Tilastollisten otantatutkimusten monivaiheinen alku

  1. Kyselytutkimuksia on tehty myös tilastoteoriaan tukeutumatta
  2. John Graunt oli otostutkimuksen uranuurtaja
  3. Laplace kehitti otostutkimusta askelen eteenpäin
  4. Otosajatus herätti myös kritiikkiä
  5. Monografiamenetelmässä tehdään yleistyksiä yksittäisten tapausten pohjalta
  6. Poliittisten gallupien tulokset testataan vaaleissa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Poliittisten gallupien tulokset testataan vaaleissa

Mielipidetutkimusten alkuajoilta löytyy myös kiinnostava esimerkki osittaistutkimuksista. Jo 1800-luvun alkupuolella muutamat yhdysvaltalaiset sanomalehdet alkoivat vaalien alla luodata yleistä mielipidettä niin kutsutulla straw poll -menetelmällä. Sen ideana oli yksinkertaisesti se, että toimittajat kyselivät kadunmiehiltä, keitä nämä aikoivat äänestää. Menetelmän nimityksen taustalla on mielikuva siitä, että kuivia olkia heitetään ilmaan tuulen suunnan selvittämiseksi.

George Gallupin (1976) mukaan ensimmäisenä tällaisen selvityksen teki The Harrisburg Pennsylvanian -lehti vuonna 1824. Vuonna 1883 sanomalehti Boston Globe kehitti menetelmän, joka oli lähellä nykyistä ovensuukyselyä: vaalipaikalta poistuneilta kysyttiin ketä he olivat äänestäneet (Gallup 1976).

Vaikka edellä kuvatut menetelmät ovat alkeellisia eikä niillä ole tieteellistä pohjaa, ne kuitenkin sisältävät osittaistutkimuksen keskeisen idean: pienen joukon tiedot yleistetään koskemaan suurempaa joukkoa. Kumpikin menetelmä on säilyttänyt asemansa median työkaluna Yhdysvalloissa – eivätkä ne aivan tuntemattomia ole Suomessakaan. Nämä menetelmät ovat myös vaikuttaneet siihen, että osittaistutkimukset on hyväksytty suuren yleisön keskuudessa.

Vaaliennusteilla on muista osittaistutkimuksista poikkeava piirre: niiden tulos testataan vaaleissa. Koska ensimmäinen straw poll ennusti oikein presidentin vaalien voittajan, alettiin uskoa menetelmän tuottavan luotettavaa tietoa.

Yhteiskunnallisia otantatutkimuksia ei tehty 1800-luvulla, mutta maataloustutkimuksissa otannan käyttö oli 1800-luvun puolivälistä lähtien suhteellisen yleistä niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Venäjälläkin. Syynä on se, että maataloustutkimusten perusjoukko on homogeenisempi ja helpommin hallittavissa kuin yhteiskuntailmiöt. Vaaligallupien tapaan näissä tutkimuksissa otosten perusteella tehtyjä arvioita voitiin verrata lopputulokseen eli viljasatoon.

Maataloustutkimukset olivat esimerkkeinä, kun Norjan tilastoviraston johtaja Anders Kiaer kehitti edustavan menetelmänsä. Hän esitteli menetelmän Kansainvälisen tilastoinstituutin kokouksessa Bernissä vuonna 1895 (Kiaer 1895). Tästä esitelmästä katsotaan yleisesti alkaneen sen kehityksen, joka aikanaan synnytti surveytutkimusten otantateorian. Se ei tapahtunut hetkessä eikä ilman vastustusta. Usko yhteiskunnallisten otostutkimusten käyttökelpoisuuteen alkoi viritä vasta 1900-luvun alkupuolella.

Lähteet:

Desrosirés, A. 1998. The Politics of Large Numbers. A History of Statistical Reasoning. Harvard Univeristy Press.
Gallup, G. 1976. The Sophisticated Poll Watcher's Guide. Science Press, Ephrata.
Graunt, J. 1662. Natural and Political Observations upon the Bills of Mortality. John Martyn, London.
Hacking, I. 1990. The Taming of Chance. Cambridge University Press, Cambridge.
Heywood, J. 1838. Report of an Inquiry, conducted from House to House, into the State of 176 families in Miles Platting, within the borough of Manchester, in 1837. Journal of the Statistical Society of London 1.
Keverberg, Baron de 1827. Notes sur Quetelet. Nouveaux Mémoires de l'Academie royal des sciences et belles-lettres de Bruxelles 4.
Kuusela, V. 2010a. Tilastonteko on yhtä vanhaa perua kuin kirjoitustaito. Hyvinvointikatsaus 3/2010.
Kuusela, V. 2010b. Ensimmäiset merkittävät tilasto-organisaatiot syntyivät 1800-luvulla. Hyvinvointikatsaus 4/2010.
Kuusela, V. 2011. Keskiarvo auttaa ymmärtämään yhteiskunnallisten ilmiöiden säännönmukaisuuksia. Hyvinvointikatsaus 1/2011.
Kiaer, A. N. 1895. Observations et expériences concernant des dénombrements représentatives. Bulletin of the International Statistical Institute 9.
Laplace, P. S. 1783. Sur les naissances, les mariages et les morts. Mémoires de l'Académie Royale des Sciences de Paris.
Stigler, S. 1986. The History of statistics. The Measurement of Uncertainty before 1900. The Belknap Press of Harvard University Press, Cambridge.
Tchuprov, A. A. 1910. Otcherki po Teorii Statistiki ["Kirjoitelmia tilastotieteen teoriasta"]. M. i S. Sabasnikovyh, St. Petersburg.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.9.2011