Terveyteen liittyvän tiedon etsiminen on ollut jo pitkään yksi suosituimpia internetin käyttötapoja ja sen suosio on kasvanut edelleen – erityisesti vanhempien ikäryhmien keskuudessa. Naiset ovat asiasta huomattavasti miehiä kiinnostuneempia, naisista 82 % ja miehistä 70 % oli viimeisen kolmen kuukauden aikana etsinyt sairauksiin, ravitsemukseen tai terveyteen liittyvää tietoa internetistä. Suurimmillaan ero oli 55–74-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän ikäisistä naisista terveystietoja oli etsinyt viimeisen kolmen kuukauden aikana 80 %, vastaavan ikäisistä miehistä vain 60 %.

Tiedonetsintä on tietenkin helpoin ja usein muita toimenpiteitä ennakoiva tapa lähteä hoitamaan terveyteen liittyviä asioita verkon kautta. Ajan varaaminen lääkärille ei ole yhtä yleistä, mutta yleistyy tiedonhakuja nopeammin. Se on jo valtaosassa väestöä hyvin yleinen ajan varaamisen tapa, varsinkin kun ottaa huomioon, ettei nuoremmissa ikäryhmissä ole useinkaan tarvetta varata aikaa kysymyksen viiteajan, haastattelua edeltäneiden kolmen kuukauden puitteissa.

Iäkkäiden ikäryhmissä osaamisen puute ja internetpalveluihin tottumattomuus voi haitata palvelun käyttöä. Tätäkin palvelua naiset (osuus väestöstä 56 %) käyttävät enemmän kuin miehet (osuus väestöstä 47 %). Käytön erot sukupuolten välillä ovat kuitenkin suurimmillaan nuorissa: vuonna 2024 alle 35-vuotiaista naisista 71 % oli varannut ajan lääkäriin verkon kautta viimeisen kolmen kuukauden aikana, kun samoin oli toiminut vastaavan ikäisistä miehistä vain 56 %.

Omien terveystietojen lukemista Omakannasta tai vastaavasta palvelusta sekä reseptien uusimisesta internetissä tai muiden terveydenhuoltoon liittyvien internetpalveluiden käytöstä on kysytty vuodesta 2020 alkaen. Niiden käyttö on ajanvarausta vähäisempää, mutta käytön kasvu on puolestaan nopeampaa.

Myös omien terveystietojen lukemisessa alle 35-vuotiaat naiset ovat selvästi miehiä aktiivisempia, mutta ero tasoittuu iän myötä niin, että 75–89-vuotaista miehistä peräti joka toinen lukenut omia terveystietojaan internetin kautta, kun vastaavan ikäisistä naisista näin oli tehnyt vain neljä kymmenestä. Tilannetta selittää se, että vanhimmassa ikäryhmässä – nuoremmista poiketen – miehet ovat melkein kaikessa internetin käytössä naisia aktiivisempia – erityisesti teknistä taitoa vaativissa asioissa.

Reseptien uusimisessa ja muiden terveyspalveluiden käytössä internetin kautta ikä ja sukupuoliryhmittäinen tilanne on varsin samanlainen kuin omien terveystietojen lukemisessa. Huomionarvoinen piirre on, että nuoret naiset käyttävät kyseisiä palveluita huomattavasti enemmän kuin nuoret miehet. 16–24-vuotiaista naisista reseptejä uusi (tai käytti muita vastaavia palveluita) joka toinen ja samanikäisistä miehistä vain joka neljäs. Syynä eroon voisi olla seksuaaliterveyteen liittyvien reseptien uusiminen.

Terveyteen liittyvien verkkopalveluiden käyttö on yleisintä korkea-asteen koulutuksen saaneilla ja vähäisintä perusasteen koulutetuilla (jotka usein ovat iäkkäitä). Alueellisesti palveluita käytetään enemmän pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, vaikka tarve niiden käytölle olisi suurempi harvaan asutuilla maaseutualueilla. Tilannetta selittää väestön rakenteelliset erot: koulutetut ja nuoremmat ihmiset keskittyvät suuriin kaupunkeihin.

Katsaus perustuu väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston taulukkopalvelun taulukoihin.