Julkaistu: 23.2.2015
En osaa sanoa -vastaaminen verkkokyselyissä
- Kysymystyyppi vaikuttaa eos-vastausten mielekkyyteen
- Vastaajan motivointi ja lomakkeen vuorovaikutteisuus pienentää vastauskatoa
- Eos-vastaamiselle on monia syitä
- Menetelmällä on merkitystä
- Eos-vastaamista tutkittiin työvoimatutkimuksen pilottitiedonkeruussa
- Piilotettu eos vähentää puuttuvien tietojen määrää
- Eos-vastaamisstrategia valitaan lomakesuunnittelussa
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Menetelmällä on merkitystä
Eri tiedonkeruumenetelmissä vastaamismotivaation ja sosiaalisen suotavuuden vaikutukset aineiston laatuun korostuvat eri tavalla. Sosiaalisella suotavuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa vastaaja pyrkii antamaan yleisesti hyväksyttynä pidettävän vastauksen riippumatta siitä, mitä itse kysytystä asiasta aidosti ajattelee tai tietää (esim. Krosnick 1991; Dillman ym. 2009).
Vastaajan motivaatiolla on myös merkitystä. Krosnickin (1991) mukaan keskeistä on se, että vastaajalla on hallussaan vastaus kysyttyyn kysymykseen, mutta hän ei ole syystä tai toisesta halukas sitä kertomaan. Syynä voi olla esimerkiksi motivaation tai kiinnostuksen puute tutkimuksen käsittelemää asiaa kohtaan tai yksinkertaisesti häveliäisyys. Vastaamista vaivaa eräänlainen "mennään sieltä missä aita on matalin" -tyyppinen välinpitämättömyys (engl. satisficing), jota esiintyy useammin juuri itse täytettävällä lomakkeella.
Haastattelututkimuksessa sosiaalinen suotavuus ilmenee muun muassa siten, että vastaaja kokee haastattelijan läsnäolon vaikeuttavan täysin rehellisen vastauksen antamista tai mielipiteen kertomista, jolloin hän vastaa siten kuin hänen "oletetaan" vastaavan. Tämän on todettu olevan tyypillistä erityisesti sensitiivisten kysymysten kohdalla (Bethlehem & Biffignandi 2012; Roberts 2007).
Yksi itse täytettävän lomakkeen eduista on itsenäinen ja riippumaton vastaamistilanne, jossa ulkoiset tekijät eivät vaikuta vastaamiseen samalla tavalla kuin haastattelutilanteessa, jossa saadaan selvästi enemmän sosiaalisesti hyväksytympiä vastauksia (Dillman ym. 2009; Krosnick 2002). Tämä tarkoittaa myös sitä, että vastaajan on kyettävä selviytymään vastaamisprosessista itsenäisesti ilman ulkopuolista tukea.
Haastattelijan ammattitaidolla on merkitystä erityisesti silloin, jos vastaaja on haluton osallistumaan tutkimukseen, haluaisi päästä tilanteesta nopeasti eroon tai osoittaa epäluottamusta haastattelijaa ja tutkimusta kohtaan. Tällaisessa tilanteessa taitava haastattelija osaa auttaa vastaajaa eteenpäin, motivoida ja vastata huolta tai epätietoisuutta aiheuttaviin kysymyksiin. Haastattelija voi halutessaan pitkittää eos-vaihtoehdon tarjoamista ja houkutella vastaajaa antamaan aito vastaus tai ainakin pohdittu ja perusteltu vastaus sen sijaan, että vastaisi eos. (Roberts 2007.)
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen puhelinhaastattelututkimus on oiva esimerkki haastattelijatyön merkityksestä kerätyn aineiston laatuun, sillä eos-vastausten osuus koko aineistossa on hyvin pieni.
Päivitetty 23.2.2015