Julkaistu: 15.12.2015
Vaihtotase ylijäämäinen kolmannella neljänneksellä, nettovarallisuusasema heikkeni
Vaihtotase oli ylijäämäinen vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä viennin laskusta huolimatta. Rahoitussaamiset ja -velat supistuivat. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.
Suomen vaihtotase ja kauppatase
Vaihtotase 2015 kolmannella neljänneksellä
Vaihtotase oli 1,0 miljardia ylijäämäinen vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä, mikä oli seurausta ylijäämäisestä kauppataseesta ja ensitulon tilistä. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti ja tuonti laskivat edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta, molemmissa erissä tuonti laski vientiä enemmän.
Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,5 miljardia ylijäämäinen, kun tavaroiden vienti oli 13,4 miljardia euroa ja tuonti 12,9 miljardia euroa. Tavaroiden vienti kokonaisuudessaan laski 5,0 prosenttia ja tuonti laski 7,0 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Palvelutase oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä tasapainossa. Palveluiden vienti oli 5,2 miljardia, eli laskua vuoden takaiseen oli 6,1 prosenttia. Vienti laski eniten aineettoman pääoman käytöstä perityissä maksuissa sekä televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluissa. Palveluviennin merkittävimpiä eriä olivat televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut, muut liike-elämän palvelut sekä matkailu. Palveluiden tuonti laski 7,4 prosenttia, kun palvelutuonnin arvo kokonaisuudessaan oli 5,3 miljardia euroa. Tuonti laski eniten muiden liike-elämän palveluiden erässä.
Ensitulon tili oli 1,0 miljardia ylijäämäinen, mikä selittyy sijoitustulojen ylijäämällä. Sijoitustuloja, joihin sisältyvät muun muassa korot ja osingot, maksettiin Suomeen nettomääräisesti 0,9 miljardia euroa pääosin osinkojen muodossa. Suomeen maksetut sijoitustulot olivat 3,5 miljardia euroa, kun taas Suomesta ulkomaille maksetut sijoitustulot olivat 2,7 miljardia euroa. Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,4 miljardia euroa alijäämäinen.
Matkailuviennin laskentamenetelmä on muuttunut 2015 kolmannesta neljänneksestä alkaen, joten palveluviennin eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien neljänneksien osalta.
Vaihtotase lokakuussa 2015
Lokakuussa vaihtotase oli tasapainossa, kun ensitulon tili oli ylijäämäinen ja palvelutase ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli 0,6 miljardia euroa ylijäämäinen.
Suomen vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa
Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema
Vuoden 2015 kolmannella neljännekselle pääomaa vietiin Suomesta nettomääräisesti 1,6 miljardia euroa rahoitustaseen velkojen supistuttua saamisia enemmän. Pääomaa vietiin eniten muina sijoituksina (lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina), 2,1 miljardia euroa, ja tuotiin eniten arvopaperisijoituksina, yhteensä 0,9 miljardia euroa.
Syyskuun 2015 lopussa Suomella oli saamisia ulkomailta 731,9 miljardia euroa ja velkoja ulkomaille 731,1 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema oli yhä positiivinen kolmannen neljänneksen lopussa, saamisia oli 0,8 miljardia euroa velkoja enemmän. Sekä ulkomaiset saamiset että velat ovat supistuneet kahden viimeisen neljänneksen aikana, mutta molemmat ovat yhä vuoden 2014 kolmannen neljänneksen loppua korkeammalla tasolla, jolloin ulkomaiset saamiset olivat 710,0 miljardia euroa ja velat 709,8 miljardia euroa. Ulkomaisiin saamisiin ja velkoihin liittyvät hinnan muutokset laskivat kolmannen vuosineljänneksen aikana nettovarallisuutta 6,0 miljardilla eurolla. Myös valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutokset heikensivät nettovarallisuusasemaa, 4,1 miljardia euroa.
Sektoritasolla ulkomainen nettovarallisuusasemaa tarkasteltaessa sijoitusrahastojen, sosiaaliturvarahastojen sekä kotitalouksien ulkomaiset saamiset olivat suuremmat kuin velat. Yrityksillä, rahalaitoksilla (pl. keskuspankki), valtiolla ja paikallishallinnolla oli ulkomailta enemmän velkaa kuin saamisia.
Taulukko 1. Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema, miljardia euroa
| Sijoituskanta 30.06.2015 | Rahoitustaloustoimet v. 2015 kolmannella neljänneksellä | Hinnan muutos v. 2015 kolmannella neljänneksellä | Valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutos v. 2015 kolmannella neljänneksellä | Sijoituskanta 30.9.2015 | |
| Rahoitustase | 9,3 | 1,6 | -6,0 | -4,1 | 0,8 |
| Saamiset | 753,1 | -22,9 | 9,2 | -7,5 | 731,9 |
| Velat | 743,8 | -24,6 | 15,3 | -3,4 | 731,1 |
| Suorat sijoitukset | 12,0 | 1,4 | -1,1 | -4,5 | 9,8 |
| Saamiset | 131,6 | 2,2 | -1,1 | -2,9 | 129,8 |
| Velat | 119,6 | 0,8 | 0,0 | -0,4 | 120,0 |
| Arvopaperisijoitukset | 5,5 | -0,9 | -4,1 | -1,3 | -0,8 |
| Saamiset | 299,4 | -2,8 | -9,8 | -1,8 | 285,0 |
| Velat | 293,8 | -1,9 | -5,7 | -0,4 | 285,8 |
| Muut sijoitukset | -23,5 | 2,1 | 0,0 | 0,3 | -21,1 |
| Saamiset | 206,1 | -6,4 | 0,0 | -1,3 | 198,4 |
| Velat | 229,6 | -8,5 | 0,0 | -1,6 | 219,5 |
| Johdannaiset | 5,8 | -0,9 | -0,8 | -0,6 | 3,5 |
| Valuuttavaranto | 9,5 | 0,0 | -0,1 | -0,1 | 9,3 |
Suorat sijoitukset
Ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyvät bruttosaamiset vuoden 2015 syyskuun lopussa olivat 129,8 miljardia euroa ja velat 120,0 miljardia euroa. Kolmannella vuosineljänneksellä suorien sijoitusten saamiset laskivat hinnan muutokset sekä valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutokset huomioiden 1,8 miljardia euroa ja velat kasvoivat 0,4 miljardia euroa. Suurimmat muutokset kolmannella vuosineljänneksellä tapahtuivat omassa pääomassa, jossa saamiset kasvoivat 3,0 miljardia euroa ja velat 1,1 miljardia euroa.
Suomella on edelleen suorien sijoitusten saamisia enemmän kuin velkoja, mutta näihin sijoituksiin liittyvä nettovarallisuusasema on heikentynyt edelleen vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 lopussa saamiset ylittivät velat 19,3 miljardilla eurolla, syyskuun lopussa eroa oli enää 9,8 miljardia euroa.
Arvopaperit
Vuoden 2015 syyskuun lopussa arvopaperisaamiset ulkomailta olivat yhteensä 285,0 miljardia euroa ja velat 285,8 miljardia euroa, eli arvopapereihin liittyviä velkoja oli 0,8 miljardia saamisia enemmän. Vielä edellisen neljänneksen lopussa saamisia oli velkoja enemmän ja vaikutus nettovarallisuusasemaan oli silloin 5,5 miljardia euroa positiivinen. Kolmannen vuosineljänneksen aikana arvopapereiden sekä saamisista että veloista virtasi pois pääomaa ja nettomääräisesti vaikutus oli -0,9 miljardia euroa. Lisäksi hinnan muutokset sekä valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutokset supistivat arvopaperisijoituksia.
Suomalaisilla oli vuoden 2015 syyskuun lopussa ulkomaisia osake- ja sijoitusrahastosaamisia yhteensä 139,5 miljardia euroa ja -velkoja 89,3 miljardia euroa sekä velkapapereissa saamisia 145,5 miljardia euroa ja velkoja 196,4 miljardia euroa. Kolmannella vuosineljänneksellä ulkomaiset sijoittajat vähensivät osake- ja sijoitusrahastosijoituksiaan Suomessa 0,8 miljardia euroa ja Suomesta lisättiin sijoituksia ulkomaisiin osakkeisiin ja sijoitusrahasto-osuuksiin 1,7 miljardia euroa. Velkapaperisijoituksien saamiset vähenivät 4,5 miljardia euroa ja velat laskivat 1,1 miljardia euroa.
Osakkeiden ulkomaisista saamisista, joita oli yhteensä 45,1 miljardia euroa, yhteissijoitusyrityksillä (pl. rahamarkkinarahastot) oli hallussaan 25,0 miljardia euroa ja julkisyhteisöillä (lähinnä työeläkelaitoksilla) 11,7 miljardia euroa. Eniten osakevelkoja oli yrityksillä, 56,7 miljardia euroa, sekä muilla rahoituksen välittäjillä, 14,8 miljardia euroa. Suomalaisilla kotitalouksilla oli syyskuun lopussa ulkomaisia saamisia osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa 5,9 miljardia.
Ulkomaiset velkapaperisaamiset ja -velat muodostuvat lähinnä pitkäaikaisista velkapapereista. Julkisyhteisöillä (sis. valtionhallinto, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot) oli velkapapereihin liittyviä saamisia yhteensä 38,1 miljardia euroa ja velkoja 97,4 miljardia euroa.
Johdannaiset ja muut sijoitukset
Kolmannen vuosineljänneksen lopussa Suomen nettosaamiset johdannaisissa olivat 3,5 miljardia euroa, mikä on 2,3 miljardia euroa vähemmän kuin kesäkuun lopussa.
Muiden sijoitusten, eli lainojen, talletusten ja kauppaluottojen, saamiset ja velat supistuivat edelliseen neljännekseen verrattuna. Näihin sijoituksiin liittyvä nettovarallisuusasema parani 2,4 miljardia euroa, mikä johtui velkojen supistumisesta kokonaisuudessaan 10,1 miljardilla samalla kun saamiset kokonaisuudessaan laskivat 7,7 miljardia euroa. Syyskuun lopussa muiden sijoitusten saamisia oli 198,4 miljardia euroa ja velkoja 219,5 miljardia euroa.
Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema lokakuussa
Lokakuussa Suomesta vietiin pääomaa nettomääräisesti 0,4 miljardia euroa. Kuukauden aikana suomalaiset vähensivät ulkomaisia sijoituksiaan 19,3 miljardia euroa ja ulkomaiset sijoittajat sijoituksiaan Suomessa 19,7 miljardia euroa. Pääomaa tuotiin eniten muina sijoituksina, yhteensä 2,9 miljardia euroa. Pääoman vienti oli suurinta arvopaperisijoituksissa, yhteensä 3,4 miljardia euroa.
Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema oli lokakuun lopussa tasapainossa, kun ulkomaisia saamisia oli 733,4 miljardia euroa ja velkoja 733,4 miljardia euroa.
Marraskuun 2015 tiedot julkistetaan 15.1.2016.
Ulkomainen nettovarallisuus kuukausittain
Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus
Lisätietoja: Mira Malhotra 029 551 3411, Katri Kaaja 029 551 3488, maksutase@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (335,3 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Suomen vaihtotase neljännesvuosittain 2015, milj. euroa (15.12.2015)
- Liitetaulukko 2. Ulkomaiset saamiset ja velat sektoreittain neljännesvuosittain 2015, milj. euroa (15.12.2015)
- Liitetaulukko 3. Ulkomainen varallisuus sektoreittain neljännesvuosittain 2015, milj. euroa (15.12.2015)
- Liitetaulukko 4. Suomen maksutase 2015, milj. euroa (15.12.2015)
- Laatuselosteet
Päivitetty 15.12. 2015
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. lokakuu 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mata/2015/10/mata_2015_10_2015-12-15_tie_001_fi.html