Julkaistu: 26.5.2014

Naisten ja miesten väliset tuloerot lapsiperheissä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Hannele Sauli on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2014.

Naisten ja miesten väliset tuloerot ilmenevät myös lapsiperheissä puolisoiden välisinä tuloeroina. Perheen elinvaihe selittää tuloeroja luonnollisesti pikkulapsiperheissä, koska äiti on usein se, joka jää kotiin hoitamaan lapsia. Rakenteellisilla tekijöillä − työmarkkina-asemalla ja koulutuksella − pystytään selittämään kuitenkin vain osa eroista.

Tulonjakotutkimuksessa kuvataan tuloeroja ja köyhyyttä enimmäkseen kotitalouksien tulojen perusteella, mutta tuloksia raportoidaan henkilöpohjaisesti. Kuvaustavan tausta-ajatuksena on usein, että kotitalouden jäsenet käyttävät tulojaan yhdessä ja perheen elintasosta nauttivat kaikki perheen jäsenet yhtäläisesti (ks. esim. Orsini ym. 2005). Näinhän ei suinkaan kaikissa talouksissa tapahdu. On varsin mahdollista, että peruselintaso kustannetaan yhteisesti, mutta henkilökohtaisten kulutustarpeiden tyydytyksen taso vaihtelee perheenjäsenten välillä henkilökohtaisten tulojen antamalla väljyydellä.

Kotitalouden sisäiset tuloerot voivat tuottaa taloudellista ja muutakin valtaa perheen asioissa (emt.). Isien äitejä suuremmasta kulutuksesta saatiinkin empiiristä evidenssiä viime vuosituhannen puolella, kun Tilastokeskuksen kulutustutkimuksessa selvitettiin kotitalouksien jäsenten henkilökohtaisia kulutusmenoja (esim. Sauli 1998), mutta 2000-luvulla näin tarkasta tiedonkeruusta on luovuttu.

Vuoden 2010 tulo- ja elinolotutkimuksessa selvitettiin yleisluonteisesti kotitalouden sisäisiä tulonkäyttöeroja haastattelemalla. Aineistoa on kritisoitu ja melko vähän analysoitu (ks. Ponthieux 2012). Tuloksista ilmenee, että Suomessa puolisoiden täysin yhteinen tulonkäyttö oli melko vähäistä muihin Euroopan maihin verrattuna, mutta osittain yhteinen tulonkäyttö oli melko yleistä. 11 prosenttia kaikista pariskunnista ilmoitti käyttävänsä omat tulonsa täysin erillään (emt.).

Esimerkiksi köyhyystutkimuksessa kotitalouksien sisäisiin tuloeroihin ei yleensä kiinnitetä mitään huomiota, mikä tietysti on sopivien aineistojen puuttuessa melko ymmärrettävää, mutta ei asiaa saisi täysin ohittaakaan. Tässä artikkelissa kuvataan puolisoiden erilaisia tuloasemia lapsiperheissä vuonna 2012 ja pohditaan tulonkäytön yhteisyyttä vuoden 2010 haastattelutietojen valossa. Tiedot ovat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston aineistosta (ks. tietolaatikko).

Äideillä yleensä pienet, isillä suuret tulot

Puolisoiden henkilökohtaisten bruttotulojen vertailu kertoo samaa kuin naisten ja miesten tuloerojen vertailut yleensäkin. Kuten naiset yleensä, äiditkin ovat pienituloisempia kuin puolisonsa. Äitien tulojakauma on isien tulojakauman peilikuva: äideistä 30 prosenttia, isistä 10 prosenttia kuuluu pienituloisimpaan tuloviidennekseen, äideistä 10 prosenttia, isistä 30 prosenttia kuuluu suurituloisimpaan viidennekseen. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Äitien ja isien jakautuminen tuloviidenneksiin henkilökohtaisten bruttotulojensa perusteella

Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2012, kirjoittajan laskelmat.

Nämä sukupuolijakaumat eivät vielä kerro, millaisissa yhdistelmissä pariskunnat elävät. Herää paljon kysymyksiä: Millaiset ovat puolisoiden keskinäiset tuloerot? Elävätkö pienituloiset toistensa kanssa ja suurituloiset vastaavasti, vai kompensoivatko puolisot toistensa tulotasoja? Onko puolisoilla työnjakoon perustuva tulonjako, ja onko koulutuksella merkitystä? Mikä vaikutus lapsilla on tuloeroihin?

Sivun alkuun

Puolisoiden pienituloisuus on usein yhteistä

Kuviossa 2 esitetään naisten tulojen osuus puolisoiden yhteen lasketuista tuloista prosentteina. Kun nainen on puolisoaan pienituloisempi, hänen tulonsa ovat vähemmän kuin 50 prosenttia puolisoiden tuloista. Puolisoiden tuloja vertailtaessa pariskunnittain havaitaan, että lähes neljällä viidestä äidistä (71 %) on pienemmät tai korkeintaan yhtä suuret tulot kuin puolisollaan. Noin viidellä prosentilla pareista puolisoiden tulot ovat tasan yhtä suuret ja toiset viisi prosenttia sijoittuu muutaman prosentin etäisyydelle tasajaosta. Yhdellä äidillä viidestä (18 %) on selvästi suuremmat tulot kuin miehellään.

Kuvio 2. Pariskuntien määrä naisen tulo-osuuden mukaan

Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2012, kirjoittajan laskelmat.

Kuviossa 3 esitetään miehen tuloviidenneksissä, kuinka paljon heidän puolisonsa ovat miestä pienituloisempia, yhtä suurituloisia tai suurituloisempia. Esimerkiksi runsaalla 20 prosentilla naisista tulot ovat 0−47 prosenttia puolison tuloista, kun puoliso kuuluu pienituloisimpaan tuloviidennekseen. Osa pariskunnista kompensoi toistensa tulotasoja edellyttäen, että tuloja käytetään yhdessä perheen elatukseen. Pienituloiset miehet ovat hyvin usein puolisoaan pienituloisempia ja päinvastoin: suurituloiset miehet ovat lähes aina puolisoaan suurituloisempia.

Kuvio 3. Naisen tulo-osuuden jakautuminen puolison tuloviidenneksen mukaan. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2012, kirjoittajan laskelmat.

Tarkemmin asiaa voi tutkailla kuviosta 4, jossa äitien ja isien tulotasot on kombinoitu keskenään. Pienituloisimpaan eli 1. tuloviidennekseen kuuluvia isiä on noin 50 000. Heidän puolisoistaan noin joka toinen kuuluu myös pienituloisimpaan viidennekseen; sangen harvoin pienituloisella miehellä on hyvin paljon suurituloisempi puoliso. Tämä ei ole ristiriidassa kuvion 3 informaation kanssa: nainen voi olla miestään suurituloisempi, mutta kuulua edelleen samaan tuloviidennekseen. Vastaavasti suurituloisimpaan viidennekseen kuuluu lähes 150 000 isää, ja heidän puolisonsa jakautuvat tasaisesti kaikkiin tuloviidenneksiin. Pienituloiset siis näyttävät jossain määrin löytävän toisensa. Kun puolisot ovat keskimäärin aika samanikäisiä, yhteinen pienituloisuus voi liittyä nuorten parien elinvaiheeseen: molemmat puolisot ovat vasta ansiouransa alkuvaiheessa.

Kuvio 4. Naisten tuloviidennesten osuus miesten tuloviidenneksissä. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2012, kirjoittajan laskelmat.

Sivun alkuun

Pienituloisuus erityisesti nuorten naisten osa

Lapsiperheissä on ennalta odotettavissa jonkinlainen puolisoiden välinen työnjako: toisen puolison ansiotyöpanos voi jäädä vähäiseksi varsinkin lasten ollessa pieniä. Naisten työpanos korreloi vahvasti perheen lasten määrän ja ikävaiheiden kanssa. Pikkulapsiperheissä puolisoiden tuloeroille löytyykin helpommin mahdollisesti selittäviä tekijöitä kuin elinkaarellaan pitemmälle edenneissä.

Omien tulojensa perusteella alle 35-vuotiaista naisista 46 prosenttia, mutta samanikäisistä miehistä vain 16 prosenttia sijoittui puolisoiden pienituloisimpaan viidennekseen (ei dokumentoitu tässä artikkelissa). Kuvio 5 havainnollistaa iän merkitystä naisten ja miesten tulokehityksessä: miesten tulotaso nousee nuorempana kuin naisten. Tämä ilmenee siten, että miesten henkilökohtaisten tulojen suurituloisemmissa ryhmissä (3., 4. ja 5. viidennes) puolisot ovat nuorempia kuin naiset vastaavissa tuloryhmissä (sininen yhtenäinen viiva ja punainen katkoviiva).

Kuvio 5. Puolisoiden keski-ikä miehen ja naisen tulojen perusteella määritellyissä tuloluokissa

Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2012, kirjoittajan laskelmat

Nuorten äitien pienituloisuutta selittää tietenkin perhevaiheen vaikutus työmarkkinoille osallistumiseen. Vain 11 prosenttia alle 3-vuotiaiden lasten äideistä, mutta isistä 62 prosenttia, oli kokoaikatyössä koko vuoden. Vastasyntyneiden perheet kannattaa jättää tarkastelujen ulkopuolelle, koska niissä naisten ansiotyöpanos on lähes olematon, ja sitä myöten henkilökohtaiset tulot perhe-etuuksien varassa. Muutenkin olisi reilumpaa vertailla vain työllisten puolisoiden tuloja toisiinsa.

Katsotaan siis puolisoita, jotka ovat tehneet vertailukelpoiset panokset työmarkkinoilla joko palkansaajina tai yrittäjinä, eli ovat toimineet koko vuoden kokoaikaisesti työmarkkinoilla. Koko vuoden toiminta tarvitaan, sillä tulotiedot kuvaavat koko vuoden kertymää. Tämä rajaus tietenkin vinouttaa tarkasteltua joukkoa hyvin työllistyneeseen väestöön (havaintoja on 1 399 pariskunnasta, jotka edustavat noin 200 000 pariskuntaa). Työpanoksen vakioiminen tasoittaa eri perhevaiheissa olevien naisten välisiä tuloeroja, mutta sukupuolten suhteelliset tuloerot eivät juuri muutu. (Vrt. kuvion 3 "kaikki"-jakaumaa kuvioon 6.)

Kuvio 6. Naisen osuus puolisoiden tuloista nuorimman lapsen iän mukaan. Pariskunnat, joissa molemmat puolisot koko vuoden kokoaikatyössä. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2012, kirjoittajan laskelmat.

Sivun alkuun

Parempi koulutus − tasa-arvoisempi tulonjako

Tähän mennessä olemme voineet todeta, että puolisoiden tuloerot liittyvät valtaosiltaan elämänvaiheeseen ja sen mukaisiin työmarkkinoilla olemisen eroihin. Entä selittävätkö koulutuksen erot tuloeroja?

Työllisyyden ja koulutusasteen vakiointikaan ei näyttäisi tasoittavan puolisoiden tuloeroja. Perusasteen koulutuksen saaneiden, kokopäiväisen, kokovuotisen työpanoksen antaneiden naisten henkilökohtaiset ansiot sijoittuvat puolisoiden kahteen pienituloisimpaan viidennekseen yli 60-prosenttisesti, mutta vastaavan koulutustason ja työpanoksen antaneilla miehillä prosenttiosuus on 30. Korkeimman koulutuksen saaneista miehistä 80 prosenttia kuuluu ansiotasoltaan puolisoiden suurituloisimpaan viidennekseen, kun naisilla vastaavalla koulutustasolla prosentti on vähän yli 40. (Kuvio 7.)

Kuvio 7. Miesten ja naisten tuloviidenneksiin kuuluminen koulutusasteen mukaan. Miehet ja naiset pariskunnissa, joiden molemmat puolisot ovat olleet koko vuoden kokoaikatyössä. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2012, kirjoittajan laskelmat.

Mitä vähemmän koulutusta naisella on, sitä harvinaisempaa on, että hänen tulonsa yltävät miehen tulojen tasolle. Pariskunnan muodostavat puolisot eivät aina ole yhtä koulutettuja. Kahdessa tapauksessa kolmesta perusasteen koulutuksen saaneen naisen puoliso on vaimoaan paremmin koulutettu.

Hyvin koulutettujen naisten tulot nousevat useammin puolison tulojen tasolle tai ylikin. Näin on lähes joka toisessa vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen naisen perheessä (kuvio 8). Kun naisella on ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus, joka toisessa tapauksessa hänen puolisollaan on vähemmän koulutusta. Tämän takia suhteelliset tuloerot näyttävät tilastollisesti reilulta, mutta aineiston havaintomäärä ei salli enää tutkia sitä, ovatko yhtä paljon tai enemmän ansaitsevat naiset oikeasti puolisoaan koulutetumpia vai onko tulos vain sattumaa.

Kuvio 8. Naisen tulo-osuus puolisoiden tuloista koulutustason mukaan. Pariskunnat, joissa molemmat puolisot koko vuoden kokoaikatyössä

Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2012, kirjoittajan laskelmat.

Sivun alkuun

Pitäisikö perheen sisäiset tuloerot ottaa huomioon köyhyyden mittaamisessa?

Olisiko käsityksemme köyhyysriskissä olevista henkilöistä erilainen, jos voisimme tutkia kotitalouksien jäsenten tuloja ja tulonkäyttöä erikseen? No olisi varmasti erilainen, ja koko pienituloisuusmittarikin mittaisi sitten jotain aivan muuta ilmiötä kuin virallinen mittari. Johtopäätöksiä olisi kuitenkin vaikea tehdä ilman tietoa siitä, missä määrin puolisot käyttävät tulojaan yhteisesti toistensa ja lastensa elättämiseen. Käsitteelliset ja empiiriset ongelmat olisivat vaikeita.

Jotakin yleistä tietoa on koottu. Vuonna 2010 Suomessa kerättyjen tietojen mukaan pariskunnat ilmoittivat varsin yleisesti pitävänsä tulonsa ainakin osittain erillään (Ponthieux 2013, 21). Vain joka toisessa kotitaloudessa puolisot sijoittivat kaikki tulonsa yhteiseen budjettiin, kun muissa Euroopan maissa näin tehtiin keskimäärin kahdessa taloudessa kolmesta (67%). Asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen, sillä monen vastaajan mielestä kotitalouden kaikki tulot ovat yhteisiä, mutta he ilmoittivat kuitenkin käyttävänsä omat tulonsa omiin menoihinsa. (Emt. 21, 24.)

Noin 14 prosenttia suomalaisten lapsiperheiden puolisoista sanoi pitävänsä kotitalouden kaikkia tuloja yhteisinä, mutta jättävänsä vähintään puolet omista tuloistaan omaan käyttöönsä. Loput kaikkia talouteen tulevia tuloja yhteisinä pitävistä piti omista tuloistaan omassa käytössään alle puolet tai ei yhtään (kirjoittajan omat laskelmat vuoden 2010 SILC -aineistosta). Voi olla, että vastaukset eivät olekaan keskenään ristiriidassa: vastaaja on kukaties kuvannut omien menojensa osuutta kotitalouden kokonaismenoista, joista saatetaan kuitenkin periaatteessa päättää yhdessä.

Joka tapauksessa noin kaksi kymmenestä lapsiperheiden vanhemmista sanoi jakavansa kaikki tulonsa ja noin kuusi kymmenestä yli puolet tuloistaan perheen kanssa. Tässä suhteessa ei ole mitään eroa naisten ja miesten välillä. Myös eri tulotasoilla jakaumat olivat samanlaiset. Kahdeksan kymmenestä alimpaan viidennekseen kuuluvista ja kahdeksan kymmenestä puolisoaan pienituloisemmista miehistä ja naisista antaa enemmän kuin puolet tuloistaan perheen yhteiseen käyttöön. (Taulukko) Tutkimalla jakaumia tuloluokittain saa aavistuksen trendistä, jonka mukaan tulojen erillisyys voimistuu tulotason noustessa, mutta trendi ei missään tapauksessa ole merkitsevä.

Ajatuskokeena voisimme pohtia, miten käsityksemme köyhyydestä muuttuisi, jos köyhyysriskiä mitattaisiin ottamalla huomioon henkilöiden omat tulot ja tietoja kotitalouden sisäisestä tulonjaosta (mittausongelmat unohtaen). Aggregaattitason tilastoluvut eivät ehkä paljoakaan muuttuisi. Jotkut henkilöt kyllä vaihtaisivat paikkoja köyhyysrajan ala- ja yläpuolella siten, että osa talouden jäsenistä on ja osa ei ole köyhiä. Köyhyyden ja pienituloisuuden "naisistuminen" olisi kuitenkin ajatuskokeemme todennäköinen lopputulos.

Taulukko. Lapsiperheiden vanhempien omien tulojen käyttö

Pitää itsellään... Ekvivalenttitulojen 1. kvintiili Omat tulot pienemmät kuin puolison Kaikki lapsiperheiden puolisot
  Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset
... kaikki tai vähintään puolet omista tuloista 19,2 22,0 25,0 24,8 24,1 25,7
...ei yhtään tai korkeintaan alle puolet omista tuloista 80,8 78,0 75,0 75,2 75,9 74,3

Lähde: Tilastokeskus. Kirjoittajan laskelmat tulonjakotilaston tietokannasta 2009 (SILC 2010).

 

Henkilökohtaiset tulot?
 Tässä artikkelissa tarkastellaan puolisoiden henkilökohtaisia bruttotuloja ja niiden eroja puolisoiden välillä. Henkilökohtaisiin tuloihin lasketaan kaikki henkilön ansaitsemat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä sellaiset sosiaaliset tulonsiirrot, jotka on kohdistettu henkilölle itselleen. Siispä mukaan ei oteta kotitaloudelle yhteiseksi tai lasten elatukseen tarkoitettuja tulonsiirtoja. Sellaisia ovat asuntoon liittyvät tuet, lapsilisät, elatustuet ja toimeentulotuki sekä mahdolliset elatusavut toisilta kotitalouksilta.
Puolisoiden em. tulot luokiteltiin tuloviidenneksiksi. Kuhunkin viidennekseen kuuluu 20 prosenttia puolisoista. Viidennesten tulorajat olivat vuonna 2012 oheisen asetelman mukaiset. Kaikki laskelmat perustuvat tulonjakotilaston tietokantaan vuodelta 2012. Aineistossa oli 2 957 paria, joilla oli alaikäisiä lapsia. He edustavat väestön 483 000 pariskuntaa.

Asetelma. Lapsiperheen puolisoiden henkilökohtaisten bruttotulojen tuloviidennesten tulorajat vuonna 2012. Euroa/vuosi
 1 2 3 4 5 .
0–18 900 18 901–29 100 29 101–37 500 37 501–51 100 51 101 tai enemmän

Sivun alkuun

Lähteet

Orsini, Kristian & Spadaro Amedeo 2005. Sharing resources within the household: a multi-country microsimulation analysis of the determinants of intrahousehold "strategic weight" differentials and their distributional outcomes. EUROMOD working paper No. EM/05.

Ponthieux, Sophie 2013. Income pooling and equal sharing within the household — What can we learn from the 2010 EU-SILC module? Eurostat methodologies and working papers. 2013 edition. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/product_details/publication?p_product_code=KS-RA-13-013.

Sauli, Hannele 1998. Minun, sinun ja meidän kulutus. Hyvinvointikatsaus spesiaali: Hyvä, paha kulutus. Tilastokeskus.

Sauli, Hannele 2013. Naisten ja miesten tuloerot erilaisissa kotitalouksissa. Teoksessa Marjut Pietiläinen (toim.). Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus.

Tilastokeskus. Tulonjakotilasto. http://tilastokeskus.fi/til/tjt/index.html.

Päivitetty 26.5.2014