Julkaistu: 26.2.2014

Maahanmuutto moninaistaa lasten perheitä

  1. Neljä viidestä lapsesta asuu kahden vanhemman perheessä
  2. Uusperheiden lapset pääosin perheen äidin lapsia
  3. Neljäsosa ulkomaalaistaustaisista lapsista asuu yhden vanhemman perheessä
  4. Ulkomaalaistaustaisten lasten määrittely haastavaa
  5. Aiemmin adoptoitiin kiinalaistyttöjä, nyt kiinalaispoikia
  6. Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla useampia sisaruksia kuin suomalaistaustaisilla lapsilla
  7. Lasten perhetyypit muuttuvat hitaasti
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Neljäsosa ulkomaalaistaustaisista lapsista asuu yhden vanhemman perheessä

Suomeen muuttaa enemmän ihmisiä kuin täältä muuttaa pois, mikä pätee myös lapsiin. Lasten osuus nettomaahanmuutosta on ollut viime vuosina 25 prosenttia, eli viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin mikä on lasten osuus koko väestöstä. Viimeisten viiden vuoden aikana maahan muuttaneista lapsista on Suomen kansalaisten osuus ollut 30–39 prosenttia. Tämä on hieman enemmän kuin kaikenikäisistä maahanmuuttajista, joista Suomen kansalaisten osuus on ollut 25–32 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana.

Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten lasten perhetyypit vaihtelevat hieman (kuvio 5). Vuonna 2012 avopariperheen lapsina oli huomattavasti suurempi osa suomalaistaustaisista lapsista (17 %) kuin ulkomaalaistaustaisista (9 %). Ulkomaalaistaustaisista lapsista jopa neljäsosa asuu vain äidin kanssa kun taas suomalaistaustaisista vain äidin kanssa asuu 15 prosenttia. Suomalaistaustaisista lapsista vain isän kanssa asuu hieman useampi (2,2 %) kuin ulkomaalaistaustaisista lapsista (1,5 %).

Kuvio 5. Lasten perhetyypit lapsen syntyperän mukaan vuonna 2012. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Joissakin taustamaaryhmissä yhden vanhemman perheet ovat hyvin yleisiä. Esimerkiksi vuonna 2012 somalialais- ja ruotsalaistaustaiset lapset asuivat muita useammin vain äidin kanssa (38 ja 35 %). Isän kanssa asuvia lapsia oli suhteellisesti eniten iranilaistaustaisten joukossa (3,5 %). Syitä yhden vanhemman perheiden yleisyyteen tietyissä taustamaaryhmissä ei tiedetä tarkasti. Sotaa käyvistä maista tulevien joukossa voi olla enemmän sellaisia vanhempia, jotka ovat jääneet leskiksi tai joiden puoliso ei ole päässyt tulemaan Suomeen syystä tai toisesta. Kuten muunkin väestön keskuudessa, ei ole varmaa, kuinka hyvin rekisteritiedoissa näkyvä yksinhuoltajuus vastaa todellisia asumisjärjestelyjä. (Säävälä 2013.)

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.2.2014