Tiedonkeruumenetelmä vaikuttaa tutkimustuloksiin

  1. Kuluttajabarometrin tiedonkeruukokeilu
  2. Kuluttajien luottamusindikaattori
  3. Ikäluokan ja koulutuksen yhteys menetelmäeroihin
  4. Vastaustapojen väliset menetelmäerot
  5. Tiedonkeruumenetelmien välisten erojen syyt
  6. Yhdistelmätiedonkeruu tuotti puhelinhaastattelua pessimistisemmät talousnäkemykset
  7. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Yhdistelmätiedonkeruu tuotti puhelinhaastattelua pessimistisemmät talousnäkemykset

Toteutetun tiedonkeruukokeilun tärkein tulos on se, että puhelinhaastattelun ja yhdistelmäkeruun tuottamien luottamusindikaattoreiden välillä on tilastollisesti merkitsevä ero. Yhdistelmäkeruun verkkolomakkeella saadut pessimistiset vastaukset laskivat koko yhdistelmäkeruun tuottamia saldolukuja pelkkään kuukausitutkimuksen puhelinhaastatteluun verrattuna. Erityisesti eroja syntyi nuorten ja keski-ikäisten ikäryhmissä (15–29- ja 45–64-vuotiaat) sekä pelkän perusasteen tai ammattiopiston käyneiden ryhmissä.

Kuluttajabarometrin perusjoukko oli tiedonkeruukokeilussa täsmälleen sama kuin kuukausitutkimuksen puhelinhaastattelussa: 15–84-vuotiaat ja kaikki kotitaloudet. Tilastollisesti merkitsevien erojen myötä herääkin kysymys siitä, mikä tiedonkeruumenetelmä edustaa parhaiten valitun perusjoukon mielipidettä. Kuluttajabarometrin aikasarjojen jatkuvuuden kannalta on luontevinta ajatella, että lokakuusta 1995 alkaen toteutettu kuukausittainen puhelinhaastattelu on paras tapa tiedonkeruun toteuttamiseksi. Tällaista näkemystä puoltaa myös haastattelututkimuksessa saatujen vastausten todennäköisesti suurempi spontaanius yhdistelmätiedonkeruuseen verrattuna. Puhelinhaastattelussa ei ole mahdollista käyttää verkkoa eikä muitakaan apuvälineitä tiedon etsimiseen.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 23.9.2013