Siirry etusivulle - Tilastokeskus

23 % suomalaisista käytti generatiivista tekoälypalvelua vuonna 2024

Katsaus liittyy aiheisiin:Digitalisaatio
katsaus | Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 31.12.2024

Tilastokeskuksen mukaan 23 % 16-89-vuotiaasta väestöstä käytti generatiivista tekoälyä hyödyntäviä palveluita vuonna 2024. Yleisimmin tekoälyä käytetään tiedonhakuun (15 %) ja tekstin tuottamiseen tai parantamiseen (14 %).

Nuoret ottaneet tekoälypalvelut käyttöönsä

Tilastokeskuksen mukaan lähes neljännes 16–89-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt generatiivista tekoälyä hyödyntäviä palveluita viimeisen kolmen kuukauden aikana vuonna 2024. Erityisesti nuoret ovat ottaneet ne käyttöönsä. Tekoälyä käyttäneiden osuus 16–24-vuotiaista oli 45 % ja 25–34-vuotiaista 38 %. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä tekoälyn käyttö oli sitä harvinaisempaa, mitä vanhemmista ihmisistä oli kyse. 

Pystypylväskuviossa esitetään generatiivista tekoälyä hyödyntävien palveluiden käytön yleisyys ikäryhmittäin vuonna 2024. 23 % 16–89-vuotiaista oli käyttänyt tekoälypalvelua viimeisen kolmen kuukauden aikana. Yleisintä käyttö oli 16–24-vuotiailla. Heistä 45 % oli käyttänyt tekoälypalvelua.

Miehet käyttävät generatiivista tekoälyä yleisemmin kuin naiset. 28 % miehistä oli käyttänyt tekoälypalveluita, kun naisista niin oli tehnyt 19 %. Nuoret miehet ja naiset, 16–24-vuotiaat, käyttivät tekoälyä lähes yhtä yleisesti (47 % miehistä ja 43 % naisista) Sukupuolten välinen ero oli suurin 35–44-vuotaiden ryhmässä, jossa 42 % miehistä ja 25 % naisista oli käyttänyt tekoälyä hyödyntäviä palveluita. 

Tiedonhaku ja  tekstin tuottaminen yleisimmät tekoälyn käyttötarkoitukset

Generatiivinen tekoäly on otettu yleisimmin käyttöön tiedonhaussa ja tekstin tuottamisessa. 15 % suomalaisista oli viimeisen kolmen kuukauden aikana hakenut tekoälypalvelun avulla tietoa ja 14 % oli tuottanut tai parantanut tekstiä. Kuvien ja videoiden tekeminen (5 %), koodaaminen (4 %) ja muut tarkoitukset (5 %) olivat huomattavasti harvinaisempia käyttötapoja. 

Pystypylväskuviossa esitetään generatiivista tekoälyä hyödyntävien palveluiden käyttötarkoitusten yleisyydet ikäryhmittäin vuonna 2024. Yleisimmin tekoälyä käytetään tiedonhakuun ja tekstin tuottamiseen tai parantamiseen. 14 % suomalaisista oli käyttänyt tekoälyä tiedonhakuun. Myös tekstin tuottamiseen tai parantamiseen oli tekoälyä käyttänyt 14 % väestöstä.


Varsinkin nuorten ikäryhmässä tiedonhaku ja tekstin tuottaminen erottuivat selkeästi yleisimpinä käyttötarkoituksina. 32 % 16–24-vuotiaista oli hakenut tietoa tekoälyn avulla ja 28 % oli luonut tai parantanut tekstiä, mutta ikäryhmästä oli vain 5 % käyttänyt tekoälyäpalvelua koodaamiseen. Kuvia tai videoita oli palvelun avulla tehnyt vain 5 %. 

Sukupuolten välillä oli eroja tekoälyn käyttötavoissa. Miehillä kuvien ja videoiden tekeminen sekä koodaaminen oli yleisempää kuin naisilla. Erot miesten ja naisten välillä olivat suurimpia nuorten ikäryhmissä. Esimerkiksi 25–34-vuotiaista miehistä 14 % oli tehnyt tekoälyllä videoita tai kuvia. Samanikäisistä naisista osuus oli 4 %.

Nuoret käyttävät tekoälyä opiskelussa

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ­‑tutkimuksessa kysyttiin myös tekoälyn käytön
yhteyttä toimintaan. 16–24-vuotiailla tekoälyn käyttö liittyi yleisimmin tutkintoon johtavaan opiskeluun oppilaitoksessa (31 %), mikä on ymmärrettävää, sillä 71 % ikäluokasta on opiskelijoita. Vain 7 % 16–24-vuotiaista oli käyttänyt tekoälypalveluita työhön tai ammattiin liittyen. Työikäisistä 25–54-vuotiailla tekoälyn käyttö liittyi yleisesti työhön tai ammattiin. Noin joka viides heistä oli käyttänyt tekoälyä työhön tai ammattiin liittyen.  

Tekoälyn käyttö liittyi yleisesti myös muuhun kuin opiskeluun tai työhön. 12 % suomalaisista oli käyttänyt generatiivista tekoälyä hyödyntäviä palveluita muuhun kuin opiskeluun tai työhön. Alle 35-vuotiaista käyttäjiä oli enemmän kuin joka viides.

Pystypylväskuviossa esitetään generatiivista tekoälyä hyödyntävien palveluiden käyttöyhteyksien yleisyydet ikäryhmittäin vuonna 2024. 12 % suomalaisista oli käyttänyt tekoälyä hyödyntäviä palveluita työssään. 31 % 16-24-vuotiaista oli käyttänyt tekoälyä opiskelussa. 12 % suomalaisista oli käyttänyt tekoälypalvelua jossain muussa kuin työssä tai opiskelussa.

Katsaus perustuu väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston taulukkopalvelun taulukoihin.





Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 31.12.2024. ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 25.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Rauli Kohvakka
erikoistutkija
029 551 3448

Muut asiantuntijat

Perttu Melkas
yliaktuaari
029 551 2511
Riitta Hanifi
tutkija
029 551 2946

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.