Siirry etusivulle - Tilastokeskus

Kaksi kolmesta suomalaisesta aikuisesta luki kirjoja ja yli puolet harrasti luovia harrastuksia vuonna 2022

katsaus | Elinolotilasto 2022

Muutos

Elinolotilastossa julkistetaan uusia tietokantataulukoita.
Lue lisää muutoksesta

Tilastokeskuksen mukaan kulttuuritapahtumiin osallistuminen, kuten elokuvissa, konserteissa, elävissä esityksissä, museoissa ja urheilutapahtumissa käynti, väheni voimakkaasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Myös luovat harrastukset, kuten soittimen soittaminen, kuvataide, näytteleminen, käsityöt, valokuvaus tai kirjoittaminen, ovat vähentyneet hieman. Naiset osallistuivat kulttuuritapahtumiin, harrastivat luovia harrastuksia ja lukivat kirjoja enemmän kuin miehet. Miehet osallistuivat urheilutapahtumiin enemmän kuin naiset.

Luovat harrastukset, kuten soittimen soittaminen, kuvataide, näytteleminen, käsityöt, valokuvaus tai kirjoittaminen, ovat vähentyneet hieman vuodesta 2015 vuoteen 2022 mennessä. Naiset harrastavat luovia harrastuksia huomattavasti enemmän kuin miehet. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuoret ja nuoret aikuiset, 16–34-vuotiaat, harrastivat luovia harrastuksia eniten.

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltaessa ylemmillä toimihenkilöillä oli eniten luovia harrastuksia.

Naiset ovat aktiivisia kirjojen lukijoita

Naiset lukevat kirjoja huomattavasti aktiivisemmin kuin miehet: 75 % naisista ja 61 % miehistä oli lukenut jonkin kirjan vuonna 2022. Myös ns. aktiivilukijoita oli enemmän naisten kuin miesten joukossa: naisista 28 % ja miehistä 16 % oli lukenut vähintään 10 kirjaa vuonna 2022. Ikäryhmittäin tarkasteltaessa vähintään yhden kirjan lukeneista suurin osuus oli ikäryhmässä 25–49-vuotiaat (74 %), mutta aktiivilukijoista eli vähintään 10 kirjaa lukeneista suurin osuus oli 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä (26 %).

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna eniten kirjoja lukivat ylemmät toimihenkilöt. Kirjojen lukemiseen on laskettu mukaan perinteinen kirjojen lukeminen ja äänikirjojen kuunteleminen. Luettuihin ja kuunneltuihin kirjoihin ei lueta mukaan opiskelu- ja koulukirjoja eikä työn takia luettuja kirjoja.

Lukemisen harrastaminen on varsin kahtiajakautunutta: hieman harvempi kuin joka kolmas (31 %) oli lukenut yhdestä neljään kirjaa vuoden 2022 aikana, ja vähintään 10 kirjaa oli lukenut 22 %. Sen sijaan 5–9 kirjaa lukeneiden osuus oli vähäisempi, 16 %.

Nuoret käyvät elokuvissa useimmin

Elokuvissa oli käynyt 35 % 16 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2022. Elokuvateatterit ovat olleet koronarajoitusten vuoksi joko kokonaan kiinni tai yleisön määrää on jouduttu selvästi rajoittamaan, mikä on katkaissut aiemman nousujohteisen trendin.

Naiset kävivät elokuvissa hieman aktiivisemmin kuin miehet, tosin suuria eroja ei ollut. Nuoret (16–24-vuotiaat) olivat aktiivisimpia elokuvissa kävijöitä. Ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat kävivät elokuvissa enemmän kuin muut.

Hieman harvempi kuin joka kolmas (30 %) oli käynyt elokuvissa 1–3 kertaa vuonna 2022. Kovin aktiivinen elokuvissa käyminen oli harvinaista, sillä vain 5 % oli käynyt elokuvissa neljä kertaa tai enemmän. Vielä vuonna 2015 18 % oli käynyt elokuvissa vähintään neljä kertaa.

Elävissä esityksissä käyminen vähentynyt

Elävissä esityksissä, kuten teatterissa, konsertissa, oopperassa, baletissa tai tanssiesityksissä käyminen, oli viimeisen 10 vuoden aikana huomattavasti vähentynyt. Pandemia-ajan yleisörajoitukset vaikuttivat suuresti myös elävissä esityksissä käynteihin. Kaikkiaan joka kolmas (33 %) 16 vuotta täyttäneestä väestöstä oli käynyt elävissä esityksissä vuonna 2022. Vielä vuonna 2015 elävissä esityksissä oli käynyt 65 %. Naisista suurempi osuus kuin miehistä oli käynyt elävissä esityksissä. Ikäryhmittäin tarkastellen työikäiset eli 25–64-vuotiaat kävivät elävissä esityksissä eniten.

Eniten elävissä esityksissä kävivät ylemmät toimihenkilöt, joista puolet (49 %) oli käynyt elävissä esityksissä vuonna 2022. Vähiten elävissä esityksissä kävivät maatalousyrittäjät, joista noin joka viides (19 %) oli käynyt elävissä esityksissä.

Noin joka neljäs (26 %) oli käynyt elävissä esityksissä 1–3 kertaa vuonna 2022, kun vuonna 2015 elävissä esityksissä oli käynyt 42 %. Neljä kertaa tai enemmän elävissä esityksissä oli käynyt 6 %, ja vuonna 2015 noin joka neljäs (24 %).

Vielä vuonna 2015 kiinnostuksen puute mainittiin yleisimmäksi syyksi sille, miksi ei ollut osallistunut kulttuuritapahtumiin vuoden aikana. Vuonna 2022 yleisimmin mainittiin ”muu syy”, mikä todennäköisesti liittyi koronapandemian tuomiin rajoituksiin.

Ylemmät toimihenkilöt kävivät eniten museoissa ja taidenäyttelyissä, sekä arkeologisilla tai historiallisilla paikoilla

Eniten museoissa ja taidenäyttelyissä, sekä arkeologisilla tai historiallisilla paikoilla olivat käyneet ylemmät toimihenkilöt: heistä 67 % oli käynyt kyseisissä kulttuurikohteissa vuonna 2022. Vielä vuonna 2015 ylemmistä toimihenkilöistä 86 % oli käynyt kyseisissä kulttuurikohteissa. Eläkkeellä olevista noin joka kolmas (32 %) oli käynyt kyseisissä kulttuurikohteissa vuonna 2022. Vielä vuonna 2015 eläkkeellä olevista lähes puolet (47 %) oli käynyt kyseisissä kulttuurikohteissa.

Koko 16 vuotta täyttäneen väestön tasolla 44 % oli käynyt museoissa ja taidenäyttelyissä, sekä arkeologisilla tai historiallisilla paikoilla. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 35–49-vuotiaat olivat käyneet kyseisissä kulttuurikohteissa eniten ja yli 75-vuotiaat vähiten. Sukupuolen mukaan käynneissä ei juuri ollut eroa.

Miehet suosivat urheilutapahtumissa käymistä

Urheilutapahtumiin yleisönä osallistuminen on miesten keskuudessa huomattavasti yleisempää kuin naisten. 34 % miehistä ja 22 % naisista oli käynyt jossain urheilutapahtumassa vuonna 2022. Koko 16 vuotta täyttäneen väestön tasolla 28 % oli käynyt jossain urheilutapahtumassa. Vuonna 2015 lähes puolet (47 %) oli käynyt urheilutapahtumassa. Eniten urheilutapahtumissa kävivät 35–49-vuotiaat ja vähiten yli 75-vuotiaat.

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltaessa eniten urheilutapahtumissa kävivät ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät.

Muutos

Elinolotilastossa julkistetaan uusia tietokantataulukoita.
Lue lisää muutoksesta

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Julkaisua taustoittavat tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Ikä
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sosioekonominen asema
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Käyntien määrä
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Ikä
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sosioekonominen asema
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Elinolotilasto [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2022. ISSN=2669-8854. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Riitta Hanifi
tutkija
029 551 2946

Muut asiantuntijat

Kaisa-Mari Okkonen
yliaktuaari
029 551 3408

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.