Julkaistu: 26.2.2014

Maahanmuutto moninaistaa lasten perheitä

  1. Neljä viidestä lapsesta asuu kahden vanhemman perheessä
  2. Uusperheiden lapset pääosin perheen äidin lapsia
  3. Neljäsosa ulkomaalaistaustaisista lapsista asuu yhden vanhemman perheessä
  4. Ulkomaalaistaustaisten lasten määrittely haastavaa
  5. Aiemmin adoptoitiin kiinalaistyttöjä, nyt kiinalaispoikia
  6. Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla useampia sisaruksia kuin suomalaistaustaisilla lapsilla
  7. Lasten perhetyypit muuttuvat hitaasti
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Ulkomaalaistaustaisten lasten määrittely haastavaa

Muuttoliikkeen takia ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut paljon viime vuosina – niin koko väestössä kuin lastenkin joukossa. Ulkomaalaistaustaista väestöä voidaan määritellä esimerkiksi kansalaisuuden, kielen, syntymämaan tai syntyperän (muodostetaan henkilön oman ja vanhempien syntymämaan mukaan) perusteella. Nämä kaikki muuttujat määrittelevät ulkomaalaistaustaisiksi hieman erilaisen joukon. Esimerkiksi ulkomaan kansalaisia oli Suomessa 195 500 vuonna 2012, mutta ulkomailla syntyneitä 285 500. Valittu taustamuuttuja siis vaikuttaa kohdejoukon kokoon.

Myös lasten osuus ulkomaalaistaustaisessa väestössä vaihtelee valitun taustamuuttujan mukaan siten, että ulkomaalaistaustaisessa väestössä on joko hieman vähemmän tai enemmän lapsia kuin suomalaistaustaisessa väestössä. Lasten osuus esimerkiksi ulkomailla syntyneistä on pienempi kuin Suomessa syntyneistä, ja ulkomaan kansalaisista lasten osuus on puolestaan pienempi kuin Suomen kansalaisista. Vieraskielisillä lasten osuus on taas suurempi kuin kotimaisten kielten (suomi, ruotsi, saame) puhujilla. Myös ulkomaista syntyperää olevilla lasten osuus on suurempi kuin suomalaista syntyperää olevilla. Ero lapsiväestön osuudessa ei kuitenkaan ole kovin suuri kielen ja syntyperän mukaisessa tarkastelussa.

Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Syntyperä määräytyy vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Suomalaista syntyperää ovat kaikki ne henkilöt, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Ulkomaista syntyperää ovat puolestaan ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaista syntyperää ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei Väestötietojärjestelmässä ole tietoa. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen (Suomessa syntyneet) polven ulkomaalaistaustaiset henkilöt.

Syntyperä-luokituksen avulla saadaan eriteltyä myös henkilön taustamaatieto. Taustamaa on ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos tätä tietoa ei löydy, valitaan isän syntymävaltio, tai sen puuttuessa henkilön oma syntymävaltio.

Alle 18-vuotiaista lapsista 5,5 prosenttia oli syntyperältään ulkomaalaistaustaisia vuonna 2012, kun koko väestössä ulkomaalaistaustaisia oli 5,2 prosenttia. Perheellä on suuri merkitys muuttoliikkeessä, sillä moni tulee maahan avioliiton vuoksi (Säävälä 2013). Siksi lastenkaan osuus ei ole ulkomaalaistaustaisten joukossa merkittävästi pienempi kuin koko väestössä. Suuri osa ulkomaalaistaustaisista lapsista on ns. toista polvea, eli he ovat syntyneet Suomessa, mutta vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla (kuvio 6).

Kuvio 6. Ulkomaista syntyperää olevat lapset vuosina 1990−2012

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrä nousi nopeasti 1990-luvun alussa, kun Suomeen saapui suhteellisen paljon maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan. Määrä tasaantui muutamiksi vuosiksi 2000-luvun alussa, kun osa ikäryhmästä aikuistui. Tällä hetkellä uusia lapsia muuttaa maahan enemmän kuin varttuu aikuisiksi. Tämän vuoksi ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on jälleen kasvussa. (Kuvio 6.)

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun, kun Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt ja heille on syntynyt lapsia. Määrä on kaksinkertaistunut viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Jo vuonna 2004 toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrä ylitti ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrän.

Toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa, ovat toisen polven ulkomaalaistaustaiset Suomessa vielä melko nuoria, sillä laajamittainen maahanmuutto on meillä uusi ilmiö. Yli puolet toisen polven ulkomaalaistaustaisista ovatkin Suomessa vielä alle kouluikäisiä. (Kuvio 7.)

Kuvio 7. Ulkomaista syntyperää olevat lapset iän mukaan vuonna 2012

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Mitä vanhempi lapsi on, sitä todennäköisemmin hän on ensimmäisen polven ulkomaalaistaustainen. Vuonna 2012 kaikista ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista 90 prosenttia oli täysi-ikäisiä ja 10 prosenttia lapsia. Toisen polven ulkomaalaistaustaisilla osuudet ovat lähes päinvastaiset: 86 prosenttia oli lapsia ja 14 prosenttia täysi-ikäisiä. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Ulkomaista syntyperää olevat iän mukaan vuonna 2012

  lkm %
  0–17 18– Yhteensä 0–17 18– Yhteensä
Ulkomaista syntyperää yhteensä 59 009 220 607 279 616 21,1 78,9 100,0
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustainen 23 499 214 709 238 208 9,9 90,1 100,0
Toisen polven ulkomaalaistaustainen 35 510 5 898 41 408 85,8 14,2 100,0

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Lasten osuus väestöstä vaihtelee taustamaittain (kuvio 8). Suhteellisesti eniten lapsia oli vuonna 2012 somalialaistaustaisten joukossa, noin 46 prosenttia. Seuraavaksi eniten lapsia oli irakilais- ja afganistanilaistaustaisten joukossa, noin 32 prosenttia. Vaikka kaikenikäiset huomioon ottaen suurimpia taustamaaryhmiä lukumääräisesti ovat Venäjä (ml. entinen Neuvostoliitto), Viro ja Somalia, oli virolais- ja venäläistaustaisten keskuudessa lapsia suhteellisesti vähemmän (22 ja 17 %) kuin somalialaistaustaisilla.

Kuvio 8. Lasten osuus (prosenttia) eri taustamaaryhmissä vuonna 2012

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.2.2014