Sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjamyynti

Sanomalehdistön nettomyynti supistui vuodesta 2021 ja oli yhteensä 812 miljoonaa euroa vuonna 2022. Sanomalehdistön tuottoja kuvaavat luvut perustuvat Uutismedian liiton jäsenyritysten arvonlisäverollisiin levikki- ja ilmoitusmyyntitietoihin.

Sanomalehtimarkkinan analyysia vuonna 2022 hankaloittaa, ettei iltapäivä- ja erikoislehdistä ole aiemmista vuosista poiketen saatavilla nimikekohtaisia myyntitietoja. Tämän vuoksi myöskään konsernitasoinen sanomalehtimarkkinan analyysi ei ole mahdollista. Kun sanomalehdistö on viime vuosina lisäksi luopunut levikkiensä tarkistuttamisesta, jää sanomalehtien kehityksen seuraamiseen niukasti varteenotettavia mittareita, ts. painetun lehden lukijamäärä ja sanomalehtien kokonaistavoittavuus.

Uutismedian liiton tiedoista käy ilmi, että ryhmätasolla iltapäivä- ja erikoislehdet kasvattivat mainostulojaan, kun taas päivälehdet, paikallislehdet ja ilmaisjakelulehdet menettivät niitä. Levikkitulojen osalta sekä iltapäivä- ja erikoislehdet että paikallislehdet onnistuivat kasvattamaan tulojaan niukasti, mutta päivälehdet kärsivät tässäkin edellisvuoteen nähden.

Iltapäivä- ja erikoislehdet saavat selvästi suuremman osan tuloistaan ilmoitustuloista kuin mitä päivälehdet ja paikallislehdet saavat. Erityisesti päivälehtien tuotoissa tilausmyynnin merkitys on kasvanut voimakkaasti 2010-luvun puolilta lähtien.

Tilastokeskuksen laskelman mukaan aikakauslehdistön tuotot jatkoivat jo runsaan vuosikymmenen jatkunutta supistumista myös vuonna 2022. Aikakauslehtimarkkinaa kuvaava luku on karkea arvio, joka perustuu pääosin toimialan liikevaihdon kehitykseen.

Kirjojen myynti kasvoi vuonna 2022 niukasti edellisvuodesta. Kirjamyyntiä kuvaava luku perustuu Kirjakauppaliiton vähittäismyyntiä kuvaaviin tietoihin sekä Suomen Kustannusyhdistyksen tietoihin myydyistä sähköisistä julkaisuista.

Televisio, radio, internetmainonta, vaikuttajamarkkinointi

Vuonna 2022 yksittäisistä median toimialoista suurin oli televisiotoimiala noin 1,3 miljardin euron volyymilla. Tämä vastaa runsasta kolmannesta koko mediamarkkinasta.

Televisiotoimiala sisältää Yleisradion toiminnan kokonaisuudessaan, televisiomainonnan sekä maksutelevisiomaksut, mukaan lukien tilausvideopalvelut. Lisäksi laskelmassa on mukana arvio kaapelitelevisio-operaattorien perimistä liittymis- ja vuosimaksuista. Antenniverkon ylläpitoon eli Digitalle menevät maksut sisältyvät televisioyhtiöiden liikevaihtotietoihin, eikä niitä ole tämän vuoksi eritelty laskelmassa.

Joukkoviestintätilaston laatimat maksutelevisiotoimintaa ja tilausmaksutuottoja koskevat luvut ovat karkeita arvioita, jotka perustuvat ennen kaikkea tilaajamäärissä tapahtuneisiin muutoksiin. Tilaajamäärien kehityksestä kerää tietoa mm. Finnpanel ja Traficom. Kotitalouksien maksamia vuosimaksuja arvioidaan julkisesti saatavilla olevien palvelukohtaisten hintatietojen perusteella.

Televisiotoimiala kasvoi erityisesti maksutelevisiopalveluiden ansiosta noin neljä prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Kyselytutkimusten perusteella erilaisten tilausten määrä talouksissa lisääntyi tuntuvasti. Traficomin julkaisemasta viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksesta käy ilmi, että vuonna 2022 kasvoi erityisesti HBO Nordicin tilaajamäärä, mutta Netflix oli edelleen selvä markkinajohtaja Suomessa.

Mainonta kaupallisessa radiossa kasvoi runsaat neljä prosenttia vuonna 2022. Kaupallisen radion tuotoiksi on tässä laskettu pelkästään mainostuotot, joita oli 71 miljoonaa euroa.

Internetmainonta kasvoi 11 % edellisvuodesta. Internetmainonta käsitti 536 miljoonaa euroa vuonna 2022, kun mukaan on laskettu mainonta luokitelluissa verkkopalveluissa, mainonta sosiaalisessa mediassa, hakusanamainonta sekä mainonta ns. muussa verkkomediassa. Perinteisen median verkkopalveluissa esiintyvä mainonta sisältyy kyseisten joukkoviestinten tuottoihin. Mainonnan määrää koskevat tiedot perustuvat Kantar TNS:n Mediamainonnan määrä -julkaisuun.

Tilastokeskuksen mediamarkkinalaskelmassa on nykyään mukana myös vaikuttajamarkkinointi, jonka arvon kehitystä seuraa IAB Finland ja Kantar. Vuosina 2020 ja 2021 vaikuttajamarkkinointi rajattiin kattamaan kaupalliset yhteistyöt vaikuttajan omassa mediakanavassa (sosiaalinen media, podcast, blogit) ja mukaan laskettiin sekä vaikuttajien että vaikuttajatoimistojen osuudet. Vuoden 2022 laskelmaan on lisätty myös muut media- ym. elementit eli esimerkiksi tapahtumat, sponsorointi ja mainospaikat vaikuttajien omien kanavien yhteydessä. Näin vuosien 2020 ja 2021 luvut eivät ole täysin verrannollisia vuoden 2022 laskelman kanssa.

Äänitteet, videotallenteet, elokuvateatterit

Äänitemyynti kasvoi Music Finlandin tietojen mukaan noin 8 % vuonna 2022 ja oli 118 miljoonaa euroa. Valtaosa äänitemyynnistä on digitaalista myyntiä, ml. suoratoistopalvelu Spotifyn kautta tapahtuva kuuntelu.

Fyysisiä videotallennemarkkinoita kuvaava luku (sis. dvd, blu-ray) perustuu nykyisellään Suomen elokuvasäätiön tilaamaan laskelmaan. Videotallenteiden myynti väheni edelleen vuosien 2021 ja 2022 välillä ja oli 10 miljoonaa euroa.

Elokuvateatterit kärsivät erityisen raskaasti koronapandemian hillitsemiseen pyrkivistä kokoontumisrajoituksista, ja vuodet 2020 ja 2021 olivat elokuvateatteritoiminnan kannalta vaikeita. Vielä alkuvuodesta 2022 elokuvateatterit kärsivät pandemiasta johtuvista kokoontumisrajoitteista, mutta rajoitukset poistuivat vuoden mittaan. Elokuvateatterien lipunmyynti ja mainosmyynti käsittivät yhteensä 77 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Loppukäyttäjätasoiset luvut

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista painetussa lehdessä ja verkkolehdessä. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä. Internetmainonta ja muut mediaryhmät sisältävät jonkin verran päällekkäisyyttä vuoteen 2012 asti.

Lisää tietoa joukkoviestintätilaston taulukkopalvelusta

Joukkoviestintätilasto kerää tietoja joukkoviestimistä ja niiden käytöstä joukkoviestintätilaston taulukkopalveluun, josta löytyy myös tarkemmin eriteltyjä tietoja joukkoviestintämarkkinasta. Joukkoviestintämarkkinan jakaumatietojen kehitystä voi tarkastella taulukkopalvelun taulukoissa:

• 1.2 Eri sektoreiden osuudet joukkoviestintämarkkinoiden volyymista;
• 2.6 Sanomalehtien tuottojakaumat;
• 3.5 Aikakauslehdistön tuottojakauma;
• 4.8 Radiomainonta;
• 5.12 Televisiotoiminnan tuotot.

Lukuja tarkastellessa tulee pitää mielessä, että useat joukkoviestintämarkkinoita koskevat luvut ovat arvioita, jotka perustuvat joukkoviestintätilaston eri lähteistä keräämiin tietoihin ja näiden pohjalta tehtyyn laskelmaan.