Julkaistu: 26.5.2014

Työ vai perhe? Usein molemmat!

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Aura Pasila on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2014.

Perheelliset aikuiset ovat perheettömiin verrattuna selvästi useammin työllisiä. Työllisyydessä näkyy eroja jo ennen kuin perhe on perustettu eli työssäkäynti saattaa olla kytköksissä perheellistymiseen. Perheellisyyden ja työllisyyden välinen yhteys riippuu merkittävästi sukupuolesta ja perhetyypistä.

Yksi perheiden elinoloihin erityisesti taloudellisten resurssien kautta vaikuttava tekijä on perheenjäsenten sijoittuminen työmarkkinoille (ks. tuloista esim. Sauli 2013). Toisaalta henkilön perheasema voi vaikuttaa hänen toimintaansa työmarkkinoilla tai ylipäätään työmarkkinoilla olemiseen. Tässä artikkelissa selvitän Tilastokeskuksen työssäkäynti- ja perhetilastojen pohjalta perheellisten ja perheettömien aikuisten työllisyystilannetta vuoden 2011 lopussa.1 Selvityksen kohteena ovat 18–64-vuotiaiden työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet perheaseman mukaan.

Perheistä, joissa on lapsia, tarkastelun kohteeksi on rajattu lapsiperheet eli ainakin yhden lapsen täytyy asua kotona ja olla alle 18-vuotias. Tarkasteluja varten henkilöt on jaettu seuraaviin ryhmiin, joissa rekisteröity parisuhde rinnastetaan avo- ja avioliittoon:

  1. avo- tai aviopuoliso, perheessä ei alle 18-vuotiaita lapsia (vanhempia voi olla);
  2. avo- tai aviopuoliso, perheessä ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi;
  3. ilman puolisoa elävä isä tai äiti, jolla ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi;
  4. perheetön.

Kuviossa 1 on esitetty 18−64-vuotiaiden miesten ja naisten jakautuminen eri perheasemiin. Työikäisiä miehiä oli vuonna 2011 noin 1 690 000 ja naisia 1 650 000 (Tilastokeskus 2011a). Kuviosta huomataan, että naisista selvästi suurempi osa kuin miehistä oli vanhempia yhden vanhemman perheessä. Naiset olivat myös jonkin verran useammin avo- tai avioliitossa, jossa ei ollut lapsia. Miehet sijoittuivat naisia useammin ryhmään "muu", joka sisältää kuviossa perheväestöön kuulumattomat ja sellaiset ilman puolisoa elävät henkilöt, joiden kaikki lapset ovat täyttäneet 18 vuotta.

Kuvio 1. 18−64-vuotiaiden perheasema sukupuolen mukaan vuonna 2011. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus 2011a.

Seuraavaksi tarkastellaan perheellisten pääasiallista toimintaa. Perheellisten työllisyystilannetta vertaillaan perheettömään väestöön. Mikäli perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia, selvitetään lasten lukumäärän ja iän sekä vanhempien työtilanteen välistä yhteyttä.

Lapsiperheiden vanhempien työllisyys korkeaa

Taulukossa esitetään perheellisten ja perheettömien jakautuminen työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin sekä työttömien osuus työvoimasta. Kaikista 18–64-vuotiaista naisista 70,8 prosenttia ja miehistä 69,0 prosenttia oli työllisiä. Lapsiperheiden vanhempien työllisyys oli korkeampi kuin väestön keskimäärin. Työllisten osuus oli korkeimmillaan avo- tai avioliitossa elävillä alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmilla. Naisilla työllisten osuus oli 81,6 prosenttia ja miehillä 89,7 prosenttia. Lapsiperheiden äidit olivat isiä useammin työvoiman ulkopuolella. Perheellisten ero perheettömiin oli suuri: perheettömistä miehistä 57,6 ja naisista 63,5 prosenttia oli työllisiä.

Taulukko. Työllisten, työttömien ja työvoimaan kuulumattomien 18−64-vuotiaiden osuudet perheaseman ja sukupuolen mukaan vuonna 2011. Prosenttia

Perheasema Työlliset
%		 Työttömät (sekä työttömien osuus työvoimasta)
%		 Työvoiman
ulkopuolella
%
Puoliso, ei alle 18-v. lapsia
Mies 71,5 7,2 (9,2) 21,3
Nainen 71,9 6,5 (8,2) 21,6
       
Puoliso, alle 18-v. lapsia
Mies 89,7 5,2 (5,5) 5,1
Nainen 81,6 4,9 (5,6) 13,5
       
Ei puolisoa, alle 18-v. lapsia
Mies 78,2 10,9 (12,2) 10,9
Nainen 71,1 11,0 (13,4) 17,8
 
Perheetön
Mies 57,6 13,2 (18,7) 29,1
Nainen 63,5 8,1 (11,4) 28,3
       
Muu
Mies 42,3 9,8 (18,9) 47,8
Nainen 48,5 5,7 (10,6) 45,8
       
Miehet, yhteensä 69,0 8,7 (11,2) 22,3
Naiset, yhteensä 70,8 6,6 (8,6) 22,6
       
Miehet, yhteensä (N) 1 164 977 146 834 376 514
Naiset, yhteensä (N) 1 169 163 109 330 373 043

Ryhmä muu sisältää lapsen asemassa olevat, ilman puolisoa 18 vuotta täyttäneiden lasten kanssa elävät sekä henkilöt, joiden perheasema on tuntematon.

Lähteet: Tilastokeskus 2011a; Tilastokeskus 2011b.

Lapsettomien avo- tai avioliitossa olevien naisten (71,9 %) ja ilman puolisoa elävien äitien (71,1 %) työllisyys oli lähes samalla tasolla, samoin avo- tai avioliitossa elävien lapsettomien miesten (71,5 %). Sen sijaan ilman puolisoa elävien isien työllisyysosuus oli melko korkea (78,2 %).

Työttömyys oli yhden vanhemman perheiden äideillä keskimääräistä yleisempää. Isillä ero keskimääräiseen tasoon oli hieman pienempi. Työttömien osuudet (vrt. työttömyysaste) työvoimasta olivat kyseiseen ryhmään kuuluvilla miehillä 12,2 ja naisilla 13,4 prosenttia. Työttömyys oli keskimääräistä korkeammalla tasolla myös perheettömillä. Kaikkein korkeimmillaan työttömien osuus oli perheettömillä miehillä. Matalimmillaan työttömyys oli ryhmässä, jossa työllisyys oli korkein eli avo- tai aviopuolisoilla, joilla oli alle 18-vuotiaita lapsia.

Sivun alkuun

Lasten lukumäärä ja ikä vaikuttavat erityisesti äitien työllisyyteen

Tarkastelua voidaan jatkaa selvittämällä vanhempien työllisyystilannetta lasten määrän ja iän mukaan. Tarkastelun kohteena ovat nimenomaan alle 18-vuotiaat lapset (ks. kuviot 2 ja 3). Kuviosta 2 nähdään, ettei lapsiluku juurikaan ole ollut yhteydessä työllisyyteen niillä miehillä, joilla oli puoliso ja lapsia. Puolison kanssa eläneiden naisten joukossa työllisten osuus väheni kuitenkin selvästi, mikäli lapsia oli enemmän kuin kolme. Työttömien osuus työvoimasta kasvoi kaikissa ryhmissä, mikäli lapsia oli enemmän kuin kolme.

Ilman puolisoa eläneiden isien työllisyys on korkeampaa kuin puolisottomien äitien, mutta isienkin työllisyys laskee selvästi kolmannen lapsen jälkeen. Äitien työllisyysosuus pienenee jo kolmannen lapsen myötä. Työttömyys kasvaa kummassakin ryhmässä lasten määrän noustessa, naisilla kolmannen ja miehillä neljännen lapsen kohdalla. Neli- tai useampilapsisia yhden vanhemman perheitä on kuitenkin varsin vähän. Työikäisistä miehistä isiä tällaisessa perheessä on alle 200 ja äitejä 3 000 henkeä.

Kuvio 2. 18−64-vuotiaiden äitien ja isien työllisyysosuus alle 18-vuotiaiden lasten määrän mukaan vuonna 2011. Prosenttia

Lähteet: Tilastokeskus 2011a; Tilastokeskus 2011b.

Kuvio 3. 18−64-vuotiaiden työttömien äitien ja isien osuus vastaavasta työvoimasta alle 18-vuotiaiden lasten määrän mukaan vuonna 2011. Prosenttia

Lähteet: Tilastokeskus 2011a; Tilastokeskus 2011b.

Seuraavaksi tarkastellaan tilannetta lasten iän mukaan: vertaillaan alle 3-vuotiaiden lasten isiä ja äitejä ja lisäksi perheitä, joissa on pelkästään alle 7-vuotiaita lapsia. Naisten osalta on syytä huomata, että pienten lasten äidit voidaan lukea työllisiksi, vaikka he olisivat perhevapaalla. Tämä johtuu työssäkäyntitilaston tavasta määritellä työlliset. Työllisyys pohjautuu pääasiallisesti tietoon eläkevakuutetusta työsuhteesta: jos naisella on vuoden viimeisellä viikolla voimassaoleva työsuhde, ja hän saa vuoden aikana työtuloja, hänet määritellään työlliseksi. (Tilastokeskus 2011b.) Työvoimatutkimuksen haastattelutietojen mukaan alle kolmivuotiaiden lasten äideistä lähes kolmasosa oli perhevapaalla työstä vuonna 2011 (Tilastokeskus 2011c).

Lasten iän mukaan tarkasteltuna sukupuolten välillä oli suuria eroja. Jos perheessä oli vähintään yksi alle kolmivuotias lapsi, puolison kanssa elävien isien työllisyysosuus on 89,2 prosenttia ja äitien 68,8 prosenttia. Myös ero ilman puolisoa elävien välillä oli suuri: ilman puolisoa elävistä isistä työllisiä on 69,5 prosenttia ja äideistä 44,3 prosenttia. Sekä puolison kanssa että ilman puolisoa elävät äidit ovat selvästi isiä useammin työvoiman ulkopuolella.

Sukupuolten väliset työllisyyserot olivat hieman pienemmät, jos tarkastellaan tilannetta, jossa perheessä oli vain alle 7-vuotiaita lapsia. Puolison kanssa elävien äitien työllisyys oli 73,6 prosenttia ja ilman puolisoa elävien 55,6 prosenttia. Miesten kohdalla eroa oli sen sijaan varsin vähän verrattuna tilanteeseen, jossa perheessä oli alle 3-vuotiaita lapsia. Miesten työllisyysosuus oli puolison kanssa elävillä 89,3 prosenttia ja puolisottomilla 70,5 prosenttia.

Sivun alkuun

Työ ja perhe kasautuvat samoille henkilöille

Koska perheettömien henkilöiden ja ilman puolisoa elävien vanhempien työllisyys on pääosin alhaisempaa kuin avo- tai avioliitossa olevien parien, herää kysymys, kannustaako perhe työntekoon tai ainakin työmarkkinoille. Tilannetta voidaan selvittää vertaamalla perheettöminä pysyvien ja perheellistyvien työllisyyttä ennen perheellistymistä. Vertailuvuodet ovat 2001 ja 2011. Vertailtavat henkilöt ovat tarkasteluajanjakson alussa 18–54-vuotiaita ja perheettömiä. Jakson lopussa eli 28–64-vuotiaina henkilöiden perheasema on:

  • avo- tai aviopuoliso, perheessä ei alle 18-vuotiaita lapsia (vanhempia voi olla)
  • avo- tai aviopuoliso, perheessä ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi
  • ilman puolisoa elävä isä tai äiti, jolla ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi
  • perheetön.

Tarkastelussa ovat mukana vain ne, jotka ovat elossa koko tarkastelujakson ajan. Vertailu on karkea, sillä huomioon ei oteta ikärakennetta eikä sitä, että joku voi esimerkiksi vuonna 2010 kuulua perheväestöön, mutta ei enää vuonna 2011.

Perheettöminä pysyvien ja perheellistyvien työllisyystilanteen välillä on eroja jo tarkasteluajanjakson alussa, erityisesti miesten osalta. Perheettöminä pysyneiden miesten työllisyysosuus vuonna 2001 oli pienempi (59,8 %) kuin miehillä keskimäärin (64,2 %). Lisäksi työttömien osuus työvoimasta kyseisessä ryhmässä oli 24,7 prosenttia, kun se miehillä keskimäärin oli 19,7 prosenttia. Avo- tai avioliiton solmivien miesten työllisyysosuus oli vuonna 2001 keskimääräistä korkeampi (71,1 %), ja kaikkein suurin osuus oli avo- tai avioliiton solmineilla miehillä, jotka olivat saaneet lapsia (74,2 %). Vastaavasti työttömyys oli näissä ryhmissä keskimääräistä matalampaa.

Naisilla ryhmien väliset erot eivät olleet yhtä suuria. Vuonna 2001 vähiten työllisiä oli niiden naisten joukossa, jotka tarkasteluajanjakson lopussa olivat saaneet lapsia ja elivät ilman puolisoa. Tässä ryhmässä työllisten osuus oli 63,7 prosenttia, kun se perheettöminä pysyneillä oli 68,3 prosenttia. Keskimäärin työllisyysosuus oli naisilla 67,7 prosenttia. Korkein työllisten osuus (69,2 %) oli ryhmässä, jossa naiset olivat kymmenen vuoden kuluttua avo- tai avioliitossa ilman lapsia. Työllisyys oli lähellä keskiarvoa avo- tai avioliiton solmineilla naisilla, jotka olivat saaneet lapsia (67,8 %). Työttömyys oli jonkin verran keskimääräistä (13,3 % työvoimasta) korkeammalla tasolla niillä naisilla, jotka vuonna 2011 elivät lapsen kanssa ilman puolisoa (17,3 %).

Sivun alkuun

Kattavia selityksiä työllisyyseroille ei voida esittää

Selvityksen perusteella isät ja äidit olivat yleensä muuta väestöä useammin työllisiä, etenkin, jos perheessä oli kaksi vanhempaa. Puolison kanssa elävien miesten työllisyysosuudet olivat korkeita lapsiperheissä, myös lasten ollessa pieniä. Puolison kanssa elävien naisten työllisyys oli suhteellisesti matalalla tasolla, kun perheen lapset ovat pieniä tai lapsia oli useampia, mutta ero miesten työllisyysosuuteen ei ollut suuri, kun tarkastellaan yleisemmin kaikkia lapsiperheitä.

Lapsiperheiden vanhempien korkea työllisyys liittynee osin ryhmän ikärakenteeseen. Toisaalta ilman puolisoa eläneiden äitien työllisyys oli selvästi matalampaa kuin puolison kanssa elävien, mihin ikärakenne-erot eivät juuri vaikuttane.

Kattavia selityksiä eroille ei voida tässä yhteydessä esittää. Näyttää kuitenkin siltä, että henkilön asema työmarkkinoilla saattaa olla yhteydessä tulevaan perheellistymiseen ja lasten hankkimiseen, erityisesti miehillä. Perheettöminä pysyvät miehet ovat muihin miehiin verrattuna useammin työttömiä. Naisilla työllisyystilanne näyttää sen sijaan liittyvän heikommin myöhempään perheellistymiseen.

Lasten vanhempien työllisyystilanne eroaa perheen tyypin mukaan. Kaikki lapset eivät ole samassa asemassa. Edellä esitetyistä tuloksista ei kuitenkaan voida päätellä mitään siitä, miten ja missä määrin äidin tai isän työmarkkinoilla tai niiden ulkopuolella oleminen vaikuttaa perheeseen kuuluvien lasten ja aikuisten hyvinvointiin.

 

Perheväestö
 Kolme neljästä suomalaisesta kuuluu perheväestöön. Tilastokeskus muodostaa perheet tilastointia varten Väestörekisterikeskuksen aineiston pohjalta. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan perheisiin luetaan yhdessä asuvat avo- tai aviopuolisot tai parisuhteensa rekisteröineet ja heidän mahdolliset lapsensa sekä jompikumpi vanhemmista lapsineen.
Lapsiperheiksi määritellään perheet, joissa kotona asuu ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi.
Perheväestöön eivät kuulu yksin asuvat, jonkun muun kuin perheenjäseneksi määriteltävän henkilön kanssa asuvat (esimerkiksi yhdessä asuvat sisarukset) ja laitosväestö. On syytä huomata, että osalla tilastojen mukaan yksin asuvista ja lapsettomista pareista voi olla lapsia, mutta lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. (Tilastokeskus 2012a.)

Sivun alkuun

Lähteet

Sauli, Hannele 2013. Naisten ja miesten tuloerot erilaisissa kotitalouksissa. Teoksessa: Marjut Pietiläinen (toim.). Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus.

Tilastokeskus 2011a. Perheet.
http://www.tilastokeskus.fi/til/perh/.

Tilastokeskus 2011b. Työssäkäyntitilasto.
http://www.tilastokeskus.fi/til/tyokay/.

Tilastokeskus 2011c. Työvoimatutkimus.
http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/.

Tilastokeskus 2012a. Perheet.
http://www.tilastokeskus.fi/til/perh/.

Työssäkäyntitilasto on rekisteripohjainen tilasto, joka tuottaa tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta. Perusjoukkona on vuoden lopussa maassa vakinaisesti asuva väestö ja viiteajankohtana vuoden loppu. (Tilastokeskus 2011b.)

Päivitetty 26.5.2014