingoista on jo kertaalleen maksettu verot yhteiskunnalle yhteisöverona. Puolustelijat painottavat myös sitä, että yhteiskunnan täytyy taata investoinneille ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiselle otollinen maaperä. Yrittäjyyteen liittyvässä riskinotossa henkilöverotuksessa vapautetut osinkotulot ovat puolestapuhujien mielestä tärkeä kannustin.
Tässäkin asiassa on perimmältään kyse yhteiskunnan edun arvioimisesta. Jos pystytään osoittamaan verovapaiden osinkotulojen lisäävän yhteiskunnan kokonaishyvinvointia, on veroeduille helppo saada useampien kansalaisten tuki. Joka tapauksessa verovapaat osingot näyttävät takaavan saajilleen takuuvarman paikan tulojakauman huipulta.
Päivitetty 7.3.2011