Tässä katsauksessa kuvataan tuloerojen pitkän aikavälin kehitystä vuodesta 1966 vuoteen 2023. Katsauksen lopussa tarkastellaan erikseen myös viimeisimmän tilastovuoden tietoja. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston kokonaisaineistoon vuosilta 1995–2023, tulonjakotilaston otosaineistoon vuosilta 1986–1994 ja kulutustutkimuksen otosaineistoon vuosilta 1966, 1971, 1976 ja 1981.

Suhteellisten tuloerojen kehitys

Yleisin suhteellisia tuloeroja kuvaava indikaattori eli Gini-kerroin sai arvon 27,9 vuonna 2023. Tämä oli 0,7 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi kerroin on, sitä suuremmat ovat suhteelliset tuloerot.

Tuloerot kasvoivat Suomessa kansainvälisesti verraten nopeasti 1990-luvun puolenvälin jälkeen muutamassa vuodessa likimain nykytasolle. Vuonna 2023 Gini-kerroin oli 5,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1995, mutta pienempi kuin vuonna 2000 ja samalla tasolla kuin vuonna 2010.

Tietoja ennen vuotta 1986 on vain viiden vuoden välein tehdyistä kulutustutkimuksista. Kuviossa puuttuvat välivuodet (1967–1985) on lineaarisesti interpoloitu.

Tuloeroja on tarkasteltu vuositulojen lisäksi laskemalla henkilöiden tulot yhteen kolmen vuoden ajalta, mikä tasoittaa erityisesti omaisuustulojen vuosittaista vaihtelua. Gini-kerroin vuosien 2021–2023 tuloista pysyi ennallaan verrattuna vuosien 2020–2022 tasoon. Suurimmillaan kolmen vuoden tulojen Gini-kerroin oli ennen finanssikriisiä (vuosien 2006–2008 tulot). Aikasarja alkaa vuodesta 1997, sillä laskenta edellyttää paneeliaineistoa, jonka ensimmäinen vuosi on 1995.

Suurta vuosittaista vaihtelua on erityisesti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitoissa. Jos myyntivoitot ja niistä maksetut verot poistetaan tuloista, alenee Gini-kerroin 0,9 prosenttiyksikköä vuonna 2023. Ilman myyntivoittoja tuloerot ovat pysyneet lähes samana viime vuodet (2020–2023).

Gini-kerroin tiivistää koko väestön suhteelliset tuloerot yhteen lukuun, eikä siitä ilmene, missä kohtaa tulojakaumaa muutokset tapahtuvat. Alla olevassa kuviossa tulokymmenysten tulo-osuuksien muutoksista havaitaan, että tulojen kasvu 1990-luvun lopulla kohdentui pitkälti väestön suurituloisimpaan kymmenesosaan ja sen sisällä suurituloisimpaan prosenttiin. Kuviossa suurituloisin tulokymmenys on jaettu kahteen osaan eli kuvion kaksi viimeistä luokkaa ovat suurituloisin kymmenys ilman suurituloisinta prosenttia ja erikseen suurituloisin prosentti (noin 54 000 henkilöä).

Sisältöä ladataan

Tulokymmenyksissä väestö on järjestetty tulojen mukaan ja jaettu kymmeneen yhtä suureen osaan. I tulokymmenys on pienituloisin kymmenesosa ja X tulokymmenys suurituloisin kymmenesosa. Tulokäsite on ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot) eli nettotulo verojen jälkeen.

Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso 6,4-kertainen pienituloisimpaan nähden

Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja, ei euromääräisiä eli absoluuttisia tuloeroja. Verrattuna 1990-luvun puoliväliin myös euromääräiset tuloerot ovat kasvaneet merkittävästi. Tätä havainnollistaa kuvio, jossa on esitetty reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin vuosina 1995–2023.

Sisältöä ladataan

Tiedot ovat vuoden 2023 rahassa, eli niissä on huomioitu inflaatio, joka oli poikkeuksellisen nopeaa sekä vuonna 2023 (6,2 %) että vuotta aiemmin 2022 (7,1 %).

Vuonna 2023 pienituloisimman kymmenyksen ekvivalentin tulon keskiarvo oli noin 12 170 euroa henkeä kohti vuodessa. Se on noussut reaalisesti noin 20 % vuodesta 1995 vuoteen 2023. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli 6,4-kertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden vuonna 2023 eli noin 77 660 euroa. Tämä on reaalisesti noin 80 % enemmän kuin vuonna 1995.

Koko asuntoväestön reaalitulot ovat kasvaneet noin 51 % keskiarvolla mitattuna ja noin 45 % mediaanilla mitattuna vuodesta 1995 vuoteen 2023. Vuosi 1995 on vertailuvuosi, koska tulonjakotilaston kokonaisaineiston tiedot alkavat tästä vuodesta ja tuloerot alkoivat tuolloin kasvaa.

Pienituloisimpaan kymmenykseen kuului, jos ekvivalentit nettovuositulot olivat pienemmät kuin 16 320 euroa vuonna 2023. Tämä vastaa noin 1 360 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen asuntokunnassa. Suurituloisimpaan kymmenykseen kuului vuonna 2023, jos asuntokunnan ekvivalentit nettovuositulot olivat suuremmat kuin 50 980 euroa. Tämä tuloraja vastaa noin 4 250 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen asuntokunnassa.

Muille kuin yhden hengen asuntokunnissa asuville henkilöille euromääräiset luvut on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Kulutusyksiköillä talouden tulot muunnetaan vastaamaan yksin asuvan tuloja, eli ekvivalenteiksi tuloiksi. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen asuntokunnassa luvut ovat 2,1-kertaisia yhden hengen asuntokuntaan verrattuna. Suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluakseen tällaisella asuntokunnalla olisi pitänyt olla noin 8 900 euron nettotulot kuukaudessa vuonna 2023.

Tuotannontekijätulojen ja bruttotulojen erot

Suomessa suhteellisten tuloerojen nopean kasvun taustalla 1990-luvun lopussa oli vuosikymmenen alun syvä lama ja sitä seurannut nousukausi. Laman aikana tuotannontekijätulojen erot (tuloerot ennen tulonsiirtoja) kasvoivat nopeasti, mutta käytettävissä olevien rahatulojen erot vasta laman taituttua. Tuotannontekijätulojen erot pysyivät 1990-luvun laman jälkeen pitkään melko vakaina, mutta viime vuosikymmenen aikana ne olivat jälleen kasvussa. Vuosina 2022 ja 2023 tuotannontekijätulojen erot ovat kuitenkin kaventuneet työtulojen nimellisen kasvun ja omaisuustulojen vähenemisen seurauksena.

Sisältöä ladataan

Tuotannontekijätuloja ovat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot. Kun näihin lisätään saadut tulonsiirrot, saadaan bruttotulot. Kun bruttotuloista edelleen vähennetään maksetut tulonsiirrot, saadaan käytettävissä olevat rahatulot. Tuotannontekijätulot eivät sisällä tulonsiirtojen vaikutusta, joten ne jakautuvat epätasaisimmin kaikkien kotitalouksien kesken.

Tuloerojen muutokseen vaikuttavat useat tekijät, kuten suhdanteet, vero- ja tulonsiirtojärjestelmän muutokset sekä väestörakenteen kehitys. Näiden vaikutusta tuloeroihin ei voi tilastosta suoraan eritellä.

Yksi tekijä koko väestön tuotannontekijätulojen erojen kasvuun on kuitenkin ollut väestön ikääntyminen, jonka seurauksena yhä suurempi osa väestöstä ei saa palkka- tai yrittäjätuloja. Tuotannontekijätulojen erot työikäisen väestön (tässä 18–64-vuotiaiden) keskuudessa ovat sen sijaan pysyneet verraten vakaina myös viime vuosikymmenen aikana. Tämä käy ilmi seuraavasta kuviosta, jossa y-akseli on katkaistu muutoksen havainnollistamiseksi.

Sisältöä ladataan

Ikääntymisen ohella keskeinen väestörakenteen muutos on ollut maahanmuuton lisääntyminen. Vuonna 1995 ulkomaalaistaustaisten osuus asuntoväestöstä oli 1,5 %, kun se vuonna 2023 oli 9,9 %. Seuraavassa kuviossa esitetään tuloerojen kehitys erikseen suomalaistaustaisessa ja ulkomailla syntyneessä ulkomaalaistaustaisessa asuntoväestössä. Ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Suomalaistaustaisia ovat henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa.

Sisältöä ladataan

Kun rajaudutaan vain suomalaistaustaisiin henkilöihin, on tuloerojen taso hieman alhaisempi, mutta kehitys samanlaista kuin koko väestössä. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten väliset tuloerot ovat suomalaistaustaisia suuremmat, mutta ero on pitkällä aikavälillä jonkin verran kaventunut. Viimeisin vuosi eli 2023 on kuitenkin poikkeus tästä. Maahanmuutto oli silloin ennätyksellisen suurta. Tämän vaikutuksia tulojen muutokseen tarkastellaan erikseen jäljempänä.

Tulojen muutos vuodesta 2022 vuoteen 2023

Erittäin korkeana pysyneen inflaation vuoksi reaalitulojen keskiarvo aleni merkittävästi (-3,1 %) vuodesta 2022 vuoteen 2023. Nimellisesti tulot kasvoivat hyvän työllisyystilanteen, nimellispalkkojen korotusten ja etuuksien indeksikokorotusten myötä, vaikka omaisuustulot vähenivät myyntivoittojen vuoksi.

Vuonna 2023 inflaatiovauhti jatkui poikkeuksellisen korkeana. Kuluttajahintojen vuosimuutos oli 6,2 %. Vuotta aiemmin se oli ollut 7,1 %. Vuoden 2023 alussa kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotettiin 4,2 %. Niihin oli tehty ylimääräinen 3,5 %:n korotus jo 1.8.2022. Nimellinen ansiotasoindeksi nousi myös 4,2 %. Työeläkeindeksi sen sijaan nousi historiallisen paljon eli 6,8 %.

Omaisuustuloista myyntivoitot vähenivät toista vuotta peräkkäin huomattavasti. Laskua myyntivoitoissa oli noin kolmannes, kun muut omaisuustulot olivat nimellisesti likimain edellisvuoden tasolla vuonna 2023. Yhteensä omaisuustulot vähenivät nimellisesti noin kymmenyksellä. Omaisuustulot sisältävät osinkotulot, vuokratulot, myyntivoitot ja muut rekistereistä saatavat omaisuustulot.

Tulokehitys oli vuonna 2023 negatiivista tulojakauman jokaisessa kohdassa, mutta selvästi muita ryhmiä heikompaa molemmissa ääripäissä. Tämä käy ilmi seuraavasta kuviosta, jossa kuvataan keskiarvon reaalista muutosta tulojakaumassa viiden prosentin välein vuodesta 2022 vuoteen 2023. Väestö on järjestetty tulojen mukaan kahteenkymmeneen yhtä suureen ryhmään, joista jokaisessa on noin 274 000 henkilöä.

Sisältöä ladataan

Myyntivoittojen väheneminen alensi suurituloisimpien tulotasoa muita enemmän, sillä myyntivoitot kohdentuvat voimakkaasti tulojakauman yläosaan. Pienituloisimpien heikkoon tulokehitykseen vuonna 2023 vaikutti ennätyksellisen suuri maahanmuutto. Sitä kasvattivat erityisesti tilapäisen suojelun nojalla Suomeen vuonna 2022 tulleet ukrainalaiset, joilla oli mahdollisuus hakea kotikuntaa Suomesta vuoden maassa oleskelun jälkeen. Myös useiden Aasian maiden kansalaisten maahanmuutot lisääntyivät vuonna 2023.

Tulonjakotilaston perusjoukko on rajattu asuntoväestöön, jolloin tilaston maahanmuuttajat ovat Suomen vakituisessa väestössä ja oikeutettuja esimerkiksi Kelan etuuksiin. Ne sisältyvät tulonjakotilaston tuloihin. Muiden kuin työluvalla tulleiden maahanmuuttajien tulotaso on kuitenkin tyypillisesti matala ensimmäisenä Suomessa asuttuna vuotena. Tulot voivat jäädä alhaiseksi myös henkilöillä, jotka kuuluvat asuntoväestöön vain osan vuotta.

Kun reaalitulojen muutosta tarkastellaan ilman kaikkia vuonna 2023 maahan muuttaneita, pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen kehitys on edelleen heikkoa. Tulot kuitenkin alenevat vähemmän (-3,2 %) kuin koko asuntoväestössä (-4,7 %). Muissa tulokymmenyksissä eroa ei käytännössä ole.

Tulojen muutokset tulokymmenyksissä euromääräisinä on esitetty seuraavassa kuviossa. Euromääräiset muutokset ovat tyypillisesti hyvin suuria tulojakauman yläosassa. Näin oli myös vuonna 2023 pitkälti omaisuuden myyntivoittojen vähenemisen vuoksi.

Sisältöä ladataan

Tulokymmenysten väestörakenne

Saman tulokymmenyksen henkilöitä yhdistää tulotaso, mutta muutoin niissä on erilaisia henkilöitä; nuoria, ikääntyneitä ja työikäisiä. Pienituloisimmassa kymmenyksessä suurin ryhmä ovat 18–24-vuotiaat. Suurituloisimmassa kymmenyksessä eniten on 50–64-vuotiaita.

Sisältöä ladataan

Seuraavassa kuviossa on esitetty tulokymmenysten rakenne asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan vuonna 2023. Enemmistöllä kahden pienituloisimman kymmenyksen henkilöistä asuntokunnan pääasiallisena tulolähteenä olivat tulonsiirrot, jotka useimmiten olivat muita tulonsiirtoja kuin työeläkkeitä. Palkka- ja yrittäjätulot olivat asuntokunnan suurin tulolähde enemmistöllä henkilöistä kolmannesta tulokymmenyksestä alkaen.

Omaisuustulot olivat asuntokunnan suurin tulolähde noin kymmenesosalle (11,6 %) suurituloisimman kymmenyksen henkilöistä. Suurituloisimmasta kymmenyksestä on kuviossa vielä eroteltu toimeentulojakauman suurituloisin prosentti. Tämän ryhmän henkilöistä yli puolella (51 %) omaisuustulot olivat asuntokunnan suurin tulolähde vuonna 2023.

Sisältöä ladataan

Syntyperän mukaan tarkasteltuna pienituloisimman kymmenyksen henkilöistä 23,8 % oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2023. Vuotta aiemmin osuus oli 19,5 %. Suurituloisimmassa kymmenyksessä ulkomaalaistaustaisten osuus oli vajaa viisi prosenttia (4,8 %). Koko asuntoväestöstä noin kymmenesosa (9,9 %) oli ulkomaalaistaustaisia.

Sisältöä ladataan