Sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjamyynti

Sanomalehdistön nettomyynti kasvoi vuodesta 2020, muttei saavuttanut koronapandemiaa edeltänyttä tasoa. Sanomalehdistön tuottoja kuvaavat luvut perustuvat Uutismedian liiton jäsenyritysten arvonlisäverollisiin levikki- ja ilmoitusmyyntitietoihin.

Myös kirjojen myynti kasvoi ensimmäisestä koronavuodesta 2020. Kirjamyyntiä kuvaava luku perustuu Kirjakauppaliiton vähittäismyyntiä kuvaaviin tietoihin sekä Suomen Kustannusyhdistyksen tietoihin myydyistä sähköisistä julkaisuista.

Tilastokeskuksen laskelman mukaan aikakauslehdistön tuotot jatkoivat jo runsaan vuosikymmenen jatkunutta supistumista myös vuonna 2021. Aikakauslehtimarkkinaa kuvaava luku on karkea arvio, joka perustuu pääosin toimialan liikevaihdon kehitykseen.

Televisio, radio, internetmainonta ja vaikuttajamarkkinointi

Vuonna 2021 yksittäisistä median toimialoista suurin oli televisiotoimiala noin 1,3 miljardin euron volyymilla. Tämä vastaa runsasta kolmannesta koko mediamarkkinasta. Televisiotoimiala sisältää Yleisradion toiminnan kokonaisuudessaan, televisiomainonnan sekä maksutelevisiomaksut, mukaan lukien tilausvideopalvelut. Lisäksi laskelmassa on mukana arvio kaapelitelevisio-operaattorien perimistä liittymis- ja vuosimaksuista. ICT-alan edunvalvoja FiComin mukaan liittymismaksuista on viime vuosina luovuttu laajalti. Tämän tiedon perusteella Tilastokeskuksen arviota on muutettu vuosilta 2015–2020.

Joukkoviestintätilaston laatimat maksutelevisiotoimintaa ja tilausmaksutuottoja kuvaavat luvut ovat karkeita arvioita, jotka perustuvat ennen kaikkea tilaajamäärissä tapahtuneisiin muutoksiin. Tilaajamääristä kerää tietoa mm. Finnpanel. Kotitalouksien maksamia vuosimaksuja arvioidaan julkisesti saatavilla olevien palvelukohtaisten hintatietojen perusteella.

Finnpanelin tietojen perusteella erilaisten maksutelevisiotilausten määrä kotitalouksissa lisääntyi. Markkinajohtaja Netflixin tilaajamäärä supistui tuntuvasti, mutta esimerkiksi Disney+ keräsi runsaasti uusia tilaajia. Televisiotoimiala kasvoi erityisesti televisiomainonnan palautumisen ansiosta noin kolme prosenttia edelliseen vuoteen nähden.

Radiomainonta ja internetmainonta kasvoivat vuonna 2021 selvästi edellisestä vuodesta. Yksityisen radion tuotoiksi on tässä laskettu pelkästään mainostulot, joita oli 68 miljoonaa euroa. Internetmainonta käsitti 483 miljoonaa euroa, kun mukaan on laskettu mainonta luokitelluissa verkkopalveluissa, mainonta sosiaalisessa mediassa, hakusanamainonta sekä mainonta ns. muussa verkkomediassa. Mainonnan määrää koskevat tiedot perustuvat Kantar TNS:n Mediamainonnan määrä -julkaisuun.

Tilastokeskuksen laskelmassa on nyt ensimmäistä kertaa mukana vaikuttajamarkkinointi, jonka arvon kehitystä seuraa IAB Finland ja Kantar TNS. Tässä laskelmassa vaikuttajamarkkinointi on rajattu kattamaan kaupalliset yhteistyöt vaikuttajan omassa mediakanavassa (sosiaalinen media, podcast, blogit). Mukaan on laskettu sekä vaikuttajien että vaikuttajatoimistojen osuudet.

Äänitteet, videotallenteet ja elokuvateatterit

Äänitemyynti kasvoi Music Finlandin tietojen mukaan noin 18 % vuonna 2021 ja oli 110 miljoonaa euroa. Valtaosa äänitemyynnistä on digitaalista myyntiä, ml. suoratoistopalvelu Spotifyn kautta tapahtuva kuuntelu. Vuonna 2021 kuitenkin myös fyysisten äänitteiden myynti kasvoi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2003.

Fyysisiä videotallennemarkkinoita kuvaava luku (sis. dvd, blu-ray) perustuu nykyisellään Suomen elokuvasäätiön tilaamaan laskelmaan. Videotallenteiden myynti väheni edelleen vuosien 2020 ja 2021 välillä ja oli 13 miljoonaa euroa.

Elokuvateatterit kärsivät erityisen raskaasti pandemian hillitsemiseen pyrkineistä kokoontumisrajoituksista, ja vuosi 2021 oli elokuvateatteritoiminnan kannalta jopa hiukan huonompi kuin ensimmäinen koronavuosi 2020. Vuonna 2021 elokuvateatterien lipunmyyntiä ja mainosmyyntiä oli yhteensä 46 miljoonan euron edestä.

Loppukäyttäjätasoiset luvut

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista painetussa lehdessä ja verkkolehdessä. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä.

Internetmainonta ja muut mediaryhmät sisältävät jonkin verran päällekkäisyyttä vuoteen 2012 asti. Tilastokeskuksen laskelmaa on korjattu vuonna 2022 siten, että internetmainonnan ja perinteisen median verkkopalvelujen päällekkäisyyksiä on purettu tietovarantojen mahdollistamissa puitteissa. Vuodesta 2013 lähtien internetmainonta käsittää mainonnan luokitelluissa verkkopalveluissa, mainonnan sosiaalisessa mediassa, hakusanamainonnan sekä mainonnan ns. muussa verkkomediassa. Perinteisen median verkkopalveluissa esiintyvä mainonta sisältyy kyseisten joukkoviestinten tuottoihin.

Lisää tietoa joukkoviestintätilaston taulukkopalvelusta

Joukkoviestintätilasto kerää tietoja joukkoviestimistä ja niiden käytöstä joukkoviestintätilaston taulukkopalveluun, josta löytyy myös tarkemmin eriteltyjä tietoja joukkoviestintämarkkinasta. Palvelua päivitetään neljä kertaa vuodessa. Aiemmin joukkoviestintämarkkinan jakaumatietoja julkaistiin liitetaulukoissa vuosijulkistusten yhteydessä, mutta jatkossa jakaumatiedot julkaistaan vain taulukkopalvelussa, ks. taulukot:

• 1.2 Eri sektoreiden osuudet joukkoviestintämarkkinoiden volyymista;
• 2.6 Sanomalehtien tuottojakaumat;
• 3.5 Aikakauslehdistön tuottojakauma;
• 4.8 Radiomainonta;
• 5.12 Televisiotoiminnan tuotot.