Globaalit arvoketjut ovat tilastoinnin haaste

  1. Monta näkökulmaa arvoketjuihin
  2. Tiedonkeruuväline testiin jo alkuvaiheessa
  3. Pilottihankkeen tulokset rohkaisevia
  4. Kyselyn ymmärrettävyyttä ja vastausrasitetta testattiin
  5. Yritykset rakentavasti mukana
  6. Yhteistyö avainasemassa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kyselyn ymmärrettävyyttä ja vastausrasitetta testattiin

Globaaleihin arvoketjuihin liittyvän tietosisällön testaus toteutettiin Suomessa keväällä 2011. Testauksen kohteena oli paperilomake eli niin sanottu käsitelomake, jolla testattiin ennen kaikkea kyselyn sisältöä ja lähestymistavan osuvuutta.

Varsinainen operationalisointi lopulliseen kyselymuotoon tehdään vasta testausvaiheen jälkeen. Tällöin suunnitellaan myös internetlomake, jolla tiedot kerätään yrityksiltä. Yrityshaastatteluja tehtiin yhteensä kymmenessä yrityksessä useilla toimialoilla. Haastatteluihin osallistui yleensä yrityksen korkeinta johtoa – esimerkiksi talouspäällikkö – ja Tilastokeskuksesta testauksen sekä ilmiöalueen asiantuntijat (tämän artikkelin kirjoittajat).

Testauksen menetelmänä oli kognitiivinen haastattelu, jossa vastaajaa pyydettiin pohtimaan vastaamisen aikana ääneen, kuinka hän päätyi vastaukseensa kunkin kysymyksen kohdalla. Testi oli suunniteltu siten, että vastaajaa ei autettu kysymysten ymmärtämisessä, vaikka hän koki ongelmia vastatessaan kysymyksiin. Testauksesta vastannut asiantuntija pyysi tällaisessa tilanteessa vastaajaa kertomaan, kuinka hän oli ymmärtänyt kysymyksen ja kuinka hän toimisi vastauksen tuottamiseksi lomakkeelle varsinaisessa tutkimuksessa.

Erityisesti haluttiin tietää, minkälaisen prosessin ja kuinka monen henkilön takana kyselyssä selvitettävien tietojen tuottaminen yrityksissä olisi. Mikäli vastaajalla ei testauksen aikana ollut kysyttyjä tietoja käytettävissään, häneltä pyydettiin arvioita siitä, kuinka paljon työtä ja aikaa vastauksen saaminen teettäisi yritykselle. Näin arvioitiin eri kysymysten tuottamaa vastausrasitetta.

Vasta kunkin kysymysmoduulin jälkeen vastaajaa autettiin kysymyksen sisältöön liittyvissä asioissa, ja tällöin ilmiöalueen asiantuntijan läsnäolo testitilanteessa oli erittäin tärkeää.

Kaikki testihaastattelut nauhoitettiin vastaajan suostumuksella. Tämän jälkeen kuuntelimme vielä kertaalleen kaikki tehdyt haastattelut. Osittain yhdessä pidetyt kuuntelusessiot olivat keskeinen osa analyysiä.

Ilmiöalueen asiantuntija arvioi haastatteluja kysymysten tavoitteisiin nähden ja testauksen asiantuntija taas suhteessa siihen, kuinka kysymyksen tavoitteet välittyivät lomakemuodossa vastaajalle, ja mitä ongelmia eri kysymyksiin vastaamisessa esiintyi. Analyysia jäsensi yleinen teoria yritystiedonkeruun vastaamisprosessista ja siitä, mihin eri vaiheisiin lomakkeen havaitut ongelmat liittyivät (Godenhjelm 2009).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.3.2012