Ehdokkaiden kannatus

Ero ehdokkaiden kannatuksessa oli verrattain pieni suoran kansanvaalin ajan historiassa (3,2 prosenttiyksikköä), tosin vuoden 2000 vaaleissa ero toisen vaalin ehdokkaiden kannatuksessa oli vain 0,02 prosenttiyksikköä suurempi. Ehdokkaiden kannatuksessa oli kuitenkin alueellisia eroja. Vaalit voittanut Stubb sai suurimman kannatuksen Vaasan (62,8 %) ja Uudenmaan (54,8 %) vaalipiireissä. Haaviston ääniosuus oli suurin Ahvenanmaan maakunnan (58,6 %) ja Helsingin (57,7 %) vaalipiireissä.

Sisältöä ladataan

Äänestysaktiivisuus laski toisessa vaalissa

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli toisessa vaalissa 70,7, mikä oli 4,3 prosenttiyksikköä ensimmäistä vaalia pienempi. Toisessa vaalissa naisista äänesti 74,5 % ja miehistä 66,7 %. Naisten äänestysprosentti laski ensimmäisestä vaalista 2,8 prosenttiyksikköä ja miesten 5,8 prosenttiyksikköä.

Sisältöä ladataan

Vaalipiireistä korkein äänestysprosentti oli Helsingin vaalipiirissä (76,6 %) ja matalin Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä (65,3 %). Kunnista Manner-Suomessa asuvien äänestysprosentti oli korkein Luodossa (86,8 %) ja matalin Hyrynsalmella (57,2 %).

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus vaalipiireittäin presidentinvaalissa 2024, I ja II vaali, %

Sisältöä ladataan

Hylättyjen äänten määrä kasvoi selvästi toisessa vaalissa. Toisessa vaalissa hylättiin 20 389 ääntä, mikä on 11 294 ääntä enemmän kuin ensimmäisessä vaalissa. Yleisin hylkäysperuste oli äänestyslipussa ollut äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä. Tällaisia oli hylätyistä äänistä ensimmäisessä vaalissa 54,1 % ja toisessa vaalissa 63,6 %. Toisessa vaalissa seuraavaksi yleisin hylkäysperuste oli tyhjä äänestyslippu, tällaisia oli hylätyistä äänistä 24,3 %. Suhteellisesti eniten hylättyjen äänten osuus kasvoi Hämeen, Satakunnan ja Vaasan vaalipiireissä.

Sisältöä ladataan

Yksityiskohtaiset vaalitulostiedot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokantapalvelusta.