Tiedonkeruumenetelmä vaikuttaa tutkimustuloksiin
- Kuluttajabarometrin tiedonkeruukokeilu
- Kuluttajien luottamusindikaattori
- Ikäluokan ja koulutuksen yhteys menetelmäeroihin
- Vastaustapojen väliset menetelmäerot
- Tiedonkeruumenetelmien välisten erojen syyt
- Yhdistelmätiedonkeruu tuotti puhelinhaastattelua pessimistisemmät talousnäkemykset
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Ikäluokan ja koulutuksen yhteys menetelmäeroihin
Kuluttajabarometrin menetelmää tutkittaessa on huomattu vastaajan iän ja koulutustason vaikuttavan mielipiteisiin säästämisen edullisuudesta ja oman talouden tulevaisuudesta (Kangassalo 2002). Tiedonkeruukokeilussa saatiin vahvistusta iän ja koulutuksen vaikutuksesta myös luottamusindikaattoriin. Kuvion 2 perusteella voidaan havaita, että iäkkäät vastaajat ovat pessimistisempiä kuin nuoret aineiston keruumenetelmästä riippumatta. Tiedonkeruukokeilu tuottaa lähes kaikissa ikäluokissa alhaisemman arvon luottamusindikaattorille kuin kuukausituotannon pelkkä puhelinhaastattelu. Tiedonkeruumenetelmän vaikutus luottamusindikaattorin arvoon vaihtelee selvästi ikäluokittain. Esimerkiksi 15–29-vuotiaiden ikäryhmässä ero pelkän puhelinhaastattelun ja tiedonkeruukokeilun välillä on noin kymmenen yksikköä kun yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä eroa ei ole ollenkaan.
Kuvio 2. Kuluttajien luottamusindikaattori ikäryhmittäin marraskuussa 2012. Luottamusvälit (95 %) esitetty mustalla janalla. Saldolukujen keskiarvoja.
Lähde: Tilastokeskus. Kuluttajabarometri.
Kuviossa 2 mielenkiintoisin ikäryhmä on 30–44-vuotiaat, jossa luottamusindikaattorin ero pelkän puhelinhaastattelun ja tiedonkeruukokeilun välillä on vain noin kaksi yksikköä. Kyseinen ero ei todennäköisesti ole kuviossa esitettyjen luottamusvälien perusteella tilastollisesti merkitsevä. Toisin sanottuna, ero luottamusindikaattorin arvoissa näyttäisi johtuvan todennäköisemmin satunnaisvaihtelusta kuin tiedonkeruumenetelmästä. Tällaisen johtopäätöksen tekeminen olisi kuitenkin virheellistä, sillä 30–44-vuotiaiden ikäryhmässä tiedonkeruukokeilun puhelinhaastattelun ja verkkolomakkeen luottamusindikaattorin välinen ero on suuri, noin 14 yksikköä, ja selvästi tilastollisesti merkitsevä. Oikea johtopäätös on, että 30–44-vuotiaiden ikäryhmässä verkkolomakkeen ja puhelinhaastattelun yhdistäminen tuottaa suunnilleen saman tuloksen kuin pelkkä puhelinhaastattelu. Yksittäisen tiedonkeruumenetelmän (verkkolomake tai puhelinhaastattelu) vaikutus luottamusindikaattorin arvoon on sen sijaan kyseisessä ikäryhmässä suuri, myös muita ikäryhmiä selvästi suurempi.
Toinen talousluottamukseen merkittävästi vaikuttava taustamuuttuja on suoritettu tutkinto. Suurimmat erot kuukausituotannon puhelinhaastattelun ja tiedonkeruukokeilun väliltä löytyvät vain perusasteen koulutuksen tai ammattikorkeakoulun suorittaneiden ryhmissä. Nämä erot ovat kuviossa 3 esitettyjen luottamusvälien perusteella hyvin todennäköisesti tilastollisesti merkitseviä. Sen sijaan pelkän keskiasteen tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ryhmissä keruumenetelmän vaikutus luottamusindikaattorin arvoon jää pienemmäksi. Tutkinnolla ja iällä on yhteys siten, että esimerkiksi pessimististen, pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneiden joukosta löytyy enemmän yli 45-vuotiaita kuin nuorempia.
Kuvio 3. Luottamusindikaattori suoritetun tutkinnon mukaan marraskuussa 2012. Luottamusvälit (95 %) mustalla janalla esitettynä. Saldolukujen keskiarvoja.
Lähde: Tilastokeskus. Kuluttajabarometri.
Päivitetty 23.9.2013