Verovalvonnan musta aukko

  1. Tuloja maksutaseessa enemmän kuin veroilmoituksissa
  2. Säästödirektiivi vuotaa
  3. Ulkomaalaisena esiintyminen on houkuttavaa ja helppoa
  4. Sijoituksia salkkuvakuutusten suojissa
  5. Myyntivoitot piiloon etävälittäjiä käyttämällä
  6. Ulkomaalaisten osingoista jää satojen miljoonien verotulot saamatta
  7. Ulkomaalainen voi välttää kotimaansa veroja sijoittamalla suomalaisiin arvopapereihin
  8. Kansainvälisen sijoitustoiminnan aiheuttamat veromenetykset

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Säästödirektiivi vuotaa

EU:n piirissä ulkomailta saatujen pääomatulojen verovalvontaa on pyritty tehostamaan vuonna 2005 voimaan tulleella säästödirektiivillä. Se velvoittaa jäsenvaltiot sekä eräät EU:n ulkopuoliset valtiot ilmoittamaan toisessa jäsenvaltiossa asuvalle luonnolliselle henkilölle maksetut korkotulot tämän kotivaltion veroviranomaisille tai, mikäli koron saajaa ei haluta yksilöidä, perimään koroista vuoden 2011 alussa 35 prosentin suuruiseksi nousseen lähdeveron. Tästä verosta 25 prosenttia jää maksajavaltiolle ja 75 prosenttia tilitetään saajan kotivaltiolle.

Suomi on säästödirektiivin nojalla saanut vuosittain noin miljoona euroa lähdeveroja muista valtioista (Sveitsi, Luxemburg, Belgia ja eräät veroparatiisivaltiot). Vielä vuonna 2007 tämä vastasi 11,5 miljoonan euron määräisiä korkoja ja 424 miljoonan euron sijoituspääomaa. Vuonna 2008 lähdeverosuoritusten määrä kuitenkin putosi vastaten enää 5,6 miljoonan korkoja ja 112 miljoonan euron pääomaa. Merkittävin syy vähentymiseen oli korkotuottojen yleisen laskun lisäksi se, että suomalaisten Sveitsiin vielä vuonna 2007 sijoittama 184 miljoonan euron pääoma näytti yhtäkkiä kadonneen eikä Sveitsistä tullut enää vuonna 2008 Suomeen lähdeverosuorituksia.

Sveitsin kohdalla kysymys ei luultavasti ole siitä, että suomalaiset olisivat äkisti siirtäneet rahansa sieltä pois vaan pikemminkin finanssimaailman aktiivisesta tuotekehittelystä, jolla on luotu säästödirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviä sijoitusmuotoja. EU:n komissio on jo vuonna 2008 tehnyt esityksen säästödirektiivin muuttamisesta niin, että se kattaisi myös finanssialan korkotuloja korvaamiseksi kehittämät sijoitustuotteet sekä tilanteet, joissa korko maksetaan jonkun yhteisön kautta luonnolliselle henkilölle. Toistaiseksi muutosta ei ole hyväksytty.

Säästödirektiivi ei muutoinkaan näytä toimivan aivan tarkoitetulla tavalla. Kun verrataan eri maista Suomeen lähetettyjä korkotuloja koskevia tarkkailuilmoituksia suomalaisten näistä maista Suomen Pankin maksutasetilaston mukaan saamiin korkotuloihin, tarkkailuilmoituksia puuttuu esimerkiksi vuodelta 2008 noin 34 miljoonan euron korkotuloista.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 6.9.2011