2000–luvulla kesämökkejä rakennettu eniten Kuusamoon

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa oli 511 900 kesämökkiä, yli 2 000 kesämökkiä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kesämökeistä noin 95 prosenttia oli yksityishenkilöiden tai perikuntien omistuksessa. Kesämökkejä on rakennettu 2000-luvulla eniten Lappiin ja Etelä-Savoon, molempiin maakuntiin on rakennettu yli 8 000 kesämökkiä.

2000–luvulla rakennetut kesämökit kunnittain

Ahvenanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle rakennettiin vain noin tuhat kesämökkiä. Kunnista eniten uusia kesämökkejä rakennettiin Kuusamoon, Mikkeliin ja Savonlinnaan, yli 1 500 mökkiä vuosina 2000–2019. Kaikkiaan yhteentoista kuntaan rakennettiin enemmän kuin tuhat kesämökkiä. Vuosina 2010–2019 uusia kesämökkejä valmistui 34 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuosikymmenenä. Vuosina 2010–2019 uusia mökkejä valmistui 32 500, kun vuosina 2000–2009 uusia mökkejä rakennettiin 48 900.

Vuonna 2019 kesämökkejä oli aikaisempien vuosien tapaan eniten Kuopiossa ja Mikkelissä. Mökkirikkaimpien kuntien joukossa oli kaksi kuntaa, Parainen ja Kuusamo, joiden asuinväestö oli vuonna 2019 alle 15 000 henkeä.

Kunnat, joissa eniten kesämökkejä vuonna 2019

	Kuntajako 1.1.2020	Kesämökkien lukumäärä
1.	Kuopio	10 847
2.	Mikkeli	10 558
3.	Parainen	8 904
4.	Lohja	8 500
5.	Savonlinna	8 492
6.	Hämeenlinna	8 423
7.	Kouvola	7 795
8.	Salo	7 058
9.	Kuusamo	6 964
10.	Raasepori	6 672

Kesäasukkaita suhteessa asuntoväestöön eniten Etelä-Savossa

Suomessa oli vuonna 2019 vajaa 560 000 kesäasukasta. Maakunnista eniten kesäasukkaita suhteessa asuntoväestöön oli Etelä-Savossa, jossa kesäasukkaiden osuus maakunnan asuntoväestöstä oli 42 prosenttia. Etelä-Savon kunnista eniten kesäasukkaita oli Puumalassa ja Hirvensalmella, joissa kesäasukkaita on yli kaksinkertainen määrä asuntoväestöön nähden. Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Karjalassa kesäasukkaita oli noin 20 prosenttia asuntoväestön määrään nähden. Vähiten kesäasukkaita suhteessa asuntoväestöön oli Uudellamaalla, jossa kesäasukkaita oli vain kolme prosenttia asuntoväestöstä. Kunnista eniten kesäasukkaita oli Varsinais-Suomen Kustavissa, jossa kesäasukkaita oli lähes viisi kertaa enemmän kuin asuntoväestöä.

Kesäasukkaiden osuus asuntoväestöstä 2019, %

Kesäasukkaiden lukumäärä lasketaan kesämökin omistajan asuntokunnan henkilöiden yhteismäärästä. Kesäasukkaiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan henkilöitä, joiden kesämökki sijaitsee asuinkunnassa. Jos ulkokuntalainen omistaa useampia kuin yhden kesämökin samassa kunnassa, on tämän asuntokunnan henkilöt laskettu kunnan kesäasukkaiksi vain kerran. Perikuntien omistamia, yhteisomistuksessa olevia tai ulkomaalaisten omistamia kesämökkejä ei ole voitu huomioida kesäasukkaiden lukua laskettaessa.

Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Rämö 029 551 3450, Arja Tiihonen 029 551 3272, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (445,4 kt)

Katsaukset

Kesämökit 2019 (27.5.2020)
Rakennuskanta 2019 (27.5.2020)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Laatuseloste: Rakennukset ja kesämökit (27.5.2020)

Päivitetty 27.5.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-677X. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rakke/2019/rakke_2019_2020-05-27_tie_001_fi.html