Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi kasvoi vuonna 2023
katsaus | Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2023Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Tilastokeskuksen mukaan 8,4 miljardia euroa vuonna 2023. Menot nousivat 503 miljoonaa euroa vuodesta 2022, mikä tarkoittaa 6,3 % nimellistä kasvua. Tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus vuonna 2023 oli 3,09 %, nousua 0,14 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna. Vuoden 2024 t&k-menoiksi arvioidaan 8,8 miljardia ja menojen BKT-osuudeksi 3,16 %.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2023
Yritysten osuus t&k-menoista kaksi kolmasosaa
Yritysten osuus t&k-menoista vuonna 2023 oli 67,6 % ja kotimaisten yritysten osuus menojen rahoituksesta oli 55,5 %. Julkisella sektorilla ja yksityisellä voittoa tavoittelemattomassa toiminnassa (YVT) käytetään 8,2 % t&k-menoista, rahoituksessa valtionhallinnon ja muiden julkisten laitosten osuus on 27,4 % ja YVT-sektorin 1,9 %. Korkeakoulusektorin osuus tutkimusmenoista on 24,2 %, mutta osuus rahoittajana on vain 0,7 %. Ulkomaisten lähteiden osuus t&k-menojen rahoituksesta oli 14,4 %.
T&k-menoista 54 % oli palkkausmenoja, 39 % muita käyttömenoja ja loput 7 % käyttöomaisuuden hankintamenoja.
T&k-henkilöstön kokonaismäärä ja t&k-työvuodet kasvussa
Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2023 kaikkiaan 90 620 henkilöä, joista yrityksissä 50,6 %, korkeakouluissa 40,7 % ja julkisella sektorilla 8,7 %. T&k-henkilöstön kokonaismäärä nousi 3 683 henkilöä edellisvuodesta eli 4,2 %. Kasvua oli tasaisesti kaikilla sektoreilla.
Naisia tutkimushenkilöstöstä vuonna 2023 oli 36 %, miehiä 54 %. Sukupuolijakauma vaihtelee sektoreittain. Yrityksissä miesten osuus t&k-henkilöistä oli 79 %, valtion hallinnonaloilla miesten osuus oli 54 %. Yksityisellä voittoa tavoittelemattomalla sektorilla sen sijaan oli vahva naisenemmistö, 63 %. Myös korkeakouluissa enemmistö t&k-henkilöstöstä, 52 %, oli naisia. T&k-henkilökunnasta 73 % oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä.
Tutkimustyövuosia vuonna 2023 tehtiin kaikkiaan 59 725. Määrä nousi edellisvuodesta 2 694 työvuotta, mikä tarkoittaa 4,7 %:n kasvua. T&k-työvuosien kasvuprosentti oli käytännössä sama kaikilla sektoreilla.
T&k-henkilöstön tohtoreista 67 % työskenteli korkeakoulusektorilla
T&k-henkilöstöstä tohtorin tutkinto vuonna 2023 oli joka viidennellä. Kaikkiaan kahdella kolmasosalla on yliopistotutkinto. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 19 %, muu koulutus oli 14 %:lla. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehneistä tohtoreista 67 % työskenteli korkeakouluissa, 19 % yrityksissä ja 14 % julkisella sektorilla. Korkeakoulusektorin osalta ryhmään muu koulutus kuuluvat henkilöt, joiden koulutustaso ei ole tiedossa. Tämä koskee vain yliopistoja, joissa tieto koulutusasteesta puuttuu 14 %:lla t&k-henkilöstöstä. Pääosa näistä on jatko-opiskelijoita.
Puolet t&k-menoista Uudellamaalla
Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 4 215 miljoonaa euroa vuonna 2023, mikä on 50,0 % koko maan t&k-menoista. Osuus nousi prosenttiyksikön edellisvuodesta. Pirkanmaan t&k-menot olivat 1 038 miljoonaa euroa (osuus menoista 12 %) ja Pohjois-Pohjanmaan 952 miljoonaa (11 %). Varsinais-Suomi mukaan lukien neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli 80 %.
Korkeakoulujen osuus t&k-menoista suuri Itä-Suomessa
Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi Uudellemaalle. Maakunnan osuus sektorin t&k-menoista oli 71 %. Korkeakoulusektorin tutkimuksesta 38 % tehtiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomen osuus oli 12 %, Pirkanmaan 11 % ja Pohjois-Pohjanmaan 10 %. Yritysten t&k-menoista 51 % kohdistui Uudellemaalle, Pirkanmaalle 14 % ja Pohjois-Pohjanmaalle 12 %.
Korkeakoulujen osuus koko maan tutkimuspanoksesta oli 24 % vuonna 2023, mutta korkeakoulujen suhteellinen merkitys maakuntien t&k-toiminnalle vaihtelee voimakkaasti. Korkeakoulujen osuus maakunnan t&k-menoista on yli puolet Etelä-Savossa (63 %) Pohjois-Karjalassa (60 %) ja Lapissa (58 %). Suurimmista t&k-maakunnista Uudellamaalla korkeakoulujen osuus oli 19 %. Pirkanmaalla 22 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 20 %.
Korkein yrityssektorin osuus t&k-menoista Manner-Suomessa oli Pohjanmaan maakunnassa, 86 %. Uudellamaalla yritysten osuus oli 70 %, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla 75 %. Pienimmät yritysten osuudet puolestaan olivat Etelä-Savossa, 27 %, Lapin maakunnassa, 29 % sekä Pohjois-Karjalassa (32 %).
Tilaustutkimusta 378 miljoonaa
Tilatulla t&k-toiminnalla tarkoitetaan yrityksen tai organisaation muilta tilaamia t&k-palveluja, jotka eivät ole omaan t&k-toimintaan liittyviä palvelujen ostoja tai tukitoimintoja. Tilatun t&k:n tilastoinnissa rajaudutaan organisaatioihin, joilla on omaa t&k-toimintaa. Tilattua t&k:ta raportoitiin vuonna 2023 kaikkiaan 378 miljoonaa euroa. Yritysten t&k-hankinnat olivat 92 % koko volyymista. Eniten yritykset hankkivat t&k:ta muilta kotimaisilta yrityksiltä, 175 miljoonaa euroa. Kotimaisilta korkeakouluilta omaa t&k:ta tekevät yritykset tilasivat tutkimusta 25 miljoonan euron verran.
Yritykset
Yritysten tutkimus- ja kehittämismenot kasvoivat 5,7 % vuonna 2023
Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen 5 703 miljoonaa euroa vuonna 2023. T&k-menot kasvoivat vuoteen 2022 verrattuna 306 miljoonaa euroa eli 5,7 %. Kasvuvauhti oli edellisvuotta (4,7 %) nopeampaa. Teollisuudessa menot lisääntyivät 173 miljoonaa eli 5,3 %, josta elektroniikkateollisuuden (TOL26-27) osuus oli 91 miljoonaa euroa. Muilla kuin teollisuuden toimialoilla mitattiin 6,3 % kasvu. Toimialalla informaatio ja viestintä (J, TOL 58-63) t&k-menojen lisäys oli 158 miljoonaa euroa (18 %). Laskua oli puolestaan toimialalla tieteellinen tutkimus ja kehittäminen (TOL 72), 64 miljoonaa (-14 %).
Yrityksen kokoluokan mukaan t&k-menot kasvoivat 2022-2023 eniten 50-249 henkilön yrityksissä, 12,7 %. Näitä pienemmissä yrityksissä menojen muutos oli 5,5 % ja yli 250 henkilön yrityksissä 3,9 % . T&k-menot keskittyvät suuriin yrityksiin, vähintään 500 henkilöä työllistävien yritysten osuus on 56 % ja yli 250 henkilön yritysten 67 %.
Yritysten oman rahoituksen osuus t&k-menojen rahoituksesta oli 80,4 % vuonna 2023. Edellisvuoteen verrattuna osuus laski 1,3 prosenttiyksikköä. Oman konsernin ulkomaisten yritysten rahoitus oli 730 miljoonaa vuonna 2023 eli 12,8 %, lisäystä 79 miljoonaa vuodesta 2022. Muista t&k-rahoituksen lähteistä Business Finlandin lainat ja avustukset (255 miljoonaa) kasvoivat 30 miljoonaa vuodesta 2022.
Vuonna 2024 t&k-menojen kasvuksi arvioidaan yritysten antamiin ennakollisiin tietoihin perustuen noin 210 miljoonaa euroa eli noin 3,7 %.
Suuret yritykset lisänneet t&k-henkilöstöä
Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä vuonna 2023 työskenteli 45 837 henkilöä, 1 886 henkilöä (4,3 %) enemmän kuin edellisvuonna. Toimialalla informaatio ja viestintä (J, TOL 58-63) t&k-henkilöstöä oli 1 294 (12,4 %) edellisvuotta enemmän. Teollisuudessa t&k-henkilöstön kasvu 1 065 (4,6 %) oli lähellä keskimääräistä muutosta.
Yli 100 henkilön yrityksissä t&k-henkilöstö kasvoi 7,6 %, sen sijaan tätä pienemmissä yrityksissä oli laskua 2,9 %.
Yritysten t&k-henkilöstöstä 79 % on miehiä, naisia on 21 %. Naisten osuus on suurin elintarviketeollisuudessa (66 %), tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa (58 %) sekä kemianteollisuudessa (56 %). Miesvaltaisia aloja ovat metallituotteet, muut koneet ja laitteet, kulkuneuvot sekä elektroniikkateollisuus (miesten osuus 87-88 %).
T&k-työn tehtävien mukaan luokiteltuna t&k-henkilöstöstä vuonna 2023 keskimäärin 76 % on tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, loput 24 % t&k-toiminnan tuki- ja avustavaa henkilökuntaa. Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus on korkein elektroniikkateollisuudessa ja rakentamisessa (85 %). Alhaisimmat osuudet ovat energiahuollossa (TOL D-E, 44 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (TOL K, 55 %).
T&k-toimintaan käytetyt työvuodet lisääntyivät edellisvuodesta 1 569 työvuotta (4,6 %). Teollisuudessa kasvua oli 4,1 %, muilla toimialoilla 5,4 %.
Yritysten t&k-henkilöistä tohtoreita 8 %
Yritysten t&k-henkilöstöstä 8 %:lla oli tohtorin tutkinto, muu yliopistotutkinto oli puolella t&k-henkilöistä, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli 31 %. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein toimialoilla tutkimus ja kehittäminen (TOL 72, 17 %), kemianteollisuus (TOL 20-21, 16 %) sekä metallien jalostus (TOL 24, 15 %).
Yritysten t&k painottuu kehittämistoimintaan
Yritysten t&k-menoista 74 % oli luonteeltaan kehittämistoimintaa. Soveltavan tutkimuksen osuus menoista oli 20 % ja perustutkimuksen 6 %. Eniten perustutkimusta, 71 miljoonaa, oli toimialalla muut koneet ja laitteet (TOL 28).
Lopputuotteittain tarkasteltuna suurimmat tuoteryhmät olivat ohjelmistot (TOL 62 mukainen tuoteryhmä, 15,5 % ja muut koneet ja laitteet (TOL 28, 13,4 %). Seuraavaksi suurimmat tuoteryhmät jäävät alle 5 %:n osuuden. Kaikista tuoteryhmistä tietoja ei voida tietosuojan vuoksi julkaista.
Julkinen sektori
Julkisen sektorin tutkimusmenot kasvoivat 9,3 % vuonna 2023
Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2023 olivat 696 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 59 miljoonaa euroa eli 9,3 %. Valtion tutkimuslaitosten ja muun julkisen hallinnon menot olivat 641 miljoonaa ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektorin 55 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 julkisen sektorin tutkimusmenojen arvioidaan olevan 717 miljoonaa euroa.
Soveltavan tutkimuksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 60 %, kehittämistyön 27 % ja perustutkimuksen 13 %.
Julkisen sektorin t&k-henkilöstön sukupuolijakauma tasainen
Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön määrä kasvoi 265 henkilöllä vuodesta 2022 ja oli kaikkiaan 7 898. Sukupuolijakauma on varsin tasainen, miehiä oli 51 % ja naisia 49 %. Tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus oli 31 %, tohtoreista naisia oli 47 %. Kaikkiaan vähintään yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus yhteensä oli 77 %.
Tutkimustyövuosia vuonna 2023 kertyi 5 401, mikä on 4,7 % enemmän kuin vuonna 2022.
Tekniikka suurin tieteenala
Julkisella sektorilla t&k-henkilöstöstä 30 % työskentelee tekniikan alalla. Luonnontieteiden ja maatalous- ja metsätieteiden osuudet ovat 19 % ja 18 %, humanistisen alan osuus t&k-henkilöstöstä on vain 2 %. Tehtävän mukaan jaoteltuna henkilöstöstä 75 % oli tutkijoita ja 25 % muuta t&k-henkilöstöä. Naisten osuus tutkijoista oli 47 %. Naisten osuus tutkijan tehtävissä toimivista on tekniikassa vain 32 %, missä tosin on nousua 3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
T&k-menoilla mitattuna tekniikan osuus on 39 %, luonnontieteiden, maatalous- ja metsätieteiden sekä yhteiskuntatieteiden osuus on 16-17 %, humanististen tieteiden osuus t&k-menoista on 1 %.
Korkeakoulut
Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat 7,3 % vuonna 2023
Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämismenot olivat vuonna 2023 yhteensä 2 040 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 138 miljoonaa euroa. Yliopistojen t&k-menot olivat korkeakouluista suurimmat 1 659 miljoonaa euroa, ammattikorkeakoulujen 272 miljoonaa euroa ja yliopistollisten sairaaloiden 109 miljoonaa euroa. Yliopistojen t&k-menot kasvoivat 7,1 %, ammattikorkeakoulujen 3,9 % ja yliopistollisen sairaaloiden 19,7 %.
Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli suurin rahoituslähteittäin ja ulkopuolisen rahoituksen osuus korkeakoulujen t&k-menoista oli 53 %. Valtion perusrahoituksen (budjettirahoitus) osuus oli 44 % ja korkeakoulujen oman t&k-rahoituksen osuus oli pienin 3 %. Business Finland rahoitti korkeakoulujen t&k-toimintaa yhteensä 81 miljoonalla eurolla, joka on 13 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen Akatemian rahoitus korkeakouluille kasvoi 10 miljoonaa euroa ja oli yhteensä 384 miljoonaa euroa. EU:n tutkimusrahoitus korkeakouluille oli vuonna 2023 yhteensä 215 miljoonaa euroa, joka on 29 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.
Tutkimushenkilöstön määrä kasvoi korkeakouluissa 4,3 % ja tutkimustyövuodet 4,9 %
Vuonna 2023 tutkimushenkilöstön määrä korkeakouluissa oli yhteensä 36 885 henkilöä, joista 29 418 työskenteli yliopistoissa, 5 635 ammattikorkeakouluissa ja 1 832 yliopistollisissa sairaaloissa. Korkeakoulujen t&k-henkilöstöstä 52 % oli naisia. Tutkimushenkilöstö kasvoi yliopistoissa 3,5 %, ammattikorkeakouluissa 2,1 % ja yliopistollisissa sairaaloissa 31,1 %.
Tehtävän mukaan suurin osa, 77 %, korkeakoulujen tutkimushenkilöstöstä työskenteli tutkijana tai tuotekehitysinsinöörinä. Loput 23 % tutkimushenkilöstöstä työskentelivät erilaisissa tutkimuksen tukitehtävissä. Tutkijoiden määrä kasvoi vuoden takaisesta 1 329 henkilöllä, muun t&k-henkilökunnan määrä kasvoi 203 henkilöllä.
Korkeakoulujen t&k-henkilöstöstä tohtorintutkinnon suorittaneita oli yhteensä 12 324 henkilöä. Lisensiaatintutkinto oli 644 henkilöllä ja muu yliopistotutkinto oli 14 823 henkilöllä. Tohtorien määrä kasvoi viime vuodesta 351 henkilöllä, mutta lisensiaattien määrä laski 149 henkilöllä. Muun yliopistotutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi 625 henkilöllä.
Tutkimustyövuodet kasvoivat korkeakouluissa vuoden takaisesta 4,9 %. Yhteensä korkeakouluissa tehtiin tutkimustyövuosia vuonna 2023 18 969, joista suurin osa 15 244 tehtiin yliopistoissa. Kasvua yliopistojen tutkimustyövuosissa oli 4,2 % viime vuoteen nähden. Ammattikorkeakouluissa tutkimustyövuosia tehtiin yhteensä 2 900, joka oli 5,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Yliopistollisen sairaaloiden tutkimustyövuodet kasvoivat 18,5 % vuodesta 2022 ja olivat 825 tutkimustyövuotta vuonna 2023.
Korkeakouluissa tehtiin eniten tutkimustyövuosia luonnontieteissä
Päätieteenaloittain eniten tutkimustyövuosia tehtiin korkeakouluissa luonnontieteissä, yhteensä 5 031 tutkimustyövuotta vuonna 2023. Kaikkien päätieteenalojen tutkimustyövuodet kasvoivat vuonna 2023 edellisvuodesta. Voimakkainta kasvu oli lääke- ja terveystieteissä, jonka tutkimustyövuodet kasvoivat 7,9 % vuonna 2023.
Kuviot
T&k-työvuodet korkeakoulusektorilla päätieteenaloittain vuosina 2022-2023
T&k-työvuodet korkeakouluittain vuonna 2023
Korkeakoulusektorin t&k-menot vuosina 2016-2023
T&k-menot suorittajasektorin mukaan (milj.EUR) 2023
T&k-menot sektorin ja rahoituslähteen mukaan 2023
T&k-henkilöstö sektorin ja sukupuolen mukaan 2023
T&k-työvuodet sektorin mukaan 2013-2023
T&k-henkilöstön tohtorit sektorin mukaan 2023
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Henkilöstön suurusluokka
- Tutkimustyyppi
- Suorittajasektori
- Rahoituslähde
- Tuoteryhmä
- Korkeakoulu
- Rahoituslähde
- Suorittajasektori
- Tutkimustyyppi
- Korkeakoulu
- Koulutus
- Sukupuoli
- Tieteenala
- Rahoituslähde
- Sektori
- Tehtävä
- Tieteenala
- Tehtävä
- Sektori
- Koulutus
- Alue
- Sektori
- Tilattu tutkimus- ja kehittämistoiminta
- Sektori
- Toimiala
- Rahoituslähde
- Sektori
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon