Julkaistu: 26.5.2014

Työ vai perhe? Usein molemmat!

  1. Lapsiperheiden vanhempien työllisyys korkeaa
  2. Lasten lukumäärä ja ikä vaikuttavat erityisesti äitien työllisyyteen
  3. Työ ja perhe kasautuvat samoille henkilöille
  4. Kattavia selityksiä työllisyyseroille ei voida esittää
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Aura Pasila on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2014.

Perheelliset aikuiset ovat perheettömiin verrattuna selvästi useammin työllisiä. Työllisyydessä näkyy eroja jo ennen kuin perhe on perustettu eli työssäkäynti saattaa olla kytköksissä perheellistymiseen. Perheellisyyden ja työllisyyden välinen yhteys riippuu merkittävästi sukupuolesta ja perhetyypistä.

Yksi perheiden elinoloihin erityisesti taloudellisten resurssien kautta vaikuttava tekijä on perheenjäsenten sijoittuminen työmarkkinoille (ks. tuloista esim. Sauli 2013). Toisaalta henkilön perheasema voi vaikuttaa hänen toimintaansa työmarkkinoilla tai ylipäätään työmarkkinoilla olemiseen. Tässä artikkelissa selvitän Tilastokeskuksen työssäkäynti- ja perhetilastojen pohjalta perheellisten ja perheettömien aikuisten työllisyystilannetta vuoden 2011 lopussa.1 Selvityksen kohteena ovat 18–64-vuotiaiden työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet perheaseman mukaan.

Perheistä, joissa on lapsia, tarkastelun kohteeksi on rajattu lapsiperheet eli ainakin yhden lapsen täytyy asua kotona ja olla alle 18-vuotias. Tarkasteluja varten henkilöt on jaettu seuraaviin ryhmiin, joissa rekisteröity parisuhde rinnastetaan avo- ja avioliittoon:

  1. avo- tai aviopuoliso, perheessä ei alle 18-vuotiaita lapsia (vanhempia voi olla);
  2. avo- tai aviopuoliso, perheessä ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi;
  3. ilman puolisoa elävä isä tai äiti, jolla ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi;
  4. perheetön.

Kuviossa 1 on esitetty 18−64-vuotiaiden miesten ja naisten jakautuminen eri perheasemiin. Työikäisiä miehiä oli vuonna 2011 noin 1 690 000 ja naisia 1 650 000 (Tilastokeskus 2011a). Kuviosta huomataan, että naisista selvästi suurempi osa kuin miehistä oli vanhempia yhden vanhemman perheessä. Naiset olivat myös jonkin verran useammin avo- tai avioliitossa, jossa ei ollut lapsia. Miehet sijoittuivat naisia useammin ryhmään "muu", joka sisältää kuviossa perheväestöön kuulumattomat ja sellaiset ilman puolisoa elävät henkilöt, joiden kaikki lapset ovat täyttäneet 18 vuotta.

Kuvio 1. 18−64-vuotiaiden perheasema sukupuolen mukaan vuonna 2011. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus 2011a.

Seuraavaksi tarkastellaan perheellisten pääasiallista toimintaa. Perheellisten työllisyystilannetta vertaillaan perheettömään väestöön. Mikäli perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia, selvitetään lasten lukumäärän ja iän sekä vanhempien työtilanteen välistä yhteyttä.

Lapsiperheiden vanhempien työllisyys korkeaa

Taulukossa esitetään perheellisten ja perheettömien jakautuminen työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin sekä työttömien osuus työvoimasta. Kaikista 18–64-vuotiaista naisista 70,8 prosenttia ja miehistä 69,0 prosenttia oli työllisiä. Lapsiperheiden vanhempien työllisyys oli korkeampi kuin väestön keskimäärin. Työllisten osuus oli korkeimmillaan avo- tai avioliitossa elävillä alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmilla. Naisilla työllisten osuus oli 81,6 prosenttia ja miehillä 89,7 prosenttia. Lapsiperheiden äidit olivat isiä useammin työvoiman ulkopuolella. Perheellisten ero perheettömiin oli suuri: perheettömistä miehistä 57,6 ja naisista 63,5 prosenttia oli työllisiä.

Taulukko. Työllisten, työttömien ja työvoimaan kuulumattomien 18−64-vuotiaiden osuudet perheaseman ja sukupuolen mukaan vuonna 2011. Prosenttia

Perheasema Työlliset
%		 Työttömät (sekä työttömien osuus työvoimasta)
%		 Työvoiman
ulkopuolella
%
Puoliso, ei alle 18-v. lapsia
Mies 71,5 7,2 (9,2) 21,3
Nainen 71,9 6,5 (8,2) 21,6
       
Puoliso, alle 18-v. lapsia
Mies 89,7 5,2 (5,5) 5,1
Nainen 81,6 4,9 (5,6) 13,5
       
Ei puolisoa, alle 18-v. lapsia
Mies 78,2 10,9 (12,2) 10,9
Nainen 71,1 11,0 (13,4) 17,8
 
Perheetön
Mies 57,6 13,2 (18,7) 29,1
Nainen 63,5 8,1 (11,4) 28,3
       
Muu
Mies 42,3 9,8 (18,9) 47,8
Nainen 48,5 5,7 (10,6) 45,8
       
Miehet, yhteensä 69,0 8,7 (11,2) 22,3
Naiset, yhteensä 70,8 6,6 (8,6) 22,6
       
Miehet, yhteensä (N) 1 164 977 146 834 376 514
Naiset, yhteensä (N) 1 169 163 109 330 373 043

Ryhmä muu sisältää lapsen asemassa olevat, ilman puolisoa 18 vuotta täyttäneiden lasten kanssa elävät sekä henkilöt, joiden perheasema on tuntematon.

Lähteet: Tilastokeskus 2011a; Tilastokeskus 2011b.

Lapsettomien avo- tai avioliitossa olevien naisten (71,9 %) ja ilman puolisoa elävien äitien (71,1 %) työllisyys oli lähes samalla tasolla, samoin avo- tai avioliitossa elävien lapsettomien miesten (71,5 %). Sen sijaan ilman puolisoa elävien isien työllisyysosuus oli melko korkea (78,2 %).

Työttömyys oli yhden vanhemman perheiden äideillä keskimääräistä yleisempää. Isillä ero keskimääräiseen tasoon oli hieman pienempi. Työttömien osuudet (vrt. työttömyysaste) työvoimasta olivat kyseiseen ryhmään kuuluvilla miehillä 12,2 ja naisilla 13,4 prosenttia. Työttömyys oli keskimääräistä korkeammalla tasolla myös perheettömillä. Kaikkein korkeimmillaan työttömien osuus oli perheettömillä miehillä. Matalimmillaan työttömyys oli ryhmässä, jossa työllisyys oli korkein eli avo- tai aviopuolisoilla, joilla oli alle 18-vuotiaita lapsia.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.5.2014