Tiedonkeruumenetelmä vaikuttaa tutkimustuloksiin
- Kuluttajabarometrin tiedonkeruukokeilu
- Kuluttajien luottamusindikaattori
- Ikäluokan ja koulutuksen yhteys menetelmäeroihin
- Vastaustapojen väliset menetelmäerot
- Tiedonkeruumenetelmien välisten erojen syyt
- Yhdistelmätiedonkeruu tuotti puhelinhaastattelua pessimistisemmät talousnäkemykset
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kuluttajien luottamusindikaattori
Kuluttajabarometrin keskeisin tunnusluku on kuluttajien talousnäkemykset ja -arviot tiivistävä luottamusindikaattori, joka on neljän keskeisen kysymyksen saldoluvun keskiarvo. Luottamusindikaattoria varten saldoluvut lasketaan vastaajan oman talouden ja Suomen talouden tulevaisuutta koskevia odotuksia sekä kotitalouden säästämismahdollisuuksia ja työttömyyskehitystä mittaavista kysymyksistä. Saldoluku on positiivisten ja negatiivisten vastausosuuksien painotettu erotus. Saldoluvun laskennassa neutraalit tai en osaa sanoa -tyyppiset vastaukset eivät suoraan vaikuta saldoluvun arvoon. Teoreettinen vaihteluväli saldoluvulla on -100 − +100. Koska luottamusindikaattori lasketaan neljän saldoluvun keskiarvona, on sen teoreettinen vaihteluväli sama kuin yksittäisellä saldoluvulla.
Luottamusindikaattori ja sen osatekijöiden saamat arvot puhelinhaastattelussa (normaali kuukausitutkimus) ja tiedonkeruukokeilussa on esitetty kuviossa 1. Tulosten perusteella voidaan havaita, että tiedonkeruukokeilu tuottaa selvästi alhaisemman saldoluvun arvon kaikille luottamusindikaattorin osatekijöille ja näin myös luottamusindikaattorille. Pienimmillään ero − kaksi yksikköä − on työttömyyskehitystä kuvaavassa saldoluvussa. Keruumenetelmällä ei ole ollut vaikutusta arvioihin tulevasta työttömyystilanteesta. Muiden saldolukujen erot ovat suurempia. Suurimmillaan ero näyttäisi olevan säästämismahdollisuuksia koskevissa vastauksissa, joissa pelkän puhelinhaastattelun ja tiedonkeruukokeilun tuottamien saldolukujen ero on seitsemän yksikköä.
Kuvio 1. Kuluttajien luottamusindikaattori osatekijöineen kahdella eri keruumenetelmällä marraskuussa 2012. Saldolukuja.
Lähde: Tilastokeskus. Kuluttajabarometri.
Yhdistelmätiedonkeruukokeilun tuottamat pessimistisemmät näkymät selittyvät sillä, että verkkolomakkeella annetut vastaukset olivat negatiivisempia kuin puhelinhaastattelussa annetut vastaukset. Tämä ilmenee taulukosta 1, jossa on esitetty luottamusindikaattorin ja sen osatekijöiden arvot pelkän puhelinhaastattelun, tiedonkeruukokeilun sekä tiedonkeruukokeilun osa-aineistoja käyttäen. Tiedonkeruukokeilun osa-aineistojen tuottamia saldolukuja tulkitaan täysin samalla tavalla kuin pelkän puhelinhaastattelun tai koko tiedonkeruukokeilun. Taulukosta havaitaan esimerkiksi se, että luottamusindikaattorin arvo tutkimuksen perusjoukossa pelkän verkkoaineiston perusteella tuotettuna on -5,2.
Taulukko 1. Luottamusindikaattori osatekijöineen kuukausitutkimuksessa ja tiedonkeruukokeilussa marraskuussa 2012. Saldolukuja.
| Oma talous | Suomen talous | Säästämis-mahdollisuudet | Työttömyys | Luottamus | |
| Pelkkä puhelinhaastattelu | 4,6 | -10,1 | 43,9 | -34,5 | 1,0 |
| Tiedonkeruukokeilu (verkkolom.+puh) | 1,5 | -15,3 | 36,9 | -36,5 | -3,4 |
| Tiedokeruukokeilu: puhelin |
4,4 | -13,5 | 39,9 | -36,5 | -1,4 |
| Tiedonkeruukokeilu: verkkolomake |
-1,5 | -17,0 | 33,6 | -35,9 | -5,2 |
Lähde: Tilastokeskus. Kuluttajabarometri.
Suurimmillaan erot puhelinhaastattelun ja verkkolomakkeen tuottamien saldolukujen välillä ovat oman talouden tulevaisuutta ja kotitalouden säästämismahdollisuuksia mittaavissa saldoluvuissa. Yleistä talouskehitystä mittaavissa kysymyksissä erot ovat näitä pienempiä, ainakin tarkasteltaessa luottamusindikaattorin osatekijöitä.
Päivitetty 23.9.2013