Julkaistu: 26.5.2014

Naisten ja miesten väliset tuloerot lapsiperheissä

  1. Äideillä yleensä pienet, isillä suuret tulot
  2. Puolisoiden pienituloisuus on usein yhteistä
  3. Pienituloisuus erityisesti nuorten naisten osa
  4. Parempi koulutus − tasa-arvoisempi tulonjako
  5. Pitäisikö perheen sisäiset tuloerot ottaa huomioon köyhyyden mittaamisessa?
  6. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Pitäisikö perheen sisäiset tuloerot ottaa huomioon köyhyyden mittaamisessa?

Olisiko käsityksemme köyhyysriskissä olevista henkilöistä erilainen, jos voisimme tutkia kotitalouksien jäsenten tuloja ja tulonkäyttöä erikseen? No olisi varmasti erilainen, ja koko pienituloisuusmittarikin mittaisi sitten jotain aivan muuta ilmiötä kuin virallinen mittari. Johtopäätöksiä olisi kuitenkin vaikea tehdä ilman tietoa siitä, missä määrin puolisot käyttävät tulojaan yhteisesti toistensa ja lastensa elättämiseen. Käsitteelliset ja empiiriset ongelmat olisivat vaikeita.

Jotakin yleistä tietoa on koottu. Vuonna 2010 Suomessa kerättyjen tietojen mukaan pariskunnat ilmoittivat varsin yleisesti pitävänsä tulonsa ainakin osittain erillään (Ponthieux 2013, 21). Vain joka toisessa kotitaloudessa puolisot sijoittivat kaikki tulonsa yhteiseen budjettiin, kun muissa Euroopan maissa näin tehtiin keskimäärin kahdessa taloudessa kolmesta (67%). Asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen, sillä monen vastaajan mielestä kotitalouden kaikki tulot ovat yhteisiä, mutta he ilmoittivat kuitenkin käyttävänsä omat tulonsa omiin menoihinsa. (Emt. 21, 24.)

Noin 14 prosenttia suomalaisten lapsiperheiden puolisoista sanoi pitävänsä kotitalouden kaikkia tuloja yhteisinä, mutta jättävänsä vähintään puolet omista tuloistaan omaan käyttöönsä. Loput kaikkia talouteen tulevia tuloja yhteisinä pitävistä piti omista tuloistaan omassa käytössään alle puolet tai ei yhtään (kirjoittajan omat laskelmat vuoden 2010 SILC -aineistosta). Voi olla, että vastaukset eivät olekaan keskenään ristiriidassa: vastaaja on kukaties kuvannut omien menojensa osuutta kotitalouden kokonaismenoista, joista saatetaan kuitenkin periaatteessa päättää yhdessä.

Joka tapauksessa noin kaksi kymmenestä lapsiperheiden vanhemmista sanoi jakavansa kaikki tulonsa ja noin kuusi kymmenestä yli puolet tuloistaan perheen kanssa. Tässä suhteessa ei ole mitään eroa naisten ja miesten välillä. Myös eri tulotasoilla jakaumat olivat samanlaiset. Kahdeksan kymmenestä alimpaan viidennekseen kuuluvista ja kahdeksan kymmenestä puolisoaan pienituloisemmista miehistä ja naisista antaa enemmän kuin puolet tuloistaan perheen yhteiseen käyttöön. (Taulukko) Tutkimalla jakaumia tuloluokittain saa aavistuksen trendistä, jonka mukaan tulojen erillisyys voimistuu tulotason noustessa, mutta trendi ei missään tapauksessa ole merkitsevä.

Ajatuskokeena voisimme pohtia, miten käsityksemme köyhyydestä muuttuisi, jos köyhyysriskiä mitattaisiin ottamalla huomioon henkilöiden omat tulot ja tietoja kotitalouden sisäisestä tulonjaosta (mittausongelmat unohtaen). Aggregaattitason tilastoluvut eivät ehkä paljoakaan muuttuisi. Jotkut henkilöt kyllä vaihtaisivat paikkoja köyhyysrajan ala- ja yläpuolella siten, että osa talouden jäsenistä on ja osa ei ole köyhiä. Köyhyyden ja pienituloisuuden "naisistuminen" olisi kuitenkin ajatuskokeemme todennäköinen lopputulos.

Taulukko. Lapsiperheiden vanhempien omien tulojen käyttö

Pitää itsellään... Ekvivalenttitulojen 1. kvintiili Omat tulot pienemmät kuin puolison Kaikki lapsiperheiden puolisot
  Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset
... kaikki tai vähintään puolet omista tuloista 19,2 22,0 25,0 24,8 24,1 25,7
...ei yhtään tai korkeintaan alle puolet omista tuloista 80,8 78,0 75,0 75,2 75,9 74,3

Lähde: Tilastokeskus. Kirjoittajan laskelmat tulonjakotilaston tietokannasta 2009 (SILC 2010).

 

Henkilökohtaiset tulot?
 Tässä artikkelissa tarkastellaan puolisoiden henkilökohtaisia bruttotuloja ja niiden eroja puolisoiden välillä. Henkilökohtaisiin tuloihin lasketaan kaikki henkilön ansaitsemat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä sellaiset sosiaaliset tulonsiirrot, jotka on kohdistettu henkilölle itselleen. Siispä mukaan ei oteta kotitaloudelle yhteiseksi tai lasten elatukseen tarkoitettuja tulonsiirtoja. Sellaisia ovat asuntoon liittyvät tuet, lapsilisät, elatustuet ja toimeentulotuki sekä mahdolliset elatusavut toisilta kotitalouksilta.
Puolisoiden em. tulot luokiteltiin tuloviidenneksiksi. Kuhunkin viidennekseen kuuluu 20 prosenttia puolisoista. Viidennesten tulorajat olivat vuonna 2012 oheisen asetelman mukaiset. Kaikki laskelmat perustuvat tulonjakotilaston tietokantaan vuodelta 2012. Aineistossa oli 2 957 paria, joilla oli alaikäisiä lapsia. He edustavat väestön 483 000 pariskuntaa.

Asetelma. Lapsiperheen puolisoiden henkilökohtaisten bruttotulojen tuloviidennesten tulorajat vuonna 2012. Euroa/vuosi
 1 2 3 4 5 .
0–18 900 18 901–29 100 29 101–37 500 37 501–51 100 51 101 tai enemmän

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.5.2014