Asuinolot vaihtelevat syntyperän mukaan

  1. Yksin asuvien osuus yli 40 prosenttia kantaväestön ja maahanmuuttajien joukossa
  2. Ulkomaalaistaustaisista suurin osa asuu kaupunkien vuokrakerrostaloissa
  3. Maahanmuuttajataustaisista asuntokunnista 41 prosenttia köyhyysrajan alla
  4. Tuloerot asuinoloerojen taustalla
  5. Resurssit ohjaavat asumisvalintoja
  6. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Ulkomaalaistaustaisista suurin osa asuu kaupunkien vuokrakerrostaloissa

Talotyypin ja asumisväljyyden tarkastelu tuo hyvin esiin väestöryhmien väliset erot asuinoloissa. Ulkomaalaistaustaisista asuntokunnista ylivoimaisesti suurin osa asui kerrostaloissa, kun taas suomalaiset asuntokunnat jakautuvat tasaisemmin pientaloihin ja kerrostaloihin.

Ahtaasti asuvalla asuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuuluu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Tällaisia asuntokuntia oli 22 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista asuntokunnista ja 8 prosenttia suomalaistaustaisista asuntokunnista. Ahtaasti asui 27 prosenttia sellaisista asuntokunnista, joihin kuului sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisia henkilöitä – suuri osuus johtuu enimmältään siitä, että tähän ryhmään kuuluu jo määritelmän mukaan vähintään kaksi henkilöä. (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Asuntokunnat syntyperän, asumisväljyyden ja talotyypin mukaan vuonna 2011.

Asumisväljyys Suomalaisia Ulkomaalaisia Molempia Kaikki asuntokunnat
Normaali 79,5 73,4 66,0 79,0
Tilava 11,4 3,0 5,7 11,0
Ahdas 8,0 22,2 27,1 8,9
Tuntematon 1,1 1,4 1,2 1,1
Yhteensä 100 100 100 100
Talotyyppi Suomalaisia Ulkomaalaisia Molempia Kaikki asuntokunnat
Asuinkerrostalo 42,5 79,4 50,4 43,8
Erillinen pientalo 41,6 9,7 35,4 40,5
Rivi- tai ketjutalo 14,1 7,9 12,0 13,9
Muu rakennus 1,8 3,0 2,2 1,9
Yhteensä 100 100 100 100

Lähde: Tilastokeskus. Asunnot ja asuinolot.

Väestöryhmien väliset asumisväljyyden ja talotyypin erot eivät johdu ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien keskittymisestä kaupunkimaisiin kuntiin, joissa asutaan tavallista useammin kerrostaloissa ja pienissä asunnoissa. Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien väliset erot eivät tasoitu, vaikka tarkasteluun otetaan pelkästään kaupunkimaisissa kunnissa sijaitsevat asuntokunnat: ulkomaalaistaustaiset asuvat ahtaammin ja suomalaistaustaisia useammin kerrostaloissa. (Taulukko 3.)

Taulukko 3. Kaupunkimaisten kuntien asuntokunnat syntyperän, asumisväljyyden ja talotyypin mukaan vuonna 2011.

Asumisväljyys Suomalaisia Ulkomaalaisia Molempia Kaikki asuntokunnat
Normaali 82,5 73,8 66,6 81,8
Tilava 9,2 2,5 4,6 8,9
Ahdas 7,5 22,6 27,9 8,6
Tuntematon 0,7 1,1 0,9 0,8
Yhteensä 100 100 100 100
Talotyyppi Suomalaisia Ulkomaalaisia Molempia Kaikki asuntokunnat
Asuinkerrostalo 55,1 84,4 59,7 56,4
Erillinen pientalo 30,5 6,9 26,4 29,5
Rivi- tai ketjutalo 12,8 6,2 11,9 12,6
Muu rakennus 1,5 2,5 2,0 1,5
Yhteensä 100 100 100 100

Lähde: Tilastokeskus. Asunnot ja asuinolot.

Ulkomaalaistaustaiset poikkeavat suomalaistaustaisista myös siinä, että ulkomaalaistaustaisista asuntokunnista asui vuokralla 71 ja suomalaistaustaisista 29 prosenttia. Asunnon osakkeen tai talon omisti 67 prosenttia suomalaistaustaisista ja 22 prosenttia ulkomaalaistaustaisista asuntokunnista. Ulkomaalaistaustaisten vuokra-asuminen on myös keskimääräistä useammin tuetun vuokra-asumisen (aravavuokra- ja korkotukivuokra-asunnot) piirissä. 60 prosenttia ulkomaalaistaustaisista vuokralla asuvista asui aravavuokra- tai korkotukivuokra-asunnossa.

Ulkomaalaistaustaiset asuntokunnat siis poikkeavat suomalaistaustaisista asuntokunnista sekä asumisväljyyden, asunnon hallintaperusteen että asunnon talotyypin mukaan. Sen sijaan asuntokunnat, joissa oli ulkomaalais- ja suomalaistaustaisia henkilöitä eivät merkittävästi poikkea suomalaistaustaisista asuntokunnista.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 23.9.2013