Sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjamyynti

Sanomalehdistön nettomyynti supistui vuodesta 2022 ja oli yhteensä 780 miljoonaa euroa vuonna 2023. Sanomalehdistön tuottoja kuvaavat luvut perustuvat Uutismedian liiton jäsenyritysten arvonlisäverollisiin levikki- ja ilmoitusmyyntitietoihin.

Sanomalehtimarkkinan analyysia hankaloittaa, ettei iltapäivä- ja erikoislehdistä ole enää kahtena viime vuotena ollut saatavilla nimikekohtaisia myyntitietoja. Tämän vuoksi myöskään konsernitasoinen sanomalehtimarkkinan analyysi ei ole mahdollista. Kun sanomalehdistö on viime vuosina lisäksi luopunut levikkiensä tarkistuttamisesta, jää sanomalehtien kehityksen seuraamiseen niukasti varteenotettavia mittareita, ts. painetun lehden lukijamäärä ja sanomalehtien kokonaistavoittavuus.

Uutismedian liiton tiedoista käy ilmi, että ryhmätasolla kaikki sanomalehtiryhmät (päivälehdet, paikallislehdet, iltapäivä- ja erikoislehdet) menettivät tulojaan edellisvuoteen nähden. Ilmoitustulojen osuus supistui kaikkien lehtiryhmien tuotoissa ja vastaavasti levikkituottojen eli tilausten ja irtonumeromyynnin osuus kasvoi.

Iltapäivä- ja erikoislehdet saavat selvästi suuremman osan tuloistaan ilmoitustuloista kuin mitä päivälehdet ja paikallislehdet saavat. Erityisesti päivälehtien tuotoissa tilausmyynnin merkitys on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana.

Ilmaislehtien eli kaupunkilehtien myynti supistui edellisvuodesta ja oli 41 miljoonaa euroa. Luku perustuu Uutismedian liiton jäsenistä saatavilla oleviin tietoihin.

Tilastokeskuksen laskelman mukaan aikakauslehdistön tuotot jatkoivat jo runsaan vuosikymmenen jatkunutta supistumista myös vuonna 2023. Aikakauslehtimarkkinaa kuvaava luku – 300 miljoonaa euroa vuonna 2023 – on karkea arvio, joka perustuu pääosin toimialan liikevaihdon kehitykseen.

Kirjojen myynti väheni vuonna 2023 niukasti edellisvuodesta ja oli 511 miljoonaa euroa. Kirjamyyntiä kuvaava luku perustuu Kirjakauppaliiton vähittäismyyntiä kuvaaviin tietoihin sekä Suomen Kustannusyhdistyksen tietoihin myydyistä sähköisistä julkaisuista.

Kustannusala kokonaisuutena supistui edellisvuodesta.

Televisio, radio, internetmainonta, vaikuttajamarkkinointi

Vuonna 2023 yksittäisistä median toimialoista suurin oli televisiotoimiala noin 1,4 miljardin euron volyymilla. Tämä vastaa runsasta kolmannesta koko mediamarkkinasta.

Televisiotoimiala sisältää Yleisradion toiminnan kokonaisuudessaan, televisiomainonnan sekä maksutelevisiomaksut, mukaan lukien tilausvideopalvelut. Lisäksi laskelmassa on mukana arvio kaapelitelevisio-operaattorien perimistä liittymis- ja vuosimaksuista. Antenniverkon ylläpitoon eli Digitalle menevät maksut sisältyvät televisioyhtiöiden liikevaihtotietoihin, eikä niitä ole tämän vuoksi eritelty laskelmassa.

Joukkoviestintätilaston laatimat maksutelevisiotoimintaa ja tilausmaksutuottoja koskevat luvut ovat karkeita arvioita, jotka perustuvat ennen kaikkea tilaajamäärissä tapahtuneisiin muutoksiin. Tilaajamäärien kehityksestä kerää tietoa mm. Finnpanel ja Traficom. Kotitalouksien maksamia vuosimaksuja arvioidaan julkisesti saatavilla olevien palvelukohtaisten hintatietojen perusteella. Vuonna 2023 monien maksutelevisiopalveluiden hintoja korotettiin mm. yhtiöiden kasvaneiden kulujen vuoksi. Maksutelevisiomarkkinan kasvu vuonna 2023 on seurausta paitsi kasvaneista tilaajamääristä myös nousseista hinnoista.

Joukkoviestintämarkkinalaskelmassa radioon luetaan vain yksityinen, kaupallinen radiotoiminta. Yksityisen radion tuotot olivat vuonna 2023 jokseenkin samalla tasolla kuin edellisvuonna, noin 71 miljoonaa euroa. Yksityisen radion tuotoiksi on tässä laskettu ainoastaan Kantar Media Finlandin tietoihin perustuvat mainostulot.

Joukkoviestintätilaston internetmainontaa koskeva luku on poiminta Kantar Media Finlandin Mediamainonnan määrä -julkaisusta ja perustuu IAB Finlandin laskelmiin. Vuonna 2023 internetmainonta ei juurikaan kasvanut edellisvuodesta. Internetmainonta käsitti 538 miljoonaa euroa, kun mukaan on laskettu mainonta luokitelluissa verkkopalveluissa, mainonta sosiaalisessa mediassa, hakusanamainonta sekä mainonta ns. muussa verkkomediassa. Perinteisen median verkkopalveluissa esiintyvä mainonta sisältyy kyseisten joukkoviestinten tuottoihin. Internetmainonnan kasvun hidastuminen on historiallista, sillä markkina on kasvanut nopeasti ja yhtäjaksoisesti viimeisen vuosikymmenen ajan – myöskin monille toimialoille hankalan koronapandemian aikana.

Tilastokeskuksen mediamarkkinalaskelmassa on nykyään mukana myös vaikuttajamarkkinointi, jonka arvon kehitystä seuraa IAB Finland ja vaikuttajatoimistot. Vuonna 2023 vaikuttajamarkkinoinnin määrä oli noin 56 miljoonaa euroa, mikä oli 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuosina 2020 ja 2021 vaikuttajamarkkinointi rajattiin kattamaan kaupalliset yhteistyöt vaikuttajan omassa mediakanavassa (sosiaalinen media, podcast, blogit) ja mukaan laskettiin sekä vaikuttajien että vaikuttajatoimistojen osuudet. Vuosien 2022 ja 2023 laskelmiin on lisätty myös muut media- ym. elementit eli esimerkiksi tapahtumat, sponsorointi ja mainospaikat vaikuttajien omien kanavien yhteydessä.

Äänitteet, videotallenteet, elokuvateatterit

Äänitemyynti kasvoi Music Finlandin tietojen mukaan noin 4 % vuonna 2023 ja oli 123 miljoonaa euroa. Valtaosa äänitemyynnistä on digitaalista myyntiä, ml. suoratoistopalvelu Spotifyn kautta tapahtuva kuuntelu.

Fyysisiä videotallennemarkkinoita kuvaava luku (sis. dvd, blu-ray) vuonna 2023 – noin 8 miljoonaa euroa – on joukkoviestintätilaston tuottama karkea estimaatti, joka perustuu myynnin kehitykseen viimeisen viiden vuoden aikana. Asiasta ei tällä haavaa ole saatavilla tarkempaa selvitystä. Viime vuosina luku on perustunut Suomen elokuvasäätiön tilaamaan laskelmaan. Tiedonkeruun haasteiden vuoksi vastaavaa laskelmaa ei ole enää saatavilla. Myös Euroopan audiovisuaalinen observatorio (EAO) on arvioinut tallennemyyntiä maittain. Tuorein saatavilla oleva arvio on tällä hetkellä vuodelta 2022.

Videotallennemarkkinan arvo on estimoitu joukkoviestintätilastossa, jotta joukkoviestintämarkkinan kuvaus kokonaisuudessaan olisi mahdollisimman kattava. Estimoitua videotallennelukua ei tule käyttää muussa tarkoituksessa.

Elokuvateatterit kärsivät erityisen raskaasti koronapandemian hillitsemiseen pyrkineistä kokoontumisrajoituksista, ja vuodet 2020 ja 2021 olivat elokuvateatteritoiminnan kannalta vaikeita. Vielä alkuvuodesta 2022 elokuvateatterit kärsivät pandemiasta johtuneista kokoontumisrajoitteista, mutta rajoitukset poistuivat vuoden mittaan. Vuosi 2023 oli elokuvateattereille pitkästä aikaa ns. normaalivuosi. Lipunmyynti ja mainosmyynti käsittivät yhteensä 99 miljoonaa euroa, mikä merkitsi 29 % kasvua edellisvuoteen nähden.

Loppukäyttäjätasoiset luvut

Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista painetussa lehdessä ja verkkolehdessä. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä. Internetmainonta ja muut mediaryhmät sisältävät jonkin verran päällekkäisyyttä vuoteen 2012 asti.

Lisää tietoa joukkoviestintätilaston taulukkopalvelusta

Joukkoviestintätilasto kerää tietoja joukkoviestimistä ja niiden käytöstä joukkoviestintätilaston taulukkopalveluun, josta löytyy myös tarkemmin eriteltyjä tietoja joukkoviestintämarkkinasta. Joukkoviestintämarkkinan jakaumatietojen kehitystä voi tarkastella taulukkopalvelun taulukoissa:

• 1.2 Joukkoviestinten osuudet joukkoviestintämarkkinoiden volyymista;
• 2.6 Sanomalehtien tuottojakaumat;
• 3.5 Aikakauslehdistön tuottojakauma;
• 4.8 Radiomainonta;
• 5.12 Televisiotoiminnan tuotot.

Lukuja tarkastellessa tulee pitää mielessä, että useat joukkoviestintämarkkinoita koskevat luvut ovat arvioita, jotka perustuvat joukkoviestintätilaston eri lähteistä keräämiin tietoihin ja näiden pohjalta tehtyyn laskelmaan.