Julkaistu: 23.2.2015

En osaa sanoa -vastaaminen verkkokyselyissä

  1. Kysymystyyppi vaikuttaa eos-vastausten mielekkyyteen
  2. Vastaajan motivointi ja lomakkeen vuorovaikutteisuus pienentää vastauskatoa
  3. Eos-vastaamiselle on monia syitä
  4. Menetelmällä on merkitystä
  5. Eos-vastaamista tutkittiin työvoimatutkimuksen pilottitiedonkeruussa
  6. Piilotettu eos vähentää puuttuvien tietojen määrää
  7. Eos-vastaamisstrategia valitaan lomakesuunnittelussa
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Eos-vastaamisstrategia valitaan lomakesuunnittelussa

Eos-vastaaminen on yksi kiinnostava ja tärkeä osa-alue menetelmäarviointia. Se on itsenäinen aineiston laatuun suoraan vaikuttava tekijä, joka tulee tavalla tai toisella ottaa huomioon lomaketta suunniteltaessa. Erityisesti tiedonkeruumenetelmä ja kysymystyyppi vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millainen eos-vastaamisstrategia kannattaa valita, jotta se pienentäisi vastauskatoa ja korkeita eos-vastausosuuksia. Myös kyselyn aihepiiri ja pituus vaikuttavat siihen, mikä tapa tuottaa vastaajan kannalta vähiten turhautumista ja keskeytyksiä sekä tutkijan kannalta mahdollisimman laadukkaan aineiston.

Hollantilaisten koetutkimuksesta saatujen kokemusten perusteella eos-vaihtoehdon tarjoaminen ei aina ole huono vaihtoehto, koska se tuo vastaamiseen eräänlaista henkistä väljyyttä. Jos vastaaja kokee olevansa pakotettu vastaamaan, vaikka ei löydä vaihtoehdoista käsityksiään kuvaavaa vaihtoehtoa, on tilanne molempien osapuolten kannalta huono: keskeytykset kasvavat ja tutkijalla on hallussaan aineisto, jonka autenttisuudesta ei ole takeita.

Työvoimatutkimuksessa tehdyn pilotin perusteella tilanne näyttää kuitenkin päinvastaiselta. Pilotin perusteella voi perustellusti väittää, että yksi varteenotettavimmista eos-vastaamisstrategioista on juuri piilotettu eos. Se vastaa varsin pitkälle nykyisenkaltaista työvoimatutkimuksen puhelinhaastattelussa käytössä olevaa mallia, jossa eos-vaihtoehtoa ei lähtökohtaisesti tarjota vastaajalle.

Lukuisten kirjallisuudessa kuvattujen koetutkimusten ja pilotointien perusteella keskeistä näyttää olevan se, että lomakesuunnittelijan on oltava tietoinen tekemästään valinnasta ja ymmärrettävä sen seuraukset. Käytännössä kyse on siitä, että tutkija kykenee tunnistamaan asiat, joihin valittu malli nojaa ja hyväksyy asiat, joita malli ei kata. Tämän pohjalta saatuja tuloksia voi luotettavammin arvioida ja analysoida. Jos esimerkiksi päätetään valita eos-vastaamisstrategia, jossa eos-vaihtoehtoa ei ole lainkaan tarjolla, on varauduttava siihen, että keskeytyksiä esiintyy todennäköisesti tavanomaista enemmän. Lisäksi on todennäköistä, että aineistossa osa vastauksista on "pakotettuja" vailla kosketusta vastaajan todellisiin ajatuksiin.

Mielenkiintoinen strategia on motivointi-ikkunan käyttö, mitä kuvattiin edellä. Mallissa hyödynnetään vuorovaikutusta niiden vastaajien kanssa, jotka pyrkivät lomakkeella eteenpäin vastausta antamatta. Näkökulma on vastaajan kannalta lempeämpi kuin jos eos-vaihtoehtoa ei tarjota lainkaan. Se antaa myös tutkijalle tilaisuuden perustella vastaajalle, miksi jokainen vastaus on ensiarvoisen tärkeä. Motivointi-ikkuna voi toimia myös eräänlaisena "herättäjänä" nopeasti vastaamisesta eroon haluaville tai ns. viihdevastaajille.

Työvoimatutkimuksen pilotin perusteella voi varovaisesti esittää, että eos-vastaaminen ei sinällään ollut aineiston luotettavuudelle ja laadulle suuri uhka. Vain muutamien kysymysten kohdalla kohonneella eos-vastausosuudella olisi ollut merkitystä tuloksiin.

Krosnickin (2002) mukaan eos-vastaamisen taustalla on hyvin harvoin jos koskaan kyse siitä, että vastaajalla ei olisi mielipidettä tai tietoa kysytystä asiasta. Ongelma on siinä, että hän ei ole syystä tai toisesta motivoitunut vastaamaan tai käyttämään aikaa prosessoidakseen muistiaan ja löytääkseen tarvittavaa tietoa. Tämän perusteella voi todeta, että tutkijan ei ole viisasta sivuuttaa eos-vastaamisen problematiikkaa, vaan pyrkiä tutkimuksellisin keinoin tarttumaan haasteeseen ja löytämään sekä vastaajan että tutkijan kannalta mielekkäitä keinoja sen hallitsemiseksi.

Tietolaatikko

Vastaajan päätyön luonnetta kuvaavat kysymykset:
1. Teittekö viime/toissa viikolla päätyössänne ylitöitä ja/tai päivystystä?
2. Teettekö päätyössänne kokoaika- vai osa-aikatyötä?
3. Teettekö päätyössänne jakso- eli periodityötä?
Vastaajan työmotivaatiota kuvaavat kysymykset:
1. Olisitteko halunnut viime/toissa viikolla tehdä ansiotyötä, jos sopivaa työtä olisi ollut tarjolla?
2. Haluaisitteko tehdä enemmän työtunteja kuin mihin nykyisessä työssänne on mahdollista?
3. Mikä olisi nykyisessä elämäntilanteessanne sopiva työtuntimäärä olettaen, että työajan pituus vaikuttaa ansioihin?

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 23.2.2015