Julkaistu: 26.5.2014

Naisten ja miesten väliset tuloerot lapsiperheissä

  1. Äideillä yleensä pienet, isillä suuret tulot
  2. Puolisoiden pienituloisuus on usein yhteistä
  3. Pienituloisuus erityisesti nuorten naisten osa
  4. Parempi koulutus − tasa-arvoisempi tulonjako
  5. Pitäisikö perheen sisäiset tuloerot ottaa huomioon köyhyyden mittaamisessa?
  6. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Hannele Sauli on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2014.

Naisten ja miesten väliset tuloerot ilmenevät myös lapsiperheissä puolisoiden välisinä tuloeroina. Perheen elinvaihe selittää tuloeroja luonnollisesti pikkulapsiperheissä, koska äiti on usein se, joka jää kotiin hoitamaan lapsia. Rakenteellisilla tekijöillä − työmarkkina-asemalla ja koulutuksella − pystytään selittämään kuitenkin vain osa eroista.

Tulonjakotutkimuksessa kuvataan tuloeroja ja köyhyyttä enimmäkseen kotitalouksien tulojen perusteella, mutta tuloksia raportoidaan henkilöpohjaisesti. Kuvaustavan tausta-ajatuksena on usein, että kotitalouden jäsenet käyttävät tulojaan yhdessä ja perheen elintasosta nauttivat kaikki perheen jäsenet yhtäläisesti (ks. esim. Orsini ym. 2005). Näinhän ei suinkaan kaikissa talouksissa tapahdu. On varsin mahdollista, että peruselintaso kustannetaan yhteisesti, mutta henkilökohtaisten kulutustarpeiden tyydytyksen taso vaihtelee perheenjäsenten välillä henkilökohtaisten tulojen antamalla väljyydellä.

Kotitalouden sisäiset tuloerot voivat tuottaa taloudellista ja muutakin valtaa perheen asioissa (emt.). Isien äitejä suuremmasta kulutuksesta saatiinkin empiiristä evidenssiä viime vuosituhannen puolella, kun Tilastokeskuksen kulutustutkimuksessa selvitettiin kotitalouksien jäsenten henkilökohtaisia kulutusmenoja (esim. Sauli 1998), mutta 2000-luvulla näin tarkasta tiedonkeruusta on luovuttu.

Vuoden 2010 tulo- ja elinolotutkimuksessa selvitettiin yleisluonteisesti kotitalouden sisäisiä tulonkäyttöeroja haastattelemalla. Aineistoa on kritisoitu ja melko vähän analysoitu (ks. Ponthieux 2012). Tuloksista ilmenee, että Suomessa puolisoiden täysin yhteinen tulonkäyttö oli melko vähäistä muihin Euroopan maihin verrattuna, mutta osittain yhteinen tulonkäyttö oli melko yleistä. 11 prosenttia kaikista pariskunnista ilmoitti käyttävänsä omat tulonsa täysin erillään (emt.).

Esimerkiksi köyhyystutkimuksessa kotitalouksien sisäisiin tuloeroihin ei yleensä kiinnitetä mitään huomiota, mikä tietysti on sopivien aineistojen puuttuessa melko ymmärrettävää, mutta ei asiaa saisi täysin ohittaakaan. Tässä artikkelissa kuvataan puolisoiden erilaisia tuloasemia lapsiperheissä vuonna 2012 ja pohditaan tulonkäytön yhteisyyttä vuoden 2010 haastattelutietojen valossa. Tiedot ovat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston aineistosta (ks. tietolaatikko).

Äideillä yleensä pienet, isillä suuret tulot

Puolisoiden henkilökohtaisten bruttotulojen vertailu kertoo samaa kuin naisten ja miesten tuloerojen vertailut yleensäkin. Kuten naiset yleensä, äiditkin ovat pienituloisempia kuin puolisonsa. Äitien tulojakauma on isien tulojakauman peilikuva: äideistä 30 prosenttia, isistä 10 prosenttia kuuluu pienituloisimpaan tuloviidennekseen, äideistä 10 prosenttia, isistä 30 prosenttia kuuluu suurituloisimpaan viidennekseen. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Äitien ja isien jakautuminen tuloviidenneksiin henkilökohtaisten bruttotulojensa perusteella

Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2012, kirjoittajan laskelmat.

Nämä sukupuolijakaumat eivät vielä kerro, millaisissa yhdistelmissä pariskunnat elävät. Herää paljon kysymyksiä: Millaiset ovat puolisoiden keskinäiset tuloerot? Elävätkö pienituloiset toistensa kanssa ja suurituloiset vastaavasti, vai kompensoivatko puolisot toistensa tulotasoja? Onko puolisoilla työnjakoon perustuva tulonjako, ja onko koulutuksella merkitystä? Mikä vaikutus lapsilla on tuloeroihin?

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.5.2014