Ulkomaalaistaustaiset ravintolat valtaavat maata – etenkin pääkaupunkiseutua

  1. Turkkilaiset ravintolat suurin ryhmä
  2. Ulkomaalaistaustaiset ravintola-alan yritykset ovat pieniä
  3. Joka kuudes Suomen ravintola on etninen

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Joka kuudes Suomen ravintola on etninen

Yritysrekisterin vuoden 2009 vuositilastossa on toimialalla 561 (Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta) yhteensä 8 550 toimipaikkaa, joista 2 049 oli pääkaupunkiseudulla. Näin ollen vuonna 2009 Suomen kaikista ravintoloista (mukana myös suuret ketjut) joka kuudes ja pääkaupunkiseudun ravintoloista joka neljäs oli ulkomaalaistaustaisen yrittäjän omistama.

Koko ravintola-alan liikevaihdosta ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7 prosenttia ja henkilöstöstä 8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla osuudet olivat hieman suuremmat: 8 ja 10 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaiset ravintolat maakunnittain ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2009.

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus.

Ulkomaalaistaustaisten ravintoloiden määrän kehityksestä Suomessa ei ole tilastotietoa pidemmältä ajalta, mutta arkipäivän kokemuksen perusteella voi päätellä kasvun olleen ripeää. Kasvun hidastumisesta ei ole mitään merkkejä. Viime vuonna pääkaupunkiseudulle perustetuista ravintola-alan yrityksistä selvä enemmistö oli ulkomaalaistaustaisia, ja muuallakin maassa vähintään kolmannes.

Lähde:

Yritysrekisteri. Tilastokeskus.

__________

Ulkomaalaistaustaisen yrityksen määrittely

Tässä artikkelissa käsitellyt ulkomaalaistaustaiset yritykset ovat suomalaisia yrityksiä, joissa yrittäjänä on Suomen kansalainen tai Suomessa pysyvästi asuva muun maan kansalainen. Kyse ei siis ole ulkomaalaisomisteisista yrityksistä, jotka ovat ulkomaalaisten konsernien Suomessa toimivia tytäryhtiöitä.

Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuoden 2009 vuositilaston ulkomaalaistaustaiset yritykset on määritelty ammatinharjoittajien henkilötunnusten ja yhtiömuotoisten yritysten osalta yrittäjäeläkeaineistosta saatujen henkilötunnusten avulla (yritysrekisterin kuvaus on Tätä tilastoidaan -sivulla).

Koko aineistossa on noin 136 000 yritystä, joille löytyy vähintään yksi yrittäjä. Näitä voidaan kutsua yrittäjävetoisiksi yrityksiksi. Ulkomaalaistausta on päätelty yrittäjän kielen perusteella: jos yrittäjän äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, on yritys ulkomaalaistaustainen. Jos yrityksessä on useampi kuin yksi yrittäjä, on se tulkittu ulkomaalaistaustaiseksi, jos vähintään puolet yrittäjistä on ulkomaalaistaustaisia. Taustamaana on käytetty yrittäjän syntymävaltiota. Ellei se ole tiedossa, on taustamaa tuntematon.

Vuoden 2009 tilastoaineistosta tunnistettiin yhteensä 5 331 ulkomaalaistaustaista yritystä, mikä on 3,9 prosenttia kaikista yrittäjävetoisista yrityksistä. Näistä ravintola-alalla (toimiala 561: Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta) toimi 1 443 yritystä eli 27 prosenttia. Käytännössä ravintola-alan yritysten määrä on sama kuin ravintoloiden määrä, koska yritykset ovat lähes kauttaaltaan pieniä yhden ravintolan yrityksiä.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.3.2012