Kaivostoiminnan ja louhinnan jalostusarvosta puolet kertyi ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä

Vuonna 2023 yritysten (TOL B – S, pl. K) yhteenlaskettu jalostusarvo oli 131,5 miljardia euroa. Jalostusarvoa kertyi 0,5 % eli 705 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Jalostusarvo kuvaa raaka-aineen tai tuotteen arvonlisää, joka syntyy, kun raaka-ainetta jalostetaan tai prosessoidaan eteenpäin.

Ulkomaisomisteisten yritysten yhteenlaskettu jalostusarvo oli 33 miljardia euroa, ja se oli 25 % koko Suomen yrityskannan jalostusarvosta. Suhteellisesti eniten jalostusarvoa tuottivat kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) ulkomaisomisteiset yritykset eli 449 miljardia euroa, mikä on jopa puolet koko Suomen yrityskannan jalostusarvosta. Informaation ja viestinnän (TOL J) koko Suomen yrityskannan jalostusarvosta tuottivat 45 % ulkomaisomisteiset yritykset eli reilu 5,6 miljardia euroa.

Maittain tarkasteltuna ruotsalaiset, yhdysvaltalaiset, saksalaiset, luxemburgilaiset ja norjalaiset tuottivat eniten jalostusarvoa ulkomaalaisomisteisista yrityksistä. Ruotsalaisten yritysten jalostusarvo oli 8,6 miljardia euroa eli reilusti yli neljänneksen kaikista ulkomaalaisomisteisista yrityksistä. Toimialoittain tarkasteltuna ruotsalaisista yrityksistä eniten tuottivat jalostusarvoa teollisuuden (TOL C), tukku- ja vähittäiskaupan (TOL G) ja informaation ja viestinnän (TOL J) yritykset.

Vallitsevan geopoliittisen tilanteen aiheuttama kysynnän lasku heilutti metalli- ja metsäteollisuutta

Toimialoittain tarkasteltuna vuonna 2023 jalostusarvo laski eniten teollisuudessa (TOL C) ja kasvoi eniten energia-alalla (TOL D) sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla (TOL Q). Teollisuuden aloista jalostusarvo laski edellisvuoteen verrattuna voimakkaimmin metsäteollisuudessa (TOL 16-17) sekä metallien jalostamisessa (TOL 24).

Sahatavaran kysyntä metsäteollisuudessa laski jyrkästi rakentamisen romahduksen myötä. Maakunnittain tarkasteltuna metsäteollisuuden (TOL 16-17) jalostusarvo on laskenut suhteellisesti vuoteen 2022 verrattuna. Metsäteollisuus (TOL 16-17) kasvoi ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla (30,3 %). Puolestaan eniten jalostusarvo supistui Pohjois-Savossa (-77,8 %), Kainuussa (-74,2 %) ja Etelä-Karjalassa (-73,9 %).

Vuoteen 2022 verrattuna toimipaikkojen lukumäärä metsäteollisuudessa (TOL 16-17) laski koko maan tasolla -1,5 %. Eniten toimipaikkojen lukumäärä kasvoi Kanta-Hämeessä (3,8 %), Ahvenanmaalla (3,4 %) ja Kymenlaaksossa (2,9 %). Toimipaikkojen lukumäärä laski eniten Etelä-Savossa (-11 %), Keski-Pohjanmaalla (-6,6 %), Pohjois-Savossa (-6,4 %).

Metalliteollisuuden (TOL 24) raaka-aineiden hinnat säilyivät korkealla, mutta metallin maailmanmarkkinahinta laski kysynnän vähentymisen seurauksena. Tämä hintojen epätasapaino vaikutti erityisesti metalliteollisuuden (TOL 24) jalostusarvon kehittymiseen ja vaikka kysyntä heikkeni globaalisti, tuotanto pysyi kotimaassa kohtuullisella tasolla.

Metallinjalostuksessa (TOL 24) jalostusarvo kasvoi neljässä maakunnassa. Maakunnittain tarkasteltuna jalostusarvo kasvoi eniten Kanta-Hämeessä (58,7 %), Etelä-Savossa (47,3 %) ja Keski-Pohjanmaalla (25,4 %). Eniten jalostusarvo supistui Uudellamaalla (-96,1 %), Pohjois-Pohjanmaalla (-89,5 %), ja Päijät-Hämeessä (47,7 %). Vuoteen 2022 suhteellisesti verrattuna toimipaikkojen lukumäärä kasvoi eniten Keski-Pohjanmaalla (50 %), Pirkanmaalla (18,8 %) ja Lapissa (16,7 %). Toimipaikkojen lukumäärä väheni ainoastaan Kymenlaaksossa (-20 %) ja Keski-Suomessa (-18,2 %).

Teollisuusyritysten tuotannon tehokkuus omaa luokkaansa muihin toimialoihin verrattuna

Yritykset maksoivat vuonna 2023 palkkoja ja muita henkilöstökuluja yhteensä 83,6 miljardia euroa, mikä on 3,5 miljardia enemmän kuin edellisvuonna. Samalla jalostusarvon ja henkilöstökulujen suhde, eli reaalituottavuus, heikkeni hieman, ollen 1,6. Ulkomaalaisomisteiset yritykset maksoivat henkilöstökuluja 21,1 miljardia euroa, mikä on 1,4 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös niiden reaalituottavuus laski edellisvuoteen nähden ja oli niin ikään 1,6 vuonna 2023.

Päätoimialoista teollisuus (TOL B–E) erottui tuotannon tehokkuudellaan. Teollisuusyritykset tuottivat vuonna 2023 jalostusarvoa keskimäärin 127 000 euroa henkeä kohti, ja henkilöstökuluja maksettiin 66 500 euroa per henkilö. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu jalostusarvo oli 92 520 euroa per henkilö ja henkilöstökulut 58 800 euroa per henkilö. Ulkomaalaisomisteisten teollisuusyritysten jalostusarvo oli vielä korkeampi, 139 420 euroa henkeä kohti, ja henkilöstökulut olivat 70 360 euroa per henkilö. Kaikkien ulkomaisomisteisten yritysten toimialojen yhteenlaskettu jalostusarvo oli puolestaan 104 720 euroa henkeä kohti ja henkilöstökulut 67 070 euroa per henkilö.

Energia-alalla sähkön tuotanto houkuttelee uusia toimijoita

Energia-alan jalostusarvon voimakkaan kasvun taustalla on vuonna 2021 alkanut markkinahintojen nousu, joka kiihtyi geopoliittisten tapahtumien seurauksena Euroopassa ja Suomessa historiallisen korkealle tasolle vuonna 2022. Vuonna 2023 hintataso kuitenkin laski merkittävästi tältä ennätyskorkealta tasolta. Sähkönhinnan nousu vaikutti liikevaihdon voimakkaaseen kasvuun vuonna 2022, jolloin energia-alan liikevaihto kasvoi 36,9 %, mutta vuoden 2023 aikana markkinahinta tasaantui ja liikevaihto laski edellisvuoden huippulukemista 11,5 %.

Energia ala on houkutellut uusia toimijoita ja erityisesti sähkön tuotanto vaikuttaa olevan houkutteleva ala uusille yrityksille. Energia-alan yritysten lukumäärä on kasvanut usean vuoden ajan ja vuonna 2023 alan yrityksiä oli 15 % enemmän kuin edellisvuonna. Eniten yritysten määrä lisääntyi sähkövoiman tuotanto, siirto ja jakelu toimialalla (TOL 351), jossa yritysten määrä lisääntyi 22 % vuoden aikana.

Energia-alalla (TOL D) yritysten toimipaikkojen yhteenlaskettu jalostusarvo verrattuna vuoteen 2022 kasvoi eniten Satakunnassa (98 %), Keski-Pohjanmaalla (33 %) ja Kanta-Hämeessä (31,9 %). Eniten jalostusarvo laski Kainuussa (-62,1 %), Pohjois-Pohjanmaalla (-34,5 %) ja Ahvenanmaalla (-31,9 %).

Toimipaikkojen lukumäärä maakunnittain kasvoi eniten vuoteen 2022 verrattuna eniten Uudellamaalla (22,7 %), Ahvenanmaalla (18,4 %) ja Keski-Suomessa (13,7 %). Eniten toimipaikkojen lukumäärä väheni verrattuna vuoteen 2022 Kymenlaaksossa (-8,7 %), Pohjois-Savossa (-4,2 %) ja Kanta-Hämeessä (-2 %).

Terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla voimakasta kasvua lähes kaikissa maakunnissa

Väestön ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa. Näyttääkin sille, että julkisten palvelujen rinnalla myös yksityiset palvelut kasvavat voimakkaasti. Terveys- ja sosiaalialalla (TOL Q) yritysten määrä kasvoi vuoden 2023 aikana 7 % ja alalla toimi 1 800 yritystä enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa alan henkilöstömäärä kasvoi 6 % vuoden aikana ja jalostusarvoa kertyi 13 % enemmän kuin vuonna 2022.

Alueittain tarkasteltuna terveys- ja sosiaalipalveluiden (TOL Q) toimipaikkojen lukumäärän kehitys pysyi varsin tasaisesti. Eniten toimipaikkojen lukumäärä kasvoi suhteellisesti vuoteen 2022 verrattuna Ahvenanmaalla (11,1 %), Lapissa (9,2 %) ja Kainuussa (6,3 %). Eniten toimipaikkojen lukumäärä laski Kanta-Hämeessä (-2 %) ja Etelä-Karjalassa toimipaikkojen lukumäärä pysyi samana vuoteen 2022 verrattuna.

Suhteessa edellisvuoteen sosiaali- ja terveysalalla (TOL Q) toimipaikkojen yhteenlaskettu jalostusarvo laski ainoastaan Ahvenanmaalla (-3,8 %). Jalostusarvo kasvoi eniten Pohjois-Savossa (20,5 %), Satakunnassa (18,5 %) ja Varsinais-Suomessa (17,5 %). Koko maan tasolla sosiaali- ja terveysalan toimipaikkojen jalostusarvon kehitys oli samansuuntaista.