Julkaistu: 29.9.2014

Nuorten itsenäistyminen edellyttää talousosaamista

  1. Itsenäistyminen vaatii sopeutumista talousasioissa
  2. Nuoret tarvitsevat käytännön taloustaitoja
  3. Taloudellisen sosiaalistumisen perustan muodostaa perhe
  4. Taloustaidot opitaan koulussa – vai opitaanko?
  5. Informaatiomateriaali ei aina tavoita nuoria
  6. Taloudelliseen itsenäistymiseen liittyy myös riskejä
  7. Onko nuorten talousosaaminen riittävää?
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Taloudelliseen itsenäistymiseen liittyy myös riskejä

Itsenäiseen talouteen siirtymiseen liittyvien talousongelmien taustalla ovat esimerkiksi nuorten vaihtuvat elämäntilanteet, kulutuskeskeinen elämäntapa impulssiostoineen ja kokemattomuus hoitaa omia talousasioita. Puutteellinen talousosaaminen voi ilmetä kyvyttömyytenä suhteuttaa omat tulot itsenäisen elämän aiheuttamiin menoihin ja tietämättömyytenä esimerkiksi siitä, mistä nuori voi hakea apua taloudellisiin vaikeuksiinsa.

Nuorten aikuisten velkaantuminen alkaa melko nuorena. Vuoden 2012 velkaantumistilaston mukaan alle 24-vuotaiden asuntokunnista velallisia oli 43 prosenttia yhden hengen ja 62 prosenttia kahden hengen talouksista. Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista velkaisimpia olivat 25–34-vuotiaat, joista 83 prosentilla oli velkaa ja 51 prosentilla asuntovelkaa. (Tilastokeskus 2012b). Nuorten aikuisten luotot muodostuvat kulutusluotoista, opintolainoista ja asuntoluotoista. Vuoden 2010 Opiskelijatutkimuksen (Saarenmaa ym. 2010) mukaan opintolainaa oli nostanut 15–20 prosenttia eri oppilaitoksissa opiskelevista.

Nuoret käyttävät luottoja monista eri syistä. Luotto antaa mahdollisuuden kuulua kulutusyhteiskuntaan ja elää riippumattomana vanhemmista. Luottoa otetaan toisaalta välttämättömiin menoihin, toisaalta yksilöllisten elämäntyylien rahoittamiseen. Nuorten luoton käyttöön liittyy myös osaamattomuutta ja ymmärtämättömyyttä siitä, mitä luoton ottaminen merkitsee. Esimerkiksi Lehtisen ja Leskisen (2005) tutkimuksessa 18–30-vuotiaiden velkakierteiden taustalla olivat huoleton kulutuskeskeinen elämäntyyli, riskinotto taloudellisissa päätöksissä sekä mm. toisten henkilöiden luottojen takaukset.

Osalla nuorista kulutusluottojen, muun muassa pikalainojen käyttö, on riistäytynyt käsistä. Luottoa on lyhennetty ottamalla toiselta luotonantajalta uutta luottoa (Rantala 2012). Talousongelmista johtuvia maksuhäiriömerkintöjä oli vuoden 2013 alkupuoliskolla 11 prosentilla 20–29-vuotiaista. Niitä oli miehillä naisia yleisemmin: 20–29-vuotiaista miehistä yli 13 prosentilla ja naisista 9 prosentilla. (Suomen Asiakastieto 2013.)

Maksuhäiriöiden taustalla ovat yleisimmin maksamattomat vuokrat, puhelinlaskut ja kulutusluotot. Erityisesti ns. pikavipeistä aiheutuvat maksuhäiriöt ovat kasaantuneet alle 30-vuotiaille (Rantala 2012; ks. myös Kati Rantalan artikkeli tässä numerossa). Verkossa tehdyt heräteostokset ja siitä johtuvat maksuhäiriöt ovat erityisesti nuorten ja opiskelijoiden ongelma. Monet nuoret ovat ymmärtäneet maksuhäiriömerkintöjen vakavuuden viimeistään siinä vaiheessa, kun merkintä on estänyt vuokra-asunnon, puhelinliittymän tai vakuutuksen saamisen.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 29.9.2014