Julkaistu: 26.5.2014

Työ vai perhe? Usein molemmat!

  1. Lapsiperheiden vanhempien työllisyys korkeaa
  2. Lasten lukumäärä ja ikä vaikuttavat erityisesti äitien työllisyyteen
  3. Työ ja perhe kasautuvat samoille henkilöille
  4. Kattavia selityksiä työllisyyseroille ei voida esittää
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Työ ja perhe kasautuvat samoille henkilöille

Koska perheettömien henkilöiden ja ilman puolisoa elävien vanhempien työllisyys on pääosin alhaisempaa kuin avo- tai avioliitossa olevien parien, herää kysymys, kannustaako perhe työntekoon tai ainakin työmarkkinoille. Tilannetta voidaan selvittää vertaamalla perheettöminä pysyvien ja perheellistyvien työllisyyttä ennen perheellistymistä. Vertailuvuodet ovat 2001 ja 2011. Vertailtavat henkilöt ovat tarkasteluajanjakson alussa 18–54-vuotiaita ja perheettömiä. Jakson lopussa eli 28–64-vuotiaina henkilöiden perheasema on:

  • avo- tai aviopuoliso, perheessä ei alle 18-vuotiaita lapsia (vanhempia voi olla)
  • avo- tai aviopuoliso, perheessä ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi
  • ilman puolisoa elävä isä tai äiti, jolla ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi
  • perheetön.

Tarkastelussa ovat mukana vain ne, jotka ovat elossa koko tarkastelujakson ajan. Vertailu on karkea, sillä huomioon ei oteta ikärakennetta eikä sitä, että joku voi esimerkiksi vuonna 2010 kuulua perheväestöön, mutta ei enää vuonna 2011.

Perheettöminä pysyvien ja perheellistyvien työllisyystilanteen välillä on eroja jo tarkasteluajanjakson alussa, erityisesti miesten osalta. Perheettöminä pysyneiden miesten työllisyysosuus vuonna 2001 oli pienempi (59,8 %) kuin miehillä keskimäärin (64,2 %). Lisäksi työttömien osuus työvoimasta kyseisessä ryhmässä oli 24,7 prosenttia, kun se miehillä keskimäärin oli 19,7 prosenttia. Avo- tai avioliiton solmivien miesten työllisyysosuus oli vuonna 2001 keskimääräistä korkeampi (71,1 %), ja kaikkein suurin osuus oli avo- tai avioliiton solmineilla miehillä, jotka olivat saaneet lapsia (74,2 %). Vastaavasti työttömyys oli näissä ryhmissä keskimääräistä matalampaa.

Naisilla ryhmien väliset erot eivät olleet yhtä suuria. Vuonna 2001 vähiten työllisiä oli niiden naisten joukossa, jotka tarkasteluajanjakson lopussa olivat saaneet lapsia ja elivät ilman puolisoa. Tässä ryhmässä työllisten osuus oli 63,7 prosenttia, kun se perheettöminä pysyneillä oli 68,3 prosenttia. Keskimäärin työllisyysosuus oli naisilla 67,7 prosenttia. Korkein työllisten osuus (69,2 %) oli ryhmässä, jossa naiset olivat kymmenen vuoden kuluttua avo- tai avioliitossa ilman lapsia. Työllisyys oli lähellä keskiarvoa avo- tai avioliiton solmineilla naisilla, jotka olivat saaneet lapsia (67,8 %). Työttömyys oli jonkin verran keskimääräistä (13,3 % työvoimasta) korkeammalla tasolla niillä naisilla, jotka vuonna 2011 elivät lapsen kanssa ilman puolisoa (17,3 %).

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.5.2014