Julkaistu: 29.9.2014

Väestö vanhenee ja työttömyys vaivaa monia Euroopan kaupunkeja

  1. Monissa Italian kaupungeissa eläkeikäisiä on enemmän kuin työikäisiä
  2. Maaseudulla huoltosuhde on korkeampi kuin kaupungeissa
  3. Työttömyys on keskittynyt muita enemmän Espanjan kaupunkeihin
  4. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Yrjö Palttila on erikoissuunnittelija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä ja toimii EU:n kaupunki-indikaattorien Suomen hankkeiden projektipäällikkönä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2014.

Väestö on ikääntynyt jo pitemmän aikaa Euroopassa. Vanhusväestön suhteelliset osuudet vaihtelevat kuitenkin huomattavasti eri maissa ja eri kaupungeissa. Talouden taantuman johdosta työttömyys on kasvanut Euroopan kaupungeissa vuodesta 2008 lähtien. Myös työttömyysaste vaihtelee eri maissa, ja työttömyys on keskittynyt muita enemmän tiettyihin kaupunkeihin.

Kaupunkilaisten osuus Euroopan väestöstä kasvaa jatkuvasti. Kaupungeilla on ratkaiseva merkitys talouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin kehitykselle. Toisaalta myös sosiaaliset ongelmat kuten työttömyys, asuinalueiden eriytyminen ja pienituloisuus kasautuvat kaupunkeihin. Nykytilanteen arvioiminen on edellytys kehitystyölle, parannustoimenpiteille ja kehityksen seurannalle.

EU:n kaupunki-indikaattorit (Urban Audit) kuvaavat elämänlaatua suurissa ja keskisuurissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Indikaattorit sisältävät tietoja väestöstä, työmarkkinoista, asumisesta, taloudesta, koulutuksesta, liikenteestä, kulttuurista ja turismista. (Ks. indikaattoreiden sisällöstä ja laatimisesta tarkemmin Palttila 2013.) Euroopan komission Aluepolitiikan pääosasto (DG Regio) käyttää tietoja valmistellessaan EU:n kaupunkipolitiikan linjauksia.

Indikaattoreiden laatimista varten tietoja kerätään hallinnollisista kaupunkialueista ja kaupunkiseuduista. EU:n 28 maasta, Norjasta, Sveitsistä ja Turkista on mukana yhteensä 900 kaupunkia. Kaupungin keskustan väkimäärän tulee yleensä olla vähintään 50 000 asukasta. Keskustaan luetaan yhtenäinen alue, jolla väestöntiheys on vähintään 1 500 asukasta neliökilometrillä. Vähintään puolet kaupungin asukkaista tulee asua näin rajatulla keskusta-alueella.

Suuria, yli 250 000 asukkaan kaupunkeja mukana on 165 kappaletta. Näistä 30 kaupungissa on yli miljoona asukasta. Pienimmissä kaupungeissa väkiluku on 50 000 asukkaan paikkeilla.

Suomesta ovat mukana kaikki yli 100 000 asukkaan kaupungit (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa). Kaupunkiseudut (Larger Urban Zone, LUZ) on EU:n kaupunki-indikaattorien oma aluejako, joka poikkeaa Suomen seutukunnista tai työssäkäyntialueista.

Tässä artikkelissa tarkastelen kahta Euroopan keskeistä ongelmaa − väestön ikääntymistä ja työttömyyttä − 27 EU-maan hallinnollisessa kaupungissa. Kesällä 2013 EU:n jäseneksi tullut Kroatia ei ole vielä mukana artikkelin lähdeaineistoissa.

Monissa Italian kaupungeissa eläkeikäisiä on enemmän kuin työikäisiä

Väestö on ikääntynyt Euroopassa elinajan pitenemisen ja alhaisen syntyvyyden seurauksena. Väestön ikääntyminen on pitkän ajan trendi, joka alkoi jo useita vuosikymmeniä sitten. Alhainen syntyvyys on jatkunut vuosikymmeniä, mikä on johtanut nuorten väestöosuuden pienenemiseen (European Commission 2011). Työmarkkinoille osallistuvan väestön väheneminen pienentää alueiden mahdollisuuksia järjestää palveluja ikääntyvälle väestölle.

Vuonna 2011 EU-27 -alueella asui kaikkiaan 502 miljoonaa henkilöä. Vuodesta 2001 vuoteen 2011 työikäisten 20−64-vuotiaiden määrä kasvoi EU-27 -alueella 12 miljoonalla henkilöllä 306 miljoonaan ja eläkeikäisten 65 vuotta täyttäneiden määrä runsaalla 11 miljoonalla 88 miljoonaan.

Vanhushuoltosuhde kuvaa vähintään 65-vuotiaiden lukumäärän suhdetta 20−64-vuotiaiden lukumäärään prosenttiosuutena. Mitä enemmän eläkeikäisiä on, sitä korkeampi on vanhushuoltosuhteen arvo. Keskimääräinen vanhushuoltosuhteen arvo nousi tänä aikana 26 prosentista vajaaseen 29 prosenttiin.

Vanhushuoltosuhteen arvo on noussut 2000-luvulla lähes kaikissa EU-maissa. Merkittävintä huoltosuhteen nousu oli Saksassa, Latviassa, Liettuassa, Maltalla, Suomessa ja Tanskassa. Vain Luxemburgissa ja Espanjassa huoltosuhde pieneni hieman. Irlannissa, Puolassa ja Belgiassa huoltosuhde pysyi kutakuinkin ennallaan.

Kuviossa 1 on esitetty kunkin EU-maan keskimääräisen vanhushuoltosuhteen arvo ja sen vaihteluväli EU:n kaupunki-indikaattorien kaupungeissa vuonna 2011. Suhteellisesti eniten ikääntyneitä oli Saksassa ja Italiassa. Myös Kreikassa ja Ruotsissa keskimääräinen huoltosuhteen arvo oli yli 30 prosenttia. Ranskasta ja Italiasta löytyy kaupunkeja, joissa huoltosuhteen arvo oli jopa yli 50 prosenttia ts. eläkeikäisiä oli enemmän kuin työikäisiä. Tällaisia kaupunkeja olivat mm. Milano, Firenze ja Venetsia (kuvio 2).

Kuvio 1.Vanhushuoltosuhde EU:n kaupunki-indikaattorien kaupungeissa vuonna 2011. Prosenttia.

Vanhushuoltosuhde kuvaa vähintään 65-vuotiaiden lukumäärän suhdetta 20−64-vuotiaiden lukumäärään prosenttiosuutena. Mitä enemmän on eläkeikäisiä, sitä korkeampi vanhushuoltosuhteen arvo on.

Lähde: Eurostat.

Kuvio 2. Matalimmat ja korkeimmat vanhushuoltosuhteen arvot EU:n kaupunki-indikaattorien kaupungeissa vuonna 2011. Prosenttia.

Vanhushuoltosuhde kuvaa vähintään 65-vuotiaiden lukumäärän suhdetta 20−64-vuotiaiden lukumäärään prosenttiosuutena. Mitä enemmän on eläkeikäisiä, sitä korkeampi vanhushuoltosuhteen arvo on.

Lähde: Eurostat.

Huoltosuhde oli alle 20 prosenttia Irlannissa ja Slovakiassa. Näissä maissa myös kaupunkien vaihtelu oli melko vähäistä.

Laajimmat vaihteluvälit vanhushuoltosuhteen arvoissa olivat suurissa EU-maissa (Ranska, Italia, Saksa ja Espanja), joista on mukana suuri joukko kaupunkeja. Alhaisimmat huoltosuhteen arvot löytyivät eräistä Romanian kaupungeista.

Suomen keskimääräinen huoltosuhde oli vuonna 2011 lähellä eurooppalaista keskiarvoa. Korkein arvo oli Lahdessa − runsaat 31 prosenttia − ja matalin arvo Espoossa − 18 prosenttia.

EU:n kaupunki-indikaattorien 900:sta kaupungista 115 oli sellaisia, joissa vanhushuoltosuhteen arvo oli vuonna 2011 alle 20 prosenttia. Alhaisen huoltosuhteen kaupunkeja löytyi eri puolilta Eurooppaa. Eniten tällaisia kaupunkeja oli Romaniassa, Isossa-Britanniassa ja Puolassa. 62 kaupungissa huoltosuhteen arvo oli yli 40 prosenttia. Yhdeksän 15 alhaisimman huoltosuhteen kaupungista sijaitsi Romaniassa. Yhtä lukuun ottamatta 15 korkeimman huoltosuhteen kaupunkia löytyivät Italian pohjoisosista. Näissä Italian kaupungeissa eläkeikäisiä oli enemmän kuin työikäisiä. (Kuvio 2.)

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 29.9.2014