Maatilayritysten verotilinpäätöksiin perustuvat tulokset

Tiedot perustuvat maatalousyrittäjien 2-verolomakkeilta saataviin tietoihin, jotka on yhdistetty Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämän maatilarekisterin tietoihin. Tietoja on täydennetty Tilastokeskuksen omalla noin 3 400 maatilayrittäjälle lähetetyllä tilastokyselyllä. Tiedot on esitetty aikasarjana vuosilta 2004–2021.

Tämän katsauksen valmistaulukossa maatilayrittäjien tulot on kuvattu pääasiassa aktiivisten maatilayritysten tuloja, menoja, varoja ja velkoja. Aktiivitiloilla tarkoitetaan sellaisia maatilayrityksiä, jotka ovat maatilatalouden tuloverolain (MVL) alaisia ja harjoittavat maataloutta maatilarekisteriin kuuluvalla maatilalla. Jossain tapauksessa yhdellä maatilarekisterin tilalla voi toimia useampiakin maatalouden verovelvollisia - esimerkiksi vanha ja nuori isäntä voivat muutaman vuoden ajan olla molemmat erikseen maatalouden verovelvollisia saman maatilan tuloista.

Näissä tapauksissa aktiiviseksi yrittäjäksi valittiin liikevaihdoltaan suurempi verovelvollinen, kun taas liikevaihdoltaan pienempi MVL-verovelvollinen katsottiin passiiviseksi yrittäjäksi. Kyseisiltä passiivisilta velvollisilta vaaditaan, että heillä on verotietojen perusteella oltava maatilalla jotain muutakin taloudellista toimintaa kuin pelkkää peltomaan omistusta, esimerkiksi maatalouden tuloja tai menoja, tappiota tai maatalouden velkojen korkoja.

Samoin kuin tilalla voi toimia erikseen useita verovelvollisia yrittäjiä, voi yksi yrittäjä harjoittaa maataloutta useammalla maatilalla. Tuotantoa harjoitetaan myös enenevässä määrin vuokratuilla pelloilla. Maatilalla harjoitettavasta tuotannosta on aina taloudellisessa vastuussa maatilan viljelyoikeutta hallinnoiva oikeushenkilö tai oikeudellinen yksikkö. Muuhun yritystoimintaan verrattuna maatila voidaan käsittää yrityksen toimipaikaksi, josta taloudellisessa vastuussa on joko tilan vuokrannut tai sen omistava oikeushenkilö. Näin yrittäjä ja toimipaikka yhdessä muodostavat yrityksen.

Koska yritys vastaa yleensä yhden maatilan tuotannosta, voidaan tilastossa satunnaisesti puhua myös maatilojen tuloksista. Maatilan käyttö taloudellisten tilastojen perusyksikkönä on kuitenkin hämärtynyt jatkuvasti 1960-luvun lopulta, jolloin maataloudessa siirryttiin maatilojen pinta-alaan perustuvasta verotuksesta todellisten tulojen ja menojen erotuksen verottamiseen. Voidaan puhua myös tuloista maatilayrittäjää kohti. Usein yrittäjäpuolisot työskentelevät yhdessä omistamallaan maatilalla, joten on kuvaavampaa käyttää termiä maatilayritys puhuttaessa maatilalla tuotetusta taloudellisesta tuloksesta.

Sivuansiotalous mutkistaa maatalouden tulosten tulkintaa. Esimerkiksi maatalousyrittäjät harjoittavat usein sivuansionaan koneyrittämistä. Mikäli sivuansiot katsotaan laajuudeltaan ja luonteeltaan vähäisiksi, voidaan niistä saatuja tuloja verottaa yhdessä muiden maatalouden tulojen kanssa. Muutoin sivuansioita varten pitää muodostaa erillinen liikeyritys. Maataloutta harjoitetaan enenevässä määrin myös elinkeinoverolain piiriin kuuluvissa yrityksissä. Nämä elinkeinoverolain piiriin kuuluvat yritykset jäävät ainakin toistaiseksi tämän tilaston ulottumattomiin.

Maatalouden kokonaistulot, menot, varat ja velat

Vuonna 2021 maatilatalouden tuloveron alaiset maatalouden myyntitulot olivat 2 619 miljoonaa euroa. Myyntitulot laskivat edellisvuodesta 51 miljoonaa euroa. Kotieläinten ja kotieläintuotteiden osuus maatalouden myyntituloista oli noin 55 % ja kasvinviljelytuotteiden osuus noin 29 %.

Vuodesta 2004 kasvinviljelytuotteiden suhteellinen osuus myyntituloista on kohonnut noin seitsemän prosenttiyksikköä, kun taas kotieläintuotannon osuus on pienentynyt noin 10 prosenttiyksikköä. Verottajan 2-verolomakkeella ilmoitettujen maataloustukien määrä oli vuonna 2021 yhteensä 1 546 miljoonaa euroa. Maatalouden kokonaistulot olivat vuonna 2021 yhteensä 4 52 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2020 olivat 4 584 miljoonaa euroa.

Maatalousverotuksessa vähennyskelpoisten menojen yhteismäärä vuonna 2021 oli 3 614 miljoonaa euroa. Maatalouden verolomakkeella menot on eritelty lähinnä menojen alv-kannan mukaan. Menoista noin puolet muodostuu 24 %:n alv-kantaan kuuluvista menoista. Poistot, 0 %:n alv-kantaan kuuluvat menot sekä 10 ja 14 %:n alv-kantaan kuuluvat menoerät muodostavat kukin erikseen noin 13–15 %:n osuuden kokonaismenoista.

Loppuosa menoista koostuu maatalouden palkkamenoista sekä tasausvarauksesta. Menojen ja tulojen erotuksesta käytetään termiä voitto. Kun voittoon lisätään korjauserät, (esimerkiksi maatalouden menoissa vähennetyt yksityistalouden menot ja alkutuottajien alv-huojennus, energiatuotteiden valmisteverojen palautus) ja vähennetään mm. yksityisauton maatalouskäyttö ja osinkojen verovapaa osa sekä maatalouden korkomenot, saadaan maatalouden tulos. Kaikkien maatalouden verovelvollisten yhteenlaskettu maatalouden tulos vuonna 2021 oli 856 miljoonaa euroa.

Tilakohtainen tarkastelu

Katsauksen valmistaulukoissa on esitetty alueittaisia tietoja kunnittain, maakunnittain ja EU-tukialuejaon mukaan. Aiempien vuosien tulokset on laskettu vastaamaan vuoden 2021 aluejakoa. Maakunnan ja EU-tukialueen mukaan esitetyt tietokantataulukot on laadittu pääsääntöisesti vähintään kahdessa ulottuvuudessa, esimerkiksi maakunnan ja tuotantosuunnan mukaan.

Otokseen perustuvat tiedot on merkitty tietokantataulukoissa A-kirjaimella. Otostiloilta saatuja tietoja ei ole julkaistu kuntatasolla. Siten esimerkiksi tietoja pellon vuokrahinnoista ei julkaista kunnittain. Maakunnittain tarkasteltuna tulos maataloudesta on lähes poikkeuksetta laskenut vuodesta 2020 vuoteen 2021. Ainoastaan Pohjanmaalla tilakohtainen tulos maataloudesta kasvoi noin 3 %.

Henkilöverotietoihin perustuvat tulokset

Henkilöveroaineistosta lasketut tietokantataulukot on laadittu vuosille 2000–2021.
Henkilöverorekisteristä on haettu verotiedot sellaisille luonnollisille henkilöille ja heidän puolisoillensa, jotka viljelevät maatalous- ja puutarharekisteriin kuuluvaa maatilaa ja joiden maatalouden tuloja verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan. Puolisoiden tiedot on sitten laskettu yhteen, joten tilastoyksiköllä tarkoitetaan viljelijäpuolisoiden yhteenlaskettuja tietoja. Voidaan myös puhua maatilayrityksen omistajapuolisoista tai viljelijäperheestä.

Lasten mahdollisia veronalaisia tuloja ei kuitenkaan ole huomioitu tilastossa. Henkilöverotietojen pohjalta voidaan tehdä päätelmiä siitä, mikä osuus viljelijäpuolisoiden tuloista tulee maataloudesta ja mikä osuus muista tulolähteistä. Viljelijäpuolisoiden tuloista yhä suurempi osa tuleekin muualta kuin maataloudesta.

Tarkastelun kohteena olevaan henkilöveroaineistoon tuli mukaan 35 142 viljelijän ja 23 582 puolison tiedot. Perheviljelmien määrä on vähentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2021 ulottuvalla ajanjaksolla noin 49 %. Valtionveronalaiset tulot puolisoilla yhteensä vuonna 2021 oli 74 360 euroa. Tieto käy ilmi valmistaulukosta viljelijöiden veronalaiset tuloerät. Henkilöverotietojen pohjalta laadituissa kuntakohtaisissa taulukoissa käytetään maatilan sijaintikuntaa eikä viljelijän kotikuntaa.

Alle 35-vuotiaiden viljelijöiden omistamien tilojen osuus kaikista tiloista oli vielä vuonna 2000 noin 12 %, vuonna 2021 alle 35-vuotiaiden omistamien tilojen osuus oli enää noin 7 %. Samanaikaisesti yli 65-vuotiaiden viljelijöiden omistamien tilojen osuus kaikista tiloista kasvoi noin 5 %:sta lähes 20 %:iin. Toisaalta maatalousyhtymien hallinnoimien tilojen osakkaiden ikäjakaumasta ei ole tehty erillistä selvitystä, mutta oletettavasti yhtymän osakkaiden ikäjakauman keskiarvo olisi matalampi kuin luonnollisina henkilöinä toimivilla viljelijöillä.

Yksityismetsätalous

Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston tietokantataulukoissa kuvataan yksityismetsänomistajien veronalaisia puunmyyntituloja, metsätalouden menoja ja metsänomistajan verotettavaksi jäävää metsätalouden puhdasta pääomatuloa. Metsätalouden tiedot ovat saatavissa vuosilta 2006–2021. Yksityismetsänomistajilla tarkoitetaan luonnollisten henkilöiden, verotus- tai kiinteistöyhtymien ja kuolinpesien nimissä harjoitettua metsätaloutta. Valtion, kuntien, seurakuntien, säätiöiden, yhteismetsien, metsäyhtiöiden yms. metsätalous ei sisälly tähän tilastoon.

Yksityismetsänomistajien perusjoukon rungon muodostavat kaikki metsätalouden 2C-verolomakkeen palauttajat. Verohallinto lähetti puolisoiden yhdessä omistamista metsäkiinteistöistä esitäytetyn 2C-verolomakkeen suuremman osuuden omistavalle puolisolle. Jos kiinteistö omistettiin tasan puoliksi, lähetettiin lomake iältään vanhemmalle puolisolle. Mikäli puolisot omistivat itsenäisesti metsäkiinteistöjä, oli heidän mahdollista jättää erilliset metsäveroilmoitukset.

Metsätalouden tuloksia esitellään sekä alueellisesti että omistajaryhmien mukaan luokiteltuna. Maatalouden harjoittajien ja muiden metsänomistajien tuloksia tarkastellaan myös erikseen. Aluetarkastelussa pienin alueyksikkö on kunta. Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat ilmoittavat verolomakkeella tulot ja menot ilman arvonlisäveroa, kun taas muut metsänomistajat sisällyttävät arvonlisäveron sekä metsätalouden tuloihin että menoihin.

Metsätalouden aluetarkastelun pohjana käytetään metsänomistajan kotikuntaa. Maataloutta koskevissa tietokantataulukoissa kunta määräytyy maatilan sijaintikunnan perusteella. Tämä ratkaisu valittiin, koska metsänomistajan metsäkiinteistöt sijaitsevat monesti useamman kunnan alueella tai kotikunnan ulkopuolella.

Verohallinnon tietojen mukaan viime vuosina metsätalouden 2C-verolomake lähetettiin noin 400 000 verovelvolliselle. Näistä verohallintoon palautui vuonna 2021 noin 232 000 lomaketta. Palauttamatta jättäminen johtunee useimmiten siitä, ettei metsänomistajalla ole mitään ilmoitettavaa, tuloja tai menoja. Metsätalouden puhdas pääomatulo oli vuonna 2021 keskimäärin 5 096 euroa. Tieto käy ilmi katsauksen valmistaulukosta puun myyntitulot verolomakkeen palauttajaa kohden.

Verolomakkeiden 2C tiedot yhdistettiin Tilastokeskuksessa verohallinnon kiinteistötietoihin. Ennen vuotta 2011 Tilastokeskuksen verohallinnolta saamista kiinteistötiedoista puuttui osa omistajatiedoista, joten vuosina 2006–2010 tilastossa on metsäpinta-alojen osalta alipeittoa.