Ihmisten omat kokemukset täydentävät objektiivisista asuinolomittareista saatuja tietoja
- Nuoret asuvat usein ahtaasti
- Makuuhuoneiden määrään pohjautuva tilastointi yleistyy
- Asuintila ei lopu varsinaiseen asuntoon
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Makuuhuoneiden määrään pohjautuva tilastointi yleistyy
EU-SILCissä on otettu käyttöön uusi objektiivinen mittari, jossa ahtaasti asumisen määritelmän lähtökohtina ovat asuintilan käytettävyys arjen toimintoihin sekä kotitalouden rakenteesta johtuvat yksityisyyden ja erillisyyden tarpeet. Mittari muodostetaan suhteuttamalla kotitalouden asuinkäytössä oleva huonemäärä sen tarvitsemaan huonemäärään. Huoneiden tarve määritellään kotitalouden rakenteen (ikä, sukupuoli, perhesuhteet) perusteella tietyin kriteerein.
Vastaavanlaista tai suppeampaa huonetyyppilähestymistapaa (ns. makuuhuonelähestymistapa) ovat käyttäneet ainakin Ison-Britannian, Luxemburgin, Ranskan ja Portugalin tilastovirastot kansallisessa tilastoinnissaan. Tämän rajatun määritelmän mukaisessa mittarissa henkilökohtaisiksi huoneiksi lasketaan vain makuuhuoneet. EU-SILCin mittarissa sen sijaan kotitalouden rakenteeseen perustuvaa huoneiden käyttötarkoitusta ei ole rajattu: mukana voi olla myös olohuoneen kaltaisia yhteiskäytössä olevia tiloja.
Taulukko. Ahtaasti asuvien suomalaisten osuus kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2011. Prosenttia.
| Kotitalouden elinvaihe | Objektiiviset määritelmät | Subjektiivinen määritelmä | |||
| EU-SILC1 | Normi 32: Enemmän kuin henkilö/huone (ml. keittiö) | Normi 42: Enemmän kuin henkilö/huone (pl. keittiö) | Käytössä oleva asuinpinta-ala m2/henkilö (keskiarvo) | Asunto on ahdas EU-SILCin määritelmän mukaan | |
| Yksi henkilö | |||||
| alle 34 v. | 34,8 | 0 | 2,7 | 44 | 15,5 |
| 35-64 v. | 13,1 | 0 | 0,8 | 63,7 | 9,8 |
| yli 65 v. | 8,4 | 0 | 0,9 | 67,7 | 4,1 |
| Lapseton pari | |||||
| alle 34 v. | 3 | 2,9 | 9,7 | 34,3 | 16,1 |
| 35-64 v. | 0,8 | 0,8 | 2,4 | 52,7 | 5,4 |
| yli 65 v. | 0,6 | 0,6 | 1,9 | 51 | 3,6 |
| Yksi huoltaja | 10,1 | 2,2 | 17,3 | 31,4 | 21,1 |
| Parit, joilla lapsia | |||||
| kaikki lapset alle 7 v. | 4,3 | 13,1 | 34,1 | 29,5 | 24,4 |
| nuorin alle 7 v. | 3,9 | 23,4 | 38,7 | 27,7 | 22,5 |
| nuorin 7-12 v. | 1,2 | 6,9 | 19,3 | 33,8 | 15,7 |
| nuorin 13-17 v. | 2,1 | 2,4 | 8,8 | 37,7 | 11,2 |
| Muut | 7,8 | 8,1 | 16 | 31,4 | 8,7 |
| Kaikki | 6 | 5,7 | 13,4 | 36,1 | 12,3 |
1 EU-SILCin ahtaasti asumisen määritelmä (keittiö lasketaan huoneeksi):
– alle huone kotitaloutta kohden tai
– alle huone pariskuntaa kohden tai
– alle huone vähintään 18-v. henkilöä kohden, joka ei ole parisuhteessa tai
– alle huone kahta 12–17-v. samaa sukupuolta olevaa lasta kohden tai
– alle kaksi huonetta kahta 12–17-v. eri sukupuolta olevaa lasta kohden tai
– alle huone kahta alle 12-v. lasta kohden
2 Väestölaskennan suositukset (UN/ECE 2006).
Lähde: Tilastokeskus 2011.
Mittari tuottaa ahtaasti asuvia henkilöitä koko väestössä vähemmän (6,0 %) kuin edellä mainitun normi 4:n mukainen mittari (13,4 %). Se johtuu siitä, että pariskunnan ja lasten muodostamat perheet luokitellaan harvoin ahtaasti asuviksi. Lapsiperheet ovat usein suuria, mikä vaikuttaa merkittävästi koko väestöä koskevaan lukuun. Toisaalta yhden henkilön kotitaloudet asuvat selvästi useammin ahtaasti. Ahtaasti asuvien joukkoa kasvattavat ilman erillistä keittiötä keittokomerolla tai keittosyvennyksellä varustetussa yksiössä asuvat henkilöt. Lapsettomien parien kotitalouksissa enemmän kuin henkilö huonetta kohden (ml. keittiö) -normin (normi 3) ja EU-SILCin määritelmät ovat yhtäläiset ja tuottavat samat tulokset. (Taulukko.)
Päivitetty 23.9.2013