Julkaistu: 29.9.2014
Väestö vanhenee ja työttömyys vaivaa monia Euroopan kaupunkeja
- Monissa Italian kaupungeissa eläkeikäisiä on enemmän kuin työikäisiä
- Maaseudulla huoltosuhde on korkeampi kuin kaupungeissa
- Työttömyys on keskittynyt muita enemmän Espanjan kaupunkeihin
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Työttömyys on keskittynyt muita enemmän Espanjan kaupunkeihin
Työttömyys on merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen ongelma, joka heijastuu muun muassa tulonsiirtojen tarpeeseen, ostovoimaan ja henkiseen hyvinvointiin. Väestö pyrkii muuttamaan pois korkean työttömyyden alueilta. Työttömyysaste on yksi tärkeimmistä sosiaali-indikaattoreista.
Vuosina 2000−2008 työttömyysaste laski EU:n alueella kaksi prosenttiyksikköä ja alueelliset erot tasoittuivat. Vuonna 2008 alkoi maailman laajuinen talouden taantuma, joka on sysännyt yhä suuremman osan väestöstä syrjään työmarkkinoilta (Euroopan komissio 2010).
EU-27-alueella työttömien määrä kasvoi vuoden 2008 17 miljoonasta 24 miljoonaan vuonna 2011. Keskimääräinen työttömyysaste nousi seitsemästä prosentista vajaaseen 10 prosenttiin. Eniten työttömyys lisääntyi Espanjassa, Kreikassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Vuonna 2011 Espanjan työttömyysaste oli jo runsaat 20 prosenttia ja Kreikassa 17 prosenttia. Myös Irlannissa, Slovakiassa ja Portugalissa on paljon työttömyyttä (13−15 %). Poikkeuksena muista maista Baltian maiden työttömyysaste alkoi laskea jo vuoden 2010 jälkeen. (Euroopan komissio 2013.)
Suomen työttömyysaste on noussut vuodesta 2008 vuoteen 2011 vajaan prosenttiyksikön verran runsaaseen seitsemään prosenttiin, mutta mitään 1990-alun lamaan verrattavaa nousua ei onneksi ole koettu. Belgiassa, Itävallassa, Luxemburgissa ja Maltalla työttömyysaste on pysynyt ennallaan ja Saksassa työttömyysaste laski prosenttiyksikön verran kuuteen prosenttiin.
Kuviossa 4 on esitetty kunkin EU-maan keskimääräinen työttömyysaste sekä sen vaihteluväli EU:n kaupunki-indikaattorien kaupungeissa vuonna 2011. Suhteellisesti vähiten työttömiä oli Alankomaiden ja Saksan kaupungeissa. Myös Maltalla, Belgiassa, Luxemburgissa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa työttömyys oli vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Espanjassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Belgiassa kaupunkien työttömyysasteet vaihtelivat merkittävästi.
Kuvio 4. Työttömyysaste EU:n kaupunki-indikaattorien kaupungeissa vuonna 2011. Prosenttia.
Työttömyysasteella tarkoitetaan työttömän työvoiman prosenttiosuutta koko työvoimasta. Lasketaan 15−74-vuotiaista.
Italian (IT), Itävallan (AT), Kreikan (EL), Kroatian (HR), Kyproksen (CY), Puolan (PL), Romanian (RO), Slovenian (SI) ja Tanskan (DK) tiedot puuttuvat.
Lähde: Eurostat.
Suhteellisesti eniten työttömiä oli Espanjan kaupungeissa, enimmillään yli 40 prosenttia työvoimasta (kuvio 5). Työttömyysaste vaihtelee merkittävästi samankin maan sisällä, esimerkiksi Virossa yliopistokaupunki Tarton työttömyysaste oli yhdeksän prosenttia ja teollisuuskaupunki Narvan yli kaksinkertainen, 22 prosenttia.
Kuvio 5. Matalimmat ja korkeimmat työttömyysasteet EU:n kaupunki-indikaattorien kaupungeissa vuonna 2011. Prosenttia.
Työttömyysasteella tarkoitetaan työttömän työvoiman prosenttiosuutta koko työvoimasta. Lasketaan 15−74-vuotiaista.
Lähde: Eurostat.
Suomen työttömyysaste oli EU:n keskiarvon tuntumassa. Alhaisin työttömyys oli Espoossa 5,5 prosenttia ja korkein Jyväskylässä 12,9 prosenttia.
Työttömyys ei vaivaa yhtäläisesti kaikkia Euroopan kaupunkeja, vaan on keskittynyt toisiin kaupunkeihin enemmän kuin toisiin (kuvio 5). Alhaisimpia, alle viiden prosentin työttömyysasteita, löytyy Alankomaiden, Belgian, Ison-Britannian ja Saksan kaupungeista. Pahasta työttömyydestä kärsiviä kaupunkeja löytyy varsinkin Espanjasta.
Kuviossa 6 on tarkasteltu työttömyysastetta maiden sisällä kaupunki-maaseutu-ulottuvuudella vuonna 2011. Espanjassa harvaan asutulla maaseudulla oli suhteellisesti vielä enemmän työttömiä kuin tiheään asutuissa kaupungeissa. Kaikkiaan 12 EU-maassa suhteellisesti eniten työttömiä oli maaseutualueilla. Toisaalta 10 EU-maassa alhaisimmat työttömyysasteet löytyvät harvaan asutuilta alueilta.
Kuvio 6. Työttömyysaste kaupunkimaisuusasteen mukaan 27 EU-maassa vuonna 2011. Prosenttia.
Työttömyysasteella tarkoitetaan työttömän työvoiman prosenttiosuutta koko työvoimasta. Lasketaan 15−74-vuotiaista.
Kaupunkimaisuusasteessa (Degree of Urbanisation) kunkin maan LAU 2 -alueet (Suomessa kunnat) luokitellaan väestöntiheyden mukaan kolmeen luokkaan: tiheään asutut alueet, välialueet ja harvaan asutut alueet. Tiheään asutut alueet on määritetty samoiksi kuin EU:n kaupunki-indikaattorien kaupungit.
Lähde: Eurostat.
Väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän väheneminen ovat pitkän aikavälin muutostrendejä. Ikärakenteen muutos on ollut erilaista eri maissa ja eri kaupungeissa. Vuonna 2011 eläkeikäisten osuus työikäisistä vaihteli alle 10 prosentista yli 50 prosenttiin.
Työttömyyden vaihtelut riippuvat talouden suhdanteista, jotka voivat muuttua verrattain nopeasti. Vuonna 2008 työttömyys oli historiallisen alhaisella tasolla EU-27-maissa, mutta on sen jälkeen kääntynyt nousuun. Jäsenmaiden ja kaupunkien työttömyysasteissa on kuitenkin suuria eroja. Alimmillaan työttömiä oli vuonna 2011 alle viisi prosenttia työvoimasta, ja enimmillään runsaat 40 prosenttia.
Päivitetty 29.9.2014