Ihmisten omat kokemukset täydentävät objektiivisista asuinolomittareista saatuja tietoja

  1. Nuoret asuvat usein ahtaasti
  2. Makuuhuoneiden määrään pohjautuva tilastointi yleistyy
  3. Asuintila ei lopu varsinaiseen asuntoon
  4. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Lähteet:

Easthope, Hazel 2004. A Place Called Home. Housing, Theory and Society 21.

Eurostat 2013. EU-SILC-tietokanta. (Viittauspäivä 15.3.2013.)

Haukkala,Teresa (toim.) 2011. Monipaikkaisuus – ilmiö ja tulevaisuus. Sitran selvityksiä 54. Sitra.

Paris, Chris 2009. Re-positioning Second Homes within Housing Studies. Household investment, Gentrification, Multiple Residence, Mobility and Hyper-consumption. Housing, Theory and Society 26.

Reijo, Marie 2007. Lasten asuminen. Suomalainen lapsi 2007. Väestö 2007. Tilastokeskus.

Skoglund, Kai 2002. Kesämökiltäkö lisää asumisväljyyttä. Hyvinvointikatsaus 2/2002.

Tilastokeskus 2011. Tulonjakotilasto.

Tiihonen, Arja 2008. Pienasuntokunnat yleistyvät – asuminen väljenee. Hyvinvointikatsaus 1/2008.

UNE/ECE 2006. Conference of European Statisticians Recommendations for the 2010 Censuses of Population and Housing.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 23.9.2013