Siirry etusivulle - Tilastokeskus

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi pysyi vuonna 2022 edellisvuoden tasolla

Katsaus liittyy aiheisiin:Koulutus ja tutkimusYritykset
katsaus | Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2022

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Tilastokeskuksen mukaan 7,9 miljardia euroa vuonna 2022. Menot nousivat 445 miljoonaa euroa vuodesta 2021, mikä tarkoittaa 5,9 % nimellistä kasvua. Vuosi 2022 oli kuitenkin hintojen nousun osalta poikkeava. Hintojen muutoksesta puhdistettu t&k-menojen volyymin kasvu 2021-2022 oli 0,6 %. Myös t&k-henkilöstön määrä (-0,5 %) ja tehdyt t&k-henkilötyövuodet (+1,0 %) pysyivät lähes edellisvuoden tasolla.

Tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus vuonna 2022 oli 3,0 %, osuudessa ei tapahtunut muutosta vuoteen 2021 verrattuna. Vuoden 2023 t&k-menoiksi arvioidaan 8,3 miljardia euroa. Kasvua olisi tällöin noin 360 miljoonaa eli 4,5 %, BKT-osuuden arvioidaan olevan 2,9 %.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2022

Yritysten osuus t&k-menoista kaksi kolmasosaa

Yritysten osuus t&k-menoista vuonna 2022 oli 68,0 % ja kotimaisten yritysten osuus menojen rahoituksesta oli 56,8 %. Julkisella sektorilla ja yksityisellä voittoa tavoittelemattomassa toiminnassa (YVT) käytetään 8,0 % t&k-menoista, mutta rahoituksessa valtionhallinnon ja muiden julkisten laitosten osuus on 27,1 % ja YVT-sektorin 1,8 %. Korkeakoulusektorin osuus tutkimusmenoista on 24,0 %, mutta osuus rahoittajana on vain 0,7 %. Ulkomaisten lähteiden osuus (ml. oman konsernin ulkomaiset yritykset) t&k-menojen rahoituksesta oli 13,6 %.

T&k-menoista 53 % oli palkkausmenoja, 41 % muita käyttömenoja ja loput 6 % käyttöomaisuuden hankintamenoja.

T&k-henkilöstön kokonaismäärä ja t&k-työvuodet ennallaan

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2022 kaikkiaan 86 936 henkilöä, joista yrityksissä 50 %, korkeakouluissa 41 % ja julkisella sektorilla 9 %. T&k-henkilöstön kokonaismäärä väheni 428 edellisvuodesta eli 0,5 %. Kokonaismäärän lasku tuli yrityksistä, joissa vuonna 2022 oli 2 165 (-4,7 %) t&k-henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Korkeakouluissa t&k-henkilöstön määrä kasvoi 1 565 henkilöä eli 4,6 % ja julkisella sektorilla 172 (2,3 %).

Naisten osuus tutkimushenkilöstöstä oli 36 %. Sukupuolijakauma vaihtelee sektoreittain. Yrityksissä miesten osuus t&k-henkilöistä oli 79 %, julkisella sektorilla oli myös lievä miesenemmistö, 52 %. Sen sijaan korkeakouluissa oli vastaava 52 %:n naisenemmistö. T&k-henkilökunnasta 76 % oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä.

T&k-henkilöstön tohtoreista 68 % työskenteli korkeakoulusektorilla

T&k-henkilöstöstä tohtorin tutkinto vuonna 2022 oli joka viidennellä. Lisäksi kahdella kolmasosalla on muu yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Muiden kuin korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 14 %. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehneistä tohtoreista 68 % työskenteli korkeakouluissa, 18 % yrityksissä ja 14 % julkisella sektorilla.

Tutkimustyövuosia vuonna 2022 tehtiin kaikkiaan 57 031. Määrä nousi edellisvuodesta 544 työvuotta, mikä tarkoittaa 1 %:n kasvua. T&k-toimintaan käytetty työaika supistui yrityksissä 1,8 %, julkisella sektorilla nousua oli 0,9 % ja korkeakoulusektorilla 6,6 %.

Puolet t&k-menoista Uudellamaalla

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 3 886 miljoonaa euroa vuonna 2022, mikä on 49 % koko maan t&k-menoista. Pirkanmaan t&k-menot olivat 944 miljoonaa euroa, Pohjois-Pohjanmaan 920 miljoonaa ja kummankin maakunnan osuus koko maan menoista oli noin 12 %. Varsinais-Suomi mukaan lukien neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli 79 %. Maakuntien osuudet ovat pysyneet hyvin vakaina edellisvuoteen verrattuna.

Korkeakoulujen osuus t&k-menoista suuri Itä-Suomessa

Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi Uudellemaalle. Maakunnan osuus sektorin t&k-menoista oli 71 %. Korkeakoulusektorin tutkimuksesta 38 % tehtiin Uudellamaalla. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan osuus oli 11 % kummankin ja Pohjois-Pohjanmaan 9 %. Yritysten t&k-menoista 50 % kohdistui Uudellemaalle. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet olivat 13 %.

Korkeakoulujen osuus koko maan tutkimuspanoksesta oli 24 % vuonna 2022, mutta korkeakoulujen suhteellinen merkitys Manner-Suomen maakuntien t&k-toiminnalle vaihtelee voimakkaasti. Korkeakoulujen osuus maakunnan t&k-menoista on yli puolet Etelä-Savossa (64 %), Pohjois-Karjalassa (56 %) ja Lapissa (52 %). Sen sijaan esimerkiksi Uudellamaalla korkeakoulujen osuus oli 19 %. Pirkanmaalla osuus oli 23 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 19 %.

Korkein yrityssektorin osuus t&k-menoista oli Pohjanmaan maakunnassa, 87 %. Uudellamaalla yritysten osuus oli 70 %, Pirkanmaalla 74 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 77 %. Pienimmät yritysten osuudet puolestaan olivat Etelä-Savossa, 26 %, Lapin maakunnassa 36 % sekä Pohjois-Karjalassa 37 %.

Tilaustutkimusta 326 miljoonaa

Tilatulla t&k-toiminnalla tarkoitetaan yrityksen tai organisaation muilta tilaamia t&k-palveluja, jotka eivät ole omaan t&k-toimintaan liittyviä palvelujen ostoja tai tukitoimintoja. Tilatun t&k:n tilastoinnissa rajaudutaan organisaatioihin, joilla on omaa t&k-toimintaa. Tilattua t&k:ta raportoitiin vuonna 2022 kaikkiaan 326 miljoonaa euroa. Yritysten t&k-hankinnat olivat 93 % koko volyymista. Eniten yritykset hankkivat t&k:ta muilta kotimaisilta yrityksiltä, 169 miljoonaa euroa. Kotimaisilta korkeakouluilta omaa t&k:ta tekevät yritykset tilasivat tutkimusta 22 miljoonan euron verran.

Yritykset

Yritysten tutkimus- ja kehittämismenot kasvoivat teollisuuden vetämänä 4,7 % vuonna 2022

Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen 5 397 miljoonaa euroa vuonna 2022. T&k-menot kasvoivat edellisvuodesta 244 miljoonaa euroa eli 4,7 %. Kasvuvauhti hidastui yli puolella edellisvuoden 11 % tasosta. Teollisuudessa menot lisääntyivät 335 miljoonaa, josta elektroniikkateollisuuden osuus oli 178 miljoonaa euroa. Sen sijaan muilla kuin teollisuuden toimialoilla menot laskivat 91 miljoonaa. Toimialalla informaatio ja viestintä (TOL 58-63) kasvua vuonna 2021 oli 151 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2022 toimialaryhmän t&k-menot supistuivat 89 miljoonaa euroa.

T&k-menojen muutos oli kaksijakoinen: alle 250 henkilön yrityksissä menot laskivat 117 miljoonaa euroa, kun taas vähintään 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä oli 362 miljoonan eli 11 %:n kasvu.

T&k-menojen kasvu yrityksissä oli omarahoitteista. Yritysten oma rahoitus nousi 258 miljoonaa vuodesta 2021, ulkopuolinen rahoitus puolestaan laski 14 miljoonaa. Oman konsernin ulkomaisten yritysten rahoitus pysyi käytännössä ennallaan ja oli 651 miljoonaa vuonna 2022. Kaikkiaan oman rahoituksen osuus t&k-menojen rahoituksesta oli 82 %. Konsernin ulkomaisten yksiköiden osuus oli 12 %. Merkittävin muun ulkopuolisen t&k-rahoituksen lähde olivat Business Finlandin lainat ja avustukset, joiden yhteenlaskettu osuus yritysten t&k-menojen rahoituksesta oli 4,2 % vuonna 2022.

Vuonna 2023 t&k-menojen kasvuksi arvioidaan yritysten antamiin ennakollisiin tietoihin perustuen noin 230 miljoonaa euroa eli noin 4,3 %.

Palvelualojen t&k-henkilöstö väheni

Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä vuonna 2022 työskenteli 43 951 henkilöä, 2 164 henkilöä (-4,7 %) vähemmän kuin edellisvuonna. Ohjelmistoalalla (TOL 62) t&k-henkilöstöä oli 1 247 (-13,6 %) edellisvuotta vähemmän. Teollisuudessa oli lievää 214 t&k-henkilön (1 %) kasvua.

T&k-henkilöstön määrässä näkyy sama kaksijakoinen kehitys kuin t&k-menoissa. Henkilöstömäärän lasku tulee alle 250 henkilön yrityksistä, joissa pudotusta oli 2 518 (-11,3 %). Yli 250 henkilön yrityksissä henkilömäärä hieman lisääntyi 354 t&k-henkilöllä (1,5 %), henkilöstömäärän kasvu oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin t&k-menojen lisäys suurissa yrityksissä.

Yritysten t&k-henkilöstöstä valtaosa, 79 %, on miehiä. Naisten osuus on suurin elintarviketeollisuudessa (67 %), kemianteollisuudessa (56 %) sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa (54 %). Miesvaltaisia aloja ovat kulkuneuvot (91 %), metallituotteet (90 %) ja muut koneet ja laitteet (89 %).

T&k-työn tehtävien mukaan luokiteltuna t&k-henkilöstöstä vuonna 2022 keskimäärin 77 % on tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, loput 23 % t&k-toiminnan tuki- ja avustavaa henkilökuntaa. Tutkijoiden osuus on korkein elektroniikkateollisuudessa ja rakentamisessa (87 %). Alhaisimmat osuudet ovat tekstiiliteollisuudessa (55 %) sekä metsäteollisuudessa (56 %).

Yritysten t&k-henkilöistä tohtoreita 7 %

Yritysten t&k-henkilöstöstä 7 %:lla oli tohtorin tutkinto, muu yliopistotutkinto oli puolella t&k-henkilöistä, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli 31 %. Koulutusjakaumassa ei tapahtunut muutosta vuoteen 2021 verrattuna.

T&k-toimintaan käytetyt työvuodet supistuivat edellisvuodesta 622 työvuotta (-1,8 %). Myös t&k-työvuosien lasku kohdistui palvelualoille, teollisuudessa tutkimustyövuodet lisääntyivät 2 %. Yli 250 henkilön yrityksissä t&k-työvuodet kasvoivat 3,8 %.

Yritysten t&k painottuu kehittämistoimintaan

Yritysten t&k-menoista 74 % oli luonteeltaan kehittämistoimintaa. Soveltavan tutkimuksen osuus menoista oli 18 % ja perustutkimuksen 8 %.

Lopputuotteittain tarkasteltuna suurimmat tuoteryhmät olivat muut koneet ja laitteet ja ohjelmistot, joihin molempiin kohdistui yritysten tuotekehityksestä 14 %. Seuraavaksi suurimmat tuoteryhmät jäävät alle 10 %:n. Kaikista tuoteryhmistä tietoja ei voida tietosuojan vuoksi julkaista.

Julkinen sektori

Julkisen sektorin tutkimusmenot kasvoivat 4,9 % vuonna 2022

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2022 olivat 637 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 30 miljoonaa euroa eli 4,9 %. Valtion tutkimuslaitosten ja muun julkisen hallinnon menot olivat 583 miljoonaa ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektorin 54 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 tutkimusmenojen arvioidaan olevan 670 miljoonaa euroa. 

Soveltavan tutkimuksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 59 %, kehittämistyön 27 % ja perustutkimuksen 14 %.

Lähes puolet julkisen sektorin t&k-henkilöstöstä naisia

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön määrä kasvoi 172 henkilöllä vuodesta 2021 ja oli kaikkiaan 7 633. Miehiä oli 52 % ja naisia 48 %. Tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus oli 31 %, tohtoreista naisia oli 46 %. Kaikkiaan vähintään yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus yhteensä oli 76 %.

Tutkimustyövuosia vuonna 2022 kertyi 5 158, mikä on 0,9 % enemmän kuin vuonna 2021.

Tekniikassa entiten t&k-henkilöstöä

Julkisella sektorilla t&k-henkilöstöstä 31 % työskentelee tekniikan alalla. Luonnontieteiden ja maatalous- ja metsätieteiden osuudet ovat 19 % ja 18 %, humanistisen alan osuus t&k-henkilöstöstä on vain 2,3 %. Tehtävän mukaan jaoteltuna henkilöstöstä 74 % oli tutkijoita ja 26 % muuta t&k-henkilöstöä. Naisten osuus tutkijoista oli 46 %. Naisten osuus tutkijoiden ryhmässä on 70 % humanistisissa tieteissä, kaksi kolmasosaa lääke- ja terveystieteissä, mutta tekniikassa osuus on vain 29 %.

T&k-menoilla mitattuna tekniikan osuus on 39 %, luonnontieteiden sekä maatalous- ja metsätieteiden 17 % kummankin, humanististen tieteiden osuus t&k-menoista on 1 %. 

Korkeakoulut

Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat 9,9 % vuonna 2022

Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämismenot olivat vuonna 2022 yhteensä 1 902 miljoonaa euroa. Yliopistojen t&k-menot olivat 1 549 miljoonaa euroa, ammattikorkeakoulujen 261 miljoonaa euroa ja yliopistollisten sairaaloiden 91 miljoonaa euroa. Kasvua korkeakoulusektorilla viime vuoteen nähden oli 171 miljoonaa euroa. Yliopistojen t&k-menot kasvoivat 10,5 %, ammattikorkeakoulujen 9,9 % ja yliopistollisten sairaaloiden menot pysyivät edellisvuoden tasolla.

8cf6a4c1-c631-46e6-9a49-2ea23d182f63

Rahoituslähteittäin ulkopuolisen rahoituksen osuus korkeakoulujen t&k-menoista vuonna 2022 oli 54 %. Valtion perusrahoituksen osuus (budjettiosuus) oli 43 % ja korkeakoulujen oman t&k-rahoituksen osuus 3 %. Ulkopuolisen rahoituksen, perusrahoituksen ja oman rahoituksen osuudet korkeakoulujen t&k-menoista pysyivät lähes muuttumattomina edelliseen vuoteen nähden. Business Finland rahoitti korkeakoulujen t&k-toimintaa yhteensä 68 miljoonalla eurolla, joka on 7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen Akatemian rahoitus korkeakouluille nousi 20 miljoonaa euroa ja oli yhteensä 374 miljoonaa euroa. EU:n tutkimusrahoitus korkeakouluille oli 186 miljoonaa euroa vuonna 2022, joka oli 16 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena.

Tutkimushenkilöstön määrä kasvoi korkeakouluissa 4,6 % ja tutkimustyövuodet 6,6 %

Tutkimushenkilöstön määrä vuonna 2022 korkeakouluissa oli yhteensä 35 353 henkilöä, joista 28 436 työskenteli yliopistoissa, 5 520 ammattikorkeakouluissa ja 1 397 yliopistollisissa sairaaloissa. T&k-henkilöstöstä yli puolet, 52 %, oli naisia. Tutkimushenkilöstö kasvoi yliopistoissa 5,5 %, ammattikorkeakouluissa 6,9 % ja yliopistollisissa sairaaloissa tutkimushenkilöstön määrä laski 15,9 % vuoden takaisesta.

Tehtävän mukaan suurin osa, 76 %, korkeakoulujen t&k-henkilöstöstä työskenteli tutkijana tai tuotekehitysinsinööreinä. Muu t&k-henkilöstö toimii tutkimuksen tukitehtävissä. Tutkijoiden määrä kasvoi 1 615 henkilöllä vuodesta 2021, muun t&k-henkilökunnan määrä taas laski 50 henkilöllä.

Korkeakoulujen t&k-henkilöstöstä tohtorintutkinnon suorittaneita oli yhteensä 11 973 henkilöä. Lisensiaatintutkinto oli 793 henkilöllä ja muu yliopistotutkinto oli 14 198 henkilöllä. Tohtori- ja lisensiaatintutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi viime vuodesta vain hieman. Muun yliopistotutkinnon suorittaneiden määrä taas kasvoi vahvemmin, 988 henkilöllä eli 7,5 %.

Korkeakoulujen tutkimustyövuodet kasvoivat edellisestä vuodesta 6,6 %. Yhteensä korkeakouluissa tehtiin vuonna 2022 tutkimustyövuosia 18 087, joista suurin osa 14 633 yliopistoissa. Yliopistojen tutkimustyövuosissa kasvua oli 6,9 % vuoden takaiseen nähden. Ammattikorkeakouluissa tutkimustyövuosia tehtiin 2 758, joka oli 9,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Yliopistollisten sairaaloiden tutkimustyövuodet laskivat 8,7 % ja olivat 696 vuonna 2022.

74c980e6-0c70-4932-954b-72841c8fa40a

Korkeakouluissa tehtiin eniten t&k-työvuosia luonnontieteissä

Päätieteenaloittain eniten tutkimustyövuosia tehtiin korkeakouluissa luonnontieteissä, yhteensä 4 888 tutkimustyövuotta vuonna 2022. Kaikkien päätieteenalojen tutkimustyövuodet kasvoivat vuonna 2022. Voimakkainta kasvu oli tekniikan alalla, jonka tutkimustyövuodet kasvoivat 10,4 % vuonna 2022. Myös yhteiskuntatieteissä kasvu oli vahvaa ja tutkimustyövuodet kasvoivat 8,2 % edellisvuodesta.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Julkaisua taustoittavat tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Henkilöstön suurusluokka
  • Tutkimustyyppi
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Suorittajasektori
  • Rahoituslähde
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Tuoteryhmä
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Korkeakoulu
  • Rahoituslähde
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Suorittajasektori
  • Tutkimustyyppi
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Korkeakoulu
  • Koulutus
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Tieteenala
  • Rahoituslähde
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
  • Tehtävä
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Tieteenala
  • Tehtävä
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
  • Koulutus
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Alue
  • Sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Tilattu tutkimus- ja kehittämistoiminta
  • Sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Rahoituslähde
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Tehtävä
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Henkilöstön suurusluokka
  • Rahoituslähde
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Henkilöstön suurusluokka
  • Koulutus
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Tutkimustyyppi
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Suorittajasektori
  • Koulutus
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Rahoituslähde
  • Korkeakoulu
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2022. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 26.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
tiede.teknologia@stat.fi
Ari Leppälahti
kehittämispäällikkö
029 551 3237

Muut asiantuntijat

Heidi Pirkola
yliaktuaari
029 551 3246
Matias Honkala
yliaktuaari
029 551 3820

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.