EU 2020 -tavoitteet nojautuvat laajaan indikaattorituotantoon
- Suomen tavoitteet vaativia
- Indikaattorit syntyvät yhteistyössä
- Hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen mittaaminen herättää keskustelua
- Aika siirtyä politiikasta indikaattoreiden kehittämiseen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Aika siirtyä politiikasta indikaattoreiden kehittämiseen
EU 2020 -strategian lähestymistapa on erinomainen, sillä siinä poliittiset painopisteet ja linjaukset pyritään johtamaan selkeiksi toimenpiteiksi ja seuraamaan niitä tarkoitukseen valituilla indikaattoreilla. EU 2020 -strategiassa on lähdetty yhteistyöstä politiikan tekijöiden ja tiedon tuottajien välillä ja yhä enemmän keskusteluissa ovat nousseet esille tilastotietojen hyödyntäminen politiikanteossa (statistics for policy making). Yhteistyö on tarpeellista hyvien indikaattorien tunnistamiseksi ja tuottamiseksi. Keskustelun painopiste tulisi siirtää yleisestä ja tarpeellisesta politiikkakeskustelusta indikaattorien valintaan, tuottamiseen ja julkistamiseen. Vain hyvällä seurannalla voidaan varmistaa, että strategiasta tulee päätöksentekoa ja jokapäiväistä toimintaa ohjaava väline.
Kuluvan vuoden maaliskuussa pidetyssä seminaarissa Statistics for Policymaking: Europe 2020 ympäristökomissaari Janez Potocnik totesi, että tilastojen tuottaminen on halvempaa kuin huonojen poliittisten päätösten seurausten kantaminen. Kaikki tilastoammattilaiset varmasti ovat yhtä mieltä.
Lähteet:
BKT ja kestävä hyvinvointi. Yksi luku ei riitä
suomalaisen yhteiskunnan tilan kuvaamiseen. 2011. Valtioneuvoston
kanslian raporttisarja. 12/2011.
Eurooppa 2020-strategia. Suomen kansallinen
ohjelma 2011. Valtiovarainministeriö. Taloudelliset ja
talouspoliittiset katsaukset 14a/2011.
Eurooppa 2020. Älykkään, kestävän ja osallistavan
kasvun strategia 2010.Komission tiedonanto. KOM (2010) 2020
lopullinen.
Neuvoston suositus Suomen kansallisesta uudistusohjelmasta
vuodelta 2011 sekä siihen sisältyvä neuvoston lausunto Suomen
tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2011–2014.
(2011) SEC(2011) 805 lopullinen.
Radermacher, W. 2009. Esitys "National accounts:
recent achievements and new perspectives" Eurostatin National
Accounts 2009 tilaisuudessa (16.9.2009).
Resurssitehokas Eurooppa – Eurooppa 2020 Strategian
lippulaivahanke. 2011. Komission tiedonanto Euroopan
parlamentille, Neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle
ja alueiden komitealle. KOM (2011) 11 lopullinen.
Statistics for Policy making EU 2020 -seminaari.
Maaliskuu 2011. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/
portal/page/portal/statistics_policymaking_europe_
2020/introduction.
Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin.
2011. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille,
Neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden
komitealle. KOM (2011) 11 lopullinen.
_______
1 20–20–20:
Euroopan unionin joulukuussa 2008 hyväksymä ilmasto- ja
energiapaketti, jossa määritellään yleiset tavoitteet, joiden
mukaan a) kasvihuonekaasuja vähennetään 20 prosentilla vuoteen 2020
mennessä vuoden 1990 tasosta, b) lisätään uusiutuvien
energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian
loppukulutuksesta ja c) lisätään energiatehokkuutta keskimäärin 20
prosentilla peruskehitykseen verrattuna vuoteen 2020 mennessä.
Jäsenmaille on määritelty tarkemmat maakohtaiset tavoitteet.
2 EU 2020 -starategiassa
korkeakoulututkinnon suorittaneiden määritelmä eroaa perinteisestä
määritelmästä, johon kuuluvat yliopisto-, korkeakoulu- ja
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet siten, että lukuun
lasketaan mukaan myös entiset opistotason tutkinnot.
3 Pyramidi on kuvattu mm.
Eurostatin Yritystilastovisiossa. Eurostatin pääjohtaja on
esittänyt kuvion jo vuonna 2009 mm. Eurostat Conference –
National Accounts 2009 tilaisuudessa.
_________
| Lippulaivahankkeet a. Älykäs kasvu 1. Innovaatiounioni, jolla parannetaan tutkimuksen ja innovoinnin reunaehtoja ja rahoituksensaantia, jotta voidaan varmistaa, että innovatiiviset ajatukset voidaan jalostaa kasvua ja työllisyyttä luoviksi tuotteiksi ja palveluiksi. 2. Nuoret liikkeellä (Youth on the move), jolla parannetaan koulutus- järjestelmien tuloksia ja helpotetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille. 3. Eurooppalainen digitaalistrategia, jolla vauhditetaan nopeiden internetyhteyksien leviämistä ja jonka avulla kotitaloudet ja yritykset pääsevät nauttimaan verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinaeduista. b. Kestävä kasvu 4. Resurssitehokas Eurooppa, jolla autetaan talouskasvun irtautumista resurssien käytöstä, tuetaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen, lisä- tään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, uudistetaan liikenne- alaa ja edistetään energiatehokkuutta. 5. Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, jolla parannetaan liike- toimintaympäristöä etenkin pk-yritysten osalta ja tuetaan vahvan ja kestävän, maailmanlaajuiseen kilpailuun pystyvän teollisen perustan kehittymistä. c. Osallistava kasvu 6. Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, jolla uudistetaan työ- markkinoita ja voimaannutetaan ihmisiä kehittämällä heidän osaa- mistaan koko heidän elämänsä ajan, jotta voitaisiin lisätä osallistu- mista työmarkkinoille ja saada työvoiman kysyntä ja tarjonta vastaa- maan toisiaan myös työvoiman liikkuvuuden avulla. 7. "Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi", jolla varmistetaan sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus niin, että kasvun ja työllisyyden edut jakaantuvat laajalle, ja köyhyydessä elävät ja sosiaalisesti syrjäytyneet voivat elää arvokkaasti ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. |
| Case: Kestävä kasvu ja ympäristöindikaattorit Strategiassa yhtenä seitsemästä lippulaivahankkeesta on resurssitehokas Eurooppa. Resurssien tehokkaammalla käytöllä pyritään saavuttamaan EU:n keskeisiä tavoitteita kuten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, maatalouden ja kalatalouden kestävä jatkaminen, riippuvuuden vähentäminen niukkenevista resursseista ja luontoarvojen säilyminen. Tavoitteiden ja toimenpiteiden seurantaa varten tarvitaan hyvin valitut indikaattorit. EU 2020 -strategian tavoite kestävä kasvu ja siihen liittyvä lippulaivahanke resurssitehokas Eurooppa luovat kehikon ympäristöindikaattoreille. Tavoitteena on varmistaa, että resurssitehokkuus tulee otetuksi huomioon kaikilla politiikkalohkoilla ja talouskasvussa. Kestävä kasvu tarkoittaa, että: – rakennetaan kilpailukykyisempi vähähiilinen talous, joka käyttää luonnonvaroja tehokkaasti ja kestävästi – suojataan ympäristöä, päästöjä vähentäen ja estäen biodiversiteetin häviäminen – kehitetään uutta vihreää teknologiaa ja tuotantomenetelmiä – käytetään hyväksi tehokkaita, älykkäitä sähköverkkoja (electricity grid) – parannetaan yritysten toimintaympäristöä, ottaen huomioon erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset – autetaan kuluttajia tekemään tietoon perustuvia valintoja. Resurssitehokkuuden edistämiseksi on kehitettävä teknologisia ratkaisuja, muutettava energian, teollisuuden, maatalouden ja liikenteen järjestelmiä sekä muutettava tuottajien ja kuluttajien käyttäytymistapoja. Resurssitehokkuutta mietittäessä on syytä keskittyä pitkän aikavälin tarkasteluihin ja tarkasteltava resurssien käyttöä koko elinkaaren aikana. Tämä asettaa haasteita tiedon tuottamiselle ja vaikutusten analysoinnille. (Komission tiedonanto... (2011) 21.) Kesäkuussa pidetyssä ympäristötilastojohtajien kokouksessa ja sitä seuranneessa EU:n ympäristöviraston (EEA), Eurostatin ja Komission ympäristöosaston (DG ENV) yhteisseminaarissa käsiteltiin indikaattoreiden valitsemista ja tuottamista. Eurostatin selvityksen mukaan kansainväliset toimijat (mm. OECD, EEA, DG ENV, YK) ovat kehittäneet yli 430 ympäristöindikaattoria. Tämän lisäksi monet maat ovat kehittäneet omia muun muassa kestävää kehitystä, vihreää kasvua ja ympäristön tilaa kuvaavia indikaattoreita. Eurostat on aloittanut kansainvälisten indikaattoreiden yhtenäistämisen ja keskeisten indikaattorien valitsemisen. Kokouksessa esitettiin noin 140 indikaattorin kokoelma, jonka työstämistä jatketaan. Noin vuosi on kulunut EU 2020 -strategian hyväksymisestä, mutta vielä ei ole päästy yksimielisyyteen lippulaivahankkeisiin liittyvistä tarkemmista indikaattoreista. Olemassa olevista indikaattoreista ei kuitenkaan ole pulaa ympäristötietojen osalta. Pikemminkin kyse on poliittisista painotuksista ja indikaattoreiden valinnan vaikeudesta. Miten kuvata muutamalla indikaattorilla tai indikaattorikokoelmalla sangen laajaa kokonaisuutta, joka koskettaa kaikkia yhteiskunnan aloja suoraan tai välillisesti. Valintakriteerit ovat tärkeitä, koska valituilla indikaattoreilla vaikutetaan ympäristöongelmista tehtäviin johtopäätöksiin: ovatko ongelmat helposti vai vaikeasti ratkaistavissa, onko ympäristön tilassa havaittavissa paranemista tai heikkenemistä ja minkälaisia ratkaisuja ongelmiin tulisi etsiä. Vuosi sitten pidetyssä ympäristötilastojohtajien kokouksessa komission ympäristöosaston (DG ENV) edustaja kertoi yhdistelmäindikaattorien kehittämistyöstä. Vaikka usean jäsenmaan tilastoasiantuntijat tuolloin kovasti kritisoivatkin yhdistelmäindikaattoreita, jatkuu niiden kehittäminen. Työhön osallistuvat DG ENV, Euroopan ympäristökeskus (EEA), EU:n tilastovirasto (Eurostat) ja Euroopan komission Joint Research Center (JRC). Komission ympäristöosasto on laatimassa ohjelmaa resurssitehokkaan kasvun toteuttamiseksi sekä valitsee indikaattorit ja niille tavoitearvot, joiden avulla tavoitteiden etenemistä voidaan arvioida. Kuultujen keskustelujen ja esitysten perustella voikin otaksua, että valittavien indikaattorien joukossa on ainakin yksi yhdistelmäindikaattori. Tähän ovat syynä erityisesti poliittiset päätöksentekijät, jotka toivovat relevantteja, selkeitä ja yleisiä indikaattoreita kuvaamaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia. |
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 12.12.2011