Tilastokeskus on julkaissut katsauksia eduskuntavaalien ehdokkaista verkkosivuillaan vuodesta 1995. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ehdokkaiden taustatietoja esitetään laajemmin ensimmäistä kertaa tietokantataulukoissa StatFin-tietokannassa. Tässä katsauksessa äänioikeutettuja tarkastellaan ainoastaan Suomessa asuvien äänioikeutettujen osalta, ellei erikseen toisin mainita.

Kunnanvaltuutettuja eniten Perussuomalaisten ehdokkaissa

Vaaleissa asetettiin 2 424 ehdokasta, mikä on vain hieman vähemmän kuin vuoden 2019 vaaleissa. Kaikista ehdokkaista noin 73 % on nykyiseen eduskuntaan valittujen puolueiden (SDP, PS, KOK, KESK, VIHR, VAS, RKP, KD, LIIKE) asettamia. Eduskunnan ulkopuolisista puolueista eniten ehdokkaita asetti Vapauden liitto (143 ehdokasta) ja vähiten Kansalaisliitto (3 ehdokasta). Puolueiden ulkopuolisia ehdokkaita asetettiin koko maassa 31. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokkaita eduskuntaan saaneista puolueista käytetään nimitystä ”eduskuntapuolueet”. Tähän luetaan mukaan kuuluvaksi myös Liike Nyt, joka asetti vuonna 2019 ehdokkaansa valitsijayhdistyksien kautta.

Kaikista ehdokkaista vajaa kolmasosa oli ehdolla myös vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita viime vaaleihin verrattuna on SDP:llä ja Perussuomalaisilla, yli 40 % kummallakin. Istuvia kansanedustajia on ehdolla eduskuntaan 170 henkilöä eli 7 % kaikista ehdokkaista.

Kaikista eduskuntavaaliehdokkaista 960 on istuvia kunnanvaltuutettuja, mikä on noin 40 % ehdokkaista. Kunnanvaltuutettujen osuus ehdokkaista on suurin Perussuomalaisilla, lähes 79 %. Aluevaltuutettuja on ehdokkaiden joukossa 530 henkilöä, joka on noin 22 % kaikista ehdokkaista. Puolueista suurin aluevaltuutettujen osuus on SDP:llä, jonka ehdokkaista 44 % istui aluevaltuustoissa.

Naisia lähes 43 % ehdokkaista

Eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Naisten osuus vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdokkaista on suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Ehdokkaista miehiä on 1 385 ja naisia 1 039. Naisten osuus ehdokkaista on siten 42,9 %, joka on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Liike Nytillä (34,5 %) ja suurin Vihreällä liitolla (60,8 %). Vihreän liiton lisäksi SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus on suurin Feministisellä puolueella (84,6 %) ja pienin Kansalaisliitolla (0 %). Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisia on 47,5 %. Puolueissa ja valitsijayhdistyksissä, joista ei valittu edustajia vuoden 2019 vaaleissa, naisten osuus ehdokkaista on 30,6 %.

Sisältöä ladataan

Eduskuntapuolueista noin puolella naisehdokkaiden osuus kasvoi ja puolella väheni. Eniten naisten osuus kasvoi SDP:llä (liki 7 prosenttiyksikköä) ja väheni RKP:lla (yli 6 prosenttiyksikköä).

Naisia on kaikista äänioikeutetuista 51,8 % ja Suomessa asuvista äänioikeutetuista 51,3 %. Ainoastaan Oulun vaalipiirissä naisten osuus jää hieman alle 50 prosentin. Suurin naisenemmistö on Helsingin vaalipiirissä, jonka äänioikeutetuista 54,2 % on naisia. Naisten aliedustus ehdokkaissa on suurin Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä, jossa naisten osuus ehdokkaista on 18 prosenttiyksikköä pienempi kuin heidän osuutensa äänioikeutetuista. On kuitenkin huomattava, että Ahvenanmaan pienen ehdokasmäärän vuoksi vaihtelu eri vuosien vaalien välillä on ollut suurta. Seuraavaksi suurimmat erot naisten osuudessa ehdokkaista ja äänioikeutetuista on Vaasan (13 prosenttiyksikköä) ja Helsingin (12 prosenttiyksikköä) vaalipiireissä. Pienin ero on Hämeen (4 prosenttiyksikköä) ja Lapin (5 prosenttiyksikköä) vaalipiireissä. Edellisiin vaaleihin verrattuna naisten osuus ehdokkaista kasvoi eniten Lapin, Satakunnan ja Hämeen vaalipiireissä, noin 5 prosenttiyksikköä kussakin.

Ehdokkaat keskimäärin lähes 6 vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut

Ehdokkaiden keski-ikä on 45,8 vuotta ja äänioikeutettujen 51,7 vuotta. Miesehdokkaiden keski-ikä on 46,8 ja naisehdokkaiden 44,4 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin 8,5 vuotta nuorempia kuin naispuoliset äänioikeutetut, miesehdokkaat 3,7 vuotta nuorempia kuin miespuoliset äänioikeutetut. Kaikista ehdokkaista 10,9 % on alle 30-vuotiaita ja 14,4 % on yli 60-vuotiaita. Äänioikeutetuista alle 30-vuotiaita on 16,6 % ja yli 60-vuotiaita 36,6 %.

Sisältöä ladataan

Korkein keski-ikä on eduskuntapuolueista Kristillisdemokraattien ehdokkailla, 52,2 vuotta, ja matalin Vihreän liiton ehdokkailla, 41,4 vuotta. Kaikista puolueista keskimäärin vanhimmat ehdokkaat on Korjausliikkeellä (55,4 vuotta) ja nuorimmat Sinimustalla Liikkeellä (34,6 vuotta). Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten yli 60-vuotiaita ehdokkaita on Kristillisdemokraateilla (31,9 %) ja alle 30-vuotiaita ehdokkaita RKP:lla ja Vihreällä liitolla (17,1 % kummallakin).

Vieraskielisiä ehdokkaita eniten Vasemmistoliitolla

Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on 5,2 % ja muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia 3,1 %. Vieraskielisten äänioikeutettujen määrä on kasvanut vuoden 2011 vaalien vajaasta 50 000:sta yli 132 000:een. Kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 90,0 %, ruotsinkielisiä 6,7 % ja vieraskielisiä 2,8 %. Vieraskielisistä ehdokkaista lähes 60 % on ehdolla Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä. Vieraskielisten ehdokkaiden osuus on suurin eduskuntapuolueista Vasemmistoliitolla, 7,4 %.

Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia on ehdokkaista 2,6 % ja äänioikeutetuista 3,2 %. Ulkomaista syntyperää olevien osuus koko Suomen väestöstä on kuitenkin suurempi, sillä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokkaaksi kelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset. Esimerkiksi vuonna 2021 Suomessa asuvasta väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia 8,5 %. Eduskuntapuolueista eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on Vasemmistoliitolla (7,4 % puolueen ehdokkaista) ja vähiten puolestaan Liike Nytillä, Perussuomalaisilla, Kristillisdemokraateilla ja Keskustalla.

Kristillisdemokraattien ehdokkailla eniten lapsia

Ehdokkaat poikkeavat myös perheellistymisen osalta äänioikeutetuista: äänioikeutetuista 35,8 prosentilla ei ole koskaan ollut tai ei vielä ole omia lapsia, ehdokkaista taas lapsettomia on 31,3 %. Lapsettomia ehdokkaita on eduskuntapuolueista vähiten Kristillisdemokraateilla (17,6 %) ja eniten Vihreällä liitolla (41,5 %). Eroja sekä ehdokkaiden ja äänioikeutettujen että eri puolueiden ehdokkaiden välillä selittävät pitkälti erot ikärakenteessa, erityisesti alle 30-vuotiaiden osuudessa. Keskimäärin naisehdokkailla on 1,8 lasta ja miesehdokkailla 1,7 lasta. Äänioikeutetuilla naisilla on keskimäärin 1,6 ja miehillä 1,4 lasta. Näissä luvuissa on mukana henkilön kaikki biologiset ja adoptoidut lapset riippumatta heidän iästään tai siitä, asuvatko he enää vanhempien luona.

Sisältöä ladataan

Kansanedustajaehdokkailla korkea koulutustaso

Ehdokkaista 6,7 % on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa, kun vuoden 2011 vaaleissa osuus oli vielä 10,7 %. Vastaavasti vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus ehdokkaista on kasvanut vuoden 2011 vaalien 41,5 %:sta 53,5 %:iin. Äänioikeutetuista 25,3 % on suorittanut vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon, ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa on 21,2 %. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden koulutustason ero on osin selitettävissä äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella.

Korkeimmin koulutettuja ovat Kokoomuksen ehdokkaat, joista yli 60 prosentilla on ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tasoinen tutkinto. Myös RKP:n ja Vihreän liiton ehdokkaista yli puolella on vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Eduskuntapuolueista vähiten tämän tason tutkinnon suorittaneita on Vasemmistoliiton (23,0 %), Liike Nytin (24,3 %) ja Perussuomalaisten (25,3 %) ehdokkaissa. Muista kuin eduskuntapuolueiden ehdokkaista ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita on vajaa 20 % ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa on noin 12 %.

Valtaosa ehdokkaista työelämässä

Viimeisin tilastotieto väestön pääasiallisesta toiminnasta on vuoden 2021 lopusta. Äänioikeutetuista oli tuolloin työllisiä hieman yli puolet, kun taas ehdokkaista työllisiä oli yli kolme neljäsosaa. Opiskelijoita on äänioikeutetuissa hieman enemmän ja työttömiä puolestaan hieman vähemmän kuin ehdokkaissa. Eläkkeellä äänioikeutetuista puolestaan oli lähes kolmannes, mutta ehdokkaana olevista vain noin 7 %. Ero johtuu suurimmaksi osaksi ikärakenteesta. Ehdokkaista 65 vuotta täyttäneitä on noin 8 %, kun vastaavasti äänioikeutetuista yli 30 % on jo täyttänyt 65 vuotta.

Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten työllisiä on ehdokkaiden joukossa SDP:llä ja Kokoomuksella, yli 90 %, ja vähiten Kristillisdemokraateilla, alle 80 %. Eduskuntapuolueista eläkeläisehdokkaita on eniten Kristillisdemokraateilla (noin 11 %).

Ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on noin 32 400 euroa, äänioikeutettujen puolestaan noin 23 500 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on 38 % suurempi kuin äänioikeutettujen. Tätä selittää pitkälti ehdokkaiden korkeampi koulutustaso ja suurempi työelämässä olevien osuus verrattuna äänioikeutettuihin. Puolueittain ehdokkaiden mediaanitulot vaihtelevat Kokoomuksen noin 51 600 eurosta Liike Nytin noin 30 900 euroon. Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaat ovat tulotasoltaan lähimpänä äänestäjäkuntaa noin 22 300 euron mediaanituloillaan.

Sisältöä ladataan

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään vuoden 2021 tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuului noin 31 %. Ehdokkaista tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaat. Kokoomuksen miesehdokkaista lähes 69 % ja naisehdokkaista noin 58 % yltää ylimpään tulokymmenykseen. Keskustan ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu miehistä noin 59 % ja naisista 40 %. Vähiten ylimpään tulokymmenykseen yltäviä ehdokkaita on eduskuntapuolueista Vasemmistoliitolla, noin 21 % miesehdokkaista ja noin 18 % naisehdokkaista.