Lama liippasi elokuva-alaakin
- Yritysrakennetta hankala hahmottaa
- Pitkän elokuvan heikko vuosi
- Televisio on merkittävin tilaaja
- Dokumentteja teattereihinkin
- Mainoselokuvillakin huono vuosi
- Infra-alalla monenlaista toimijaa
- Televisio dominoi av-klusteria
- Elokuvatuotannon keskittymisaste on kulttuurialojen keskitasoa
- Suomi – Ruotsi elokuvatuotannossa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Elokuvatuotannon keskittymisaste on kulttuurialojen keskitasoa
Elokuvien tuotannossa oli vuonna 2009 kaikkiaan 41 yrityksellä yli miljoonan liikevaihto (Taulukko 4). Suurin osa yrityksistä sijoittuu kuitenkin alle 50 000 euron liikevaihtoluokkaan, mitä voi pitää liiketaloudelliselta kannalta kokoaikaisesti toimivan yrityksen alarajana.
Taulukko 4. Elokuvatuotanto- ja jälkituotanto-yhtiöiden jakautuminen liikevaihdon koon mukaan 2009
liikevaihto | elokuva | jälkituotanto |
yli milj. e | 41 | 6 |
väh 0,5 milj. e | 28 | 6 |
väh 0,2 milj. | 58 | 10 |
väh 0,1 milj. | 98 | 5 |
väh 50 000 e | 157 | 9 |
väh 30 000 e | 144 | 9 |
väh 10 000 | 250 | 12 |
alle 10 000 | 433 | 15 |
Lähteet: kirjoittajan omat laskelmat
Jälkituotantoyhtiöt ovat luonnollisesti keskimäärin isompia niiden vaatimien perusresurssien takia. Taulukossa 4 ovat mukana myös varsinaiseen tilastoon kuulumattomat, alle 10 000 euron liikevaihdon henkilöyritykset. Niissä tehdään sivutoimisesti keikkahommia.
Suurin osa elokuvayrityksistä on yhden tai kahden hengen tai sivutoimisesti yritystä pyörittävän henkilöstön varassa. Alalla oli vuonna 2009 vain neljä yli 50 kokoaikaisen työntekijän yritystä. Tietyn pisteen jälkeen ilmeisesti alan yrityksen henkilöstön kasvu alkaa lisätä enemmän byrokratiaa kuin tuoda hyötyjä. Tarvittavat lisäpalvelut ostetaan niihin erikoistuneilta yrityksiltä.
Jälkituotannossa keskimääräinen henkilöstön koko on hieman suurempi tuotantoyhtiöiden parissa.
Tilanne Ruotsissa tai Tanskassa on pitkälti samanlainen, vaikka elokuvatuotannolla on suurempi merkitys kuin Suomessa. Ruotsissa ja Tanskassa on vain muutama henkilöstöltään suurempi yritys kuin Suomen suurimmat ovat.
Elokuvatuotannon keskittymisaste ei ole kovin suuri – kulttuurialoihin yleensä verrattaessa pikemminkin keskitasoa (Taulukko 5). Jälkituotantoyhtiöiden puolella keskittymisaste on suurempi osin jo yritysten vähäisyyden takia.
Taulukko 5. Keskittymisaste 2009
elokuvatuotantoyhtiöt | jälkituotantoyhtiöt | |||
% henkilöstö | % liikevaihto | % henkilöstö | % liikevaihto | |
50 suurinta | 53,21 | 66,8 | 98,5 | 99,00 |
20 suurinta | 37,35 | 48,9 | 84,1 | 86,6 |
10 suurinta | 25,12 | 34,9 | 56,8 | 56,8 |
5 suurinta | 16,93 | 22,2 | 39,0 | 39,0 |
3 suurinta | 11,76 | 16,0 | 23,2 | 23,2 |
yht. | 100,00 | 100,00 | 100,00 | 100,00 |
Lähteet: kirjoittajan omat laskelmat
____________________
Päivitetty 6.9.2011