Toimialoittain vertailtuna sukupuolierot ovat suuria

Toimialaluokituksen kirjaintasolla tarkasteltuna selvästi naisvaltaisin toimiala oli vuonna 2023 terveys- ja sosiaalipalvelut, jossa naisten osuus työllisistä oli 86 %. Seuraavaksi suurin naisten osuus työllisistä oli kotitalouksien toiminnassa työnantajina (76 %), muussa palvelutoiminnassa (70 %), koulutuksessa (69 %) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (65 %).

Miesvaltaisin toimiala vuonna 2023 oli rakentaminen, jossa miesten osuus työllisistä oli 90 %. Seuraavaksi suurin miesten osuus työllisistä oli kaivostoiminnassa ja louhinnassa (86 %), kuljetuksessa ja varastoinnissa (80 %), vesi- ja jätehuollossa (79 %) sekä teollisuudessa (75 %).

Pienin sukupuoliero oli hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa, joissa miesten osuus työllisistä oli 51 % ja naisten 49 %. Kummallakin toimialalla oli kuitenkin suuria sukupuolieroja niiden alaluokissa (toimialaluokituksen 2-numerotaso). Tukku- ja vähittäiskaupassa miesten osuus oli suurin moottoriajoneuvojen ja -pyörien kaupassa sekä korjauksessa (88 %) ja naisten osuus vähittäiskaupassa (69 %).

Toimialaluokituksen 2-numerotasolla naisten osuus työllisistä oli terveys- ja sosiaalipalvelujen alaluokkia suurempi vain eläinlääkintäpalveluissa (93 %) vuonna 2023. Terveys- ja sosiaalipalvelujen alaluokissa naisten osuus työllisistä oli suurin sosiaalihuollon avopalveluissa (90 %), toiseksi suurin sosiaalihuollon laitospalveluissa (86 %) ja pienin terveyspalveluissa (83 %). Miesten osuus toimialaluokituksen 2-numerotasolla oli suurin erikoistuneessa rakennustoiminnassa (91 %).

Sisältöä ladataan

Miesten osuus työllisistä kasvanut useammalla toimialalla kuin naisten

Miesten osuus työllisistä kasvoi toimialaluokituksen kirjaintasolla tarkasteltuna eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, 12 prosenttiyksikköä, vuodesta 2007 vuoteen 2023. Naisten osuus työllisistä kasvoi eniten vesi- ja jätehuollossa, 4 prosenttiyksikköä. Naisten osuuden selvä pienentyminen rahoitus- ja vakuutustoiminnassa johtui pääasiassa siitä, että naisten määrä laski huomattavasti rahoituspalveluissa.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnan jälkeen naisten ja miesten osuudet muuttuivat eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminnassa, informaatiossa ja viestinnässä sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Näillä kaikilla toimialoilla miesten osuus työllisistä oli 6–7 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2023 kuin vuonna 2007.

Toimialaluokituksen 2-numerotasolla tapahtui suurempia muutoksia kuin kirjaintasolla. Naisten osuus työllisistä kasvoi koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistuksessa 16 prosenttiyksikköä, eläinlääkintäpalveluissa 9 prosenttiyksikköä ja muissa erikoistuneissa palveluissa liike-elämälle 7 prosenttiyksikköä. Miesten osuus työllisistä kasvoi matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminnassa sekä myös kustannustoiminnassa 15 prosenttiyksikköä ja rahoituspalveluissa 14 prosenttiyksikköä.

Miesten osuus työllisistä oli toimialaluokituksen kirjaintasolla tarkasteltuna 13 toimialalla suurempi ja naisten osuus 8 toimialalla suurempi vuonna 2023 kuin vuonna 2007. Toimialaluokituksen 2-numerotasolla tarkasteltuna miesten osuus työllisistä oli 49 toimialalla suurempi ja naisten 35:lla. Suurimmalla osalla toimialoista muutokset olivat tässä mielessä melko pieniä.

Yhä suurempi osa naisista työskentelee terveys- ja sosiaalipalveluissa

Toimialoittain tarkasteltuna naisten määrä nousi ajanjaksolla 2007–2023 selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa, 67 000:lla. Työllisten naisten määrä kasvoi samalla ajanjaksolla yhteensä 50 000:lla, joten naisten määrä väheni muilla toimialoilla kuin terveys- ja sosiaalipalveluissa 17 000:lla. Vuonna 2023 työllisistä naisista 31 % työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa, mikä oli 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2007.

Toimialaluokituksen kirjaintasolla seitsemällä naisvaltaisimmalla toimialalla naisten määrä nousi yhteensä 82 000:lla vuodesta 2007 vuoteen 2023. Terveys- ja sosiaalipalvelujen osuus siitä oli 81 %. Sen sijaan kahdeksalla miesvaltaisimmalla toimialalla naisten määrä laski yhteensä 46 000:lla.

Myös miesten määrä laski miesvaltaisimmilla toimialoilla vuodesta 2007 vuoteen 2023, eniten teollisuudessa, 68 000:lla. Toisaalta miesvaltaisimpiin toimialoihin lukeutuvassa informaatiossa ja viestinnässä, miesten määrä nousi 26 000:lla. Eniten miesten määrä nousi, 32 000:lla, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, jossa naisia ja miehiä oli lähes yhtä paljon vuonna 2023. Sen alaluokissa miesten määrä kasvoi etenkin työllistämistoiminnassa sekä kiinteistön- ja maisemanhoidossa. Työllistämistoimintaan luokitellaan myös vuokratyöntekijät, jotka työskentelevät käytännössä muilla toimialoilla.

Miesten määrä nousi myös joillakin naisvaltaisilla toimialoilla, kuten terveys- ja sosiaalipalveluissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Määrällisesti vertailtuna miesten lukumäärä nousi lähes yhtä paljon naisvaltaisilla toimialoilla kuin sellaisilla toimialoilla, joilla naisten ja miesten määrä on lähimpänä toisiaan, mutta suhteellisesti vertailtuna miesten määrä nousi selvästi enemmän naisvaltaisilla toimialoilla.

Työelämä muuttui toimialoittain tarkasteltuna ajanjaksolla 2007–2023 varsinkin niin, että työllisten määrä kasvoi huomattavasti terveys- ja sosiaalipalveluissa ja laski huomattavasti teollisuudessa. Samalla naiset löysivät työpaikkansa entistä useammin terveys- ja sosiaalipalveluista ja miehet muilta toimialoilta kuin teollisuudesta, kuten hallinto- ja tukipalvelutoiminnasta sekä informaatiosta ja viestinnästä.

Etenkin miesten työpaikkojen määrä kasvanut pääkaupunkiseudulla

Työllisiä miehiä oli 2 000 vähemmän vuonna 2023 kuin 2007. Pääkaupunkiseudulla miehiä kävi töissä kuitenkin 54 000 enemmän. Muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla miesten työpaikat vähenivät näin ollen 56 000:lla. Miesten työpaikkojen lukumäärä kasvoi pääkaupunkiseudulla Helsingissä 26 000:lla, Vantaalla 17 000:lla, Espoossa 12 000:lla ja Kauniaisissa 100:lla.

Myös naisten työpaikkojen määrä kasvoi pääkaupunkiseudulla. Työllisiä naisia oli koko maassa 50 000 enemmän vuonna 2023 kuin vuonna 2007. Pääkaupunkiseudulla naisia kävi töissä 38 000 enemmän vuoteen 2007 verrattuna. Naisten työpaikat lisääntyivät siis jonkin verran myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, eniten Tampereella, Oulussa ja Turussa, joista varsinkin Tampereella naisten työpaikat lisääntyivät lukumäärällisesti paljon enemmän kuin miesten.

Toimialoittain tarkasteltuna miesten työpaikat lisääntyivät pääkaupunkiseudulla ajanjaksolla 2007–2023 eniten informaatiossa ja viestinnässä, 16 000:lla, ja naisten terveys- ja sosiaalipalveluissa, 14 000:lla. Seuraavaksi eniten miesten työpaikat lisääntyivät pääkaupunkiseudulla hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, rakentamisessa, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Naisten työpaikat lisääntyivät terveys- ja sosiaalipalvelujen jälkeen eniten ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, koulutuksessa sekä informaatiossa ja viestinnässä. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa naisten työpaikat vähenivät hivenen, toisin siis kuin miesten.

Muissa kunnissa, joissa naisten työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2007 vuoteen 2023, naisten työpaikat lisääntyivät eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa. Esimerkiksi Tampereella naisten työpaikkojen määrä kasvoi terveys- ja sosiaalipalveluissa 7 000:lla, Oulussa 6 000:lla ja Turussa 4 000:lla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella naisten työpaikkojen määrä kasvoi terveys- ja sosiaalipalveluissa 53 000:lla. Seuraavaksi eniten naisten työpaikkojen määrä kasvoi pääkaupunkiseudun ulkopuolella hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, 11 000:lla.

Miesten työpaikat lisääntyivät pääkaupunkiseudun ulkopuolella eniten hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, 23 000:lla, ja vähenivät eniten teollisuudessa, 65 000:lla. Myös naisten työpaikat vähenivät pääkaupunkiseudun ulkopuolella eniten teollisuudessa, 29 000:lla. Teollisuuden lisäksi työpaikat vähenivät pääkaupunkiseudun ulkopuolella huomattavasti myös muun muassa maa-, metsä- ja kalataloudessa, miesten 21 000:lla ja naisten 13 000:lla.

Naisten työpaikkojen määrä kasvoi 74 kunnassa ja miesten 68 kunnassa ajanjaksolla 2007–2023. Niistä oli samoja 53. Miesten työpaikkojen määrä kasvoi naisiin verrattuna enemmän etenkin pääkaupunkiseudulla ja naisten miehiin verrattuna muualla Suomessa. Naisten työpaikkojen lisääntymiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolella vaikutti ennen kaikkea työpaikkojen syntyminen terveys- ja sosiaalipalveluihin.